Ennakointitutkimuksessa pidetään tutkimuksellisina peruselementteinä kolmea keskeistä asiaa:
- ennakointimenetelmien ammattimaista käyttöä
- verkostomaista yhteistyöstä ennakointiin osallistuvien toimijoiden ja laajojen sidosryhmien kanssa
- tietoista pyrkimystä ratkaista päätöksenteko-ongelmia yhteiskunnassa ja yritysmaailmassa
Näiden kolmen peruselementin rinnalle on nousemassa neljäs tärkeä peruselementti, sosiaalinen ennakointimedia, johon kytkeytyvät innovaatiomedian ja innovaatiojournalismin osaajaverkostot. Tulevaisuudessa sosiaalinen media tulee olemaan keskeinen osa kaikkia strategisia ennakointitoimintoja.
Viime vuosina ennakointitoiminnan osaksi on noussut Internet- ja Intranet-ympäristöjen ottaminen osaksi ennakointiprosessia. Tämä on mahdollistanut monia positiivisia muutoksia. Tulosten saaminen laajemmin eri toimijoiden tietoisuuteen on ollut eräs keskeinen positiivinen muutos aikaisempaan verrattuna.
Vielä 1990-luvun alussa ennakointitoiminta oli hyvin suppeiden toimijapiirien yhteistoimintaa. Tänään lähes kaikki ennakointiverkostot ovat varsin laajoja, monipuolisia ja yhä globaalimpia luonteeltaan. Kansallinen ja kansainvälinen verkostoituminen on yhä tärkeämpää onnistuneessa ennakointitoiminnassa.
Samalla uuden muutoksen myötä ennakointialan toimijat ovat oppineet paremmin johtamaan projekteja, oppimista ja verkostoja. Tämä merkittävä muutos on tapahtunut uuden digitaalisen IT-teknologian ja verkostoajattelun laajenemisen myötä.
Joulukuussa 2008 kävin Manchesterissa kick-off-kokouksessa aloittamassa erästä uutta tutkimus- ja kehittämishanketta, joka tähtää sosiaalisen median laajempaan hyödyntämiseen Euroopan Unionin tiede- ja teknologiapolitiikassa. Hankkeen nimi on iKnow ja se toteutetaan osana EU:n BlueSky-erikoistutkimusohjelmaa. Hanketta koordinoi Turun kauppakorkakoulun pitkäaikainen kumppani Manchesterin kauppakorkeakoulu professori Ian Milesin johdolla.
iKnow-projektissa pyritään arvioimaan kriittisen ennakointitutkimuksen avulla Euroopan tulevia haasteita ja muutosvoimia, jotka vaikuttavat aikaa myöten merkittävällä tavalla Euroopassa tehtävään tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
Hankkeessa kehitetään heikkojen signaalisen analyysiä palvelemaan monimutkaisia tiede- ja teknologiapolitiikkan päätöksenteko-ongelmia ja haasteita. Hankkeen tulee antaa uusia vastauksia siihen, mihin suuntaan Euroopan Research Area (ERA) -ajattelumallia tulisi kehittää tulevaisuudessa. Näin on luvattu Euroopan Komissiolle.
iKnow-hankkeen yhteydessä sosiaalinen media pyritään tietoisesti yhdistämään ennakointitoimintaan. Se on myös tämän Suomen Foresight.fi–sivuston haaste. Meillä Suomessa on vielä yllättävän vähän tutkimustietoa sosiaalisen median, innovaatiotoiminnan tai ennakoinnin yhdistämisestä.
Tässä mielessä olisi tärkeää tutkia tarkemmin sosiaalisen median käyttöä osana ennakointiprosesseja. Se tuskin on täysin ongelmatonta tai edes kovin helppoa. Olemme vasta harjoittelemassa monien digitaalisen vallankumouksen mahdollistamia työkalujen käyttöä, omaksumassa uusia innovaatioita ja luomassa uusia sosio-teknisiä sovellutuksia.
Tämä kaikki ei tule onnistumaan ilman ongelmia ja kitkattomasti – tai käyttäen aikamme muotitermiä - ketterästi.
Lisää samasta aiheesta
- Seminaari Brysselissä 26.10. ”EFP workshop: policy options for surprising and emerging futures in Europe”
- Kohti energiatehokkaampaa EU:ta
- Tulevaisuudentutkimus itsenäisenä tieteenalana: Ennakoinnin ABC ja uusi tulevaisuudentutkimuksen paradigma
- Pääministerin valtaa halutaan kasvattaa
- Euroopan finanssikriisin tausta, ennakointi ja jatkotoimenpiteet
Minä karsastan tätä”sosiaalinen media” termiä, ja jaan ilmiön kahteen osaan.
Sosiaalinen media on sovellutus, jota voidaan käyttää yhteisölliseen viestintään.
Tässä suhteessa taas sosiaalisen median käyttäminen yhteisöllisen viestinnän kautta ennakoinnissa on kiinnostanut minua joukkoälyn hyödyntämisen kautta.
Jos ennusteiden laadinnassa voidaan käyttää eräänlaisia sumeita joukkoja, jossa eri suunnalta asiaa tarkastelevat voivat esittä oman näkemyksensä mitattavalla tavalla, mutta hyvinkin erillaisista lähtökohdista ja kehitetään tapa, jolla tätä dataa voidaan sitten yhdistää järkevällä tavalla, voidaan olettaa, että saadaan paljon entistä tarkempia, tekisi mieleni sanoa ”fraktaalimpia” ennusteita.
Olen tietyssä mielessä samaa mieltä kanssasi.
Toisaalta sosiaalinen media on jo vakiinnuttanut käsitteenä merkityksensä broakcasting-median ja vuorovaikutusmedian jälkeisenä kolmantena ”asteena”. Sosiaalinen media voi käsitykseni mukaan parhaassa tapauksessa edistää kansalaisten osallistumista ja osallisuutta ja tässä mielessä sillä on laajaa positiivista potentiaalia kansalaisten voimistuttamismielessä (empowerment).
Olemme kehittäneet juuri tällaisen ”sosiaaliseen mediaan” perustuvan ennakointijärjestelmän ja meillä on osoitus sen toimivuudesta ja siitä, että eri havaintoja voidaan yhdistellä ja vetää niistä johtopäätöksiä.
Tervehdys, aihe on suorastan polttavan kiinnostava myös siitä näkövinkkelistä mitä jengiä oikein suolletaan kouluista työmarkkinoille.
Itse olen joskus leikitellyt ajatuksella että tuottaisin verkkopalvelun jossa saadaan kansantajuisesti jo olemassa olevat MASSIIVISET kvantitatiiviset datat esitettyä virkamiehille, kansalle ja päättäjille.
Tähän olisi kiinnostavaa liittää esimekriksi ns sosiaalisen median kautta ns megafoni joka vahvistaa äänet etelärannasta, euroopan keskuspankista, torimummoilta, oecd, taksikuskeilta, yrityksiltä You Name It.
Totta, sosiaalinen media on ilmio joka tulee olemaan esilla eri muodoissa tulevina vuosina. Kansalaisten osallistuminen on tarkea haaste koko julkiselle hallinnolle. Uskon, etta vasta murto-osa sen tarjoamista mahdollisuuksista on kaytetty.
ps. Taalla Laosissa Vientianessa nappaismiston merkkivalikoima on rajoitettu, siksi kaksoispisteet puuttuvat.