Käyttäjäyhteisöt ja käyttäjien tuottama sisältö ryyditettynä moderneilla ja ketterillä web 2.0 -teknologioilla on ollut viimeisten vuosien megabuumi. Tätä megabuumia kutsutaan sosiaaliseksi mediaksi.
Markkinoille on syntynyt uusia yrityksiä kuin sieniä sateella, ja sijoittajatkin ovat hakeneet ansaintaa näiden yritysten myynnistä ja kehittelystä. Nykyisen taloustilanteen johdosta markkinoilla on nyt kuitenkin hieman rauhallisempaa.
Leimaa-antavaa näille sosiaalisen median start-upeille on ollut se, että niiden synnyttämät tuotteet, sovellukset ja palvelut ovat olleet pitkälti käyttäjien väliseen kommunikointiin ja sisällöntuotantoon liittyviä.
Yritykset (ja teknologiat) ovat usein olleet myös me-too juttuja, eli samaan ongelmaan ja markkinaan tähtääviä (MySpace, Facebook, IRC-galleria ynnä muut vaikkapa virtuaaliyhteisöjen luonnissa). Lisäksi yhteistä näille yrityksille on ollut se, että muutamia harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta niiltä on puuttunut selkeä liiketoimintamalli ja ansaintalogiikka.
Tämä on johtanut siihen, että kentästä ei ole juurikaan syntynyt kansainvälisiä kasvuyrityksiä, ei myöskään Suomesta.
Viimeaikoina sosiaalisen median kentässä on havahduttu vahvemmin ammattikäyttöön, eli siihen miten näitä ketteriä teknologioita ja palveluita voisi käyttää ammattimaisemmin ja osana yritysten prosesseja. Käyttäjät ja käyttäjäyhteisöt voidaan ikään kuin kytkeä osaksi yritysten ja organisaatioiden toimintaa – ikään kuin yhteistyökumppaneina tai ulkoistettuina resursseina.
Sosiaalista mediaa ja käyttäjäyhteisöjä voidaan käyttää useissa yrityksen prosesseissa, ja monet yritykset ovat jo hyödyntämässäkin kasvavissa määrin oman sosiaalisen median työkaluja oman toimintansa kehittämisessä:
- ennakoinnissa ja markkinamuutosten tutkailussa
- tuotteiden ja palveluiden kehittelyssä
- käyttäjäpalautteen hankkimisessa
- käyttäjien vertaistuessa
- yrityksien sisäisten ja ulkoisten resurssien kommunikoinnissa
- myynnin tuessa ja markkinoinnissa (viraali)
- testauksessa (avoimet betat)
- logistiikassa ja tuotannossakin (haja-asutusalueet)
Näyttää siltä, että sosiaalisen median kenttään on syntymässä hyvää ja varmaan myös potentiaalista markkinaa nimenomaan työkalujen ammatti- ja yrityskäytössä.
Yksi varmasti pisimmälle edennyt sosiaalisen median ja käyttäjäyhteisöjen ”ammattikäyttö” ovat erilaiset crowdsourcing-työkalut ja -palvelut, joiden avulla koetetaan kartoittaa kuluttajien ja käyttäjien tarpeita ja näkemyksiä esimerkiksi uusista tuote- ja palveluideoista.
Suomessa on paljon mielenkiintoisia start-up yrityksiä, jotka kehittävät edistyksellistä sosiaalisen median teknologiaa. Meillä on kuitenkin ollut haastetta saada yritykset ja niiden tuotteet kansainväliseen lentoon ja menestykseen.
Yksi mahdollisuus voisi olla fokusoida toimintaa vahvemmin ammattisovellusten pariin. Siinä markkinassa on varmasti potentiaalia. Yrityksillä on tarve kytkeytyä paremmin asiakkaisiin ja niiden tarpeisiin, hyödyntää kaikki saatavilla oleva osaaminen sekä tehostaa jatkuvasti toimintaa ja prosesseja.
Näihin asioihin sosiaalinen media, uudet teknologiat ja käyttäjäyhteisöt tarjoavat oivalliset mahdollisuudet! Suomessa on vahva teknologiaosaaminen, kehittyneet tutkimus- ja innovaatioverkostot sekä luontainen kulttuuri uuden teknologian omaksumiselle.
Olisiko tässä uutta kulmaa sosiaalisen median start-up sceneen?
Kommentit (6)
Jaan tämän sektorin kahteen osaan.
Sosiaaliseen mediaan, joka on väline ja sisältöön, yhteisölliseen viestintään.
Välineet eivät ole mikään ongelma, vaan yhteisölliseen viestintään liittyvät ongelmat, luottamuksen ja oikean viestintäkulttuurin synnyttäminen.
Periaatteessa välineet ovat olemassa ja tiedän tälläkin hetkellä kavereita, jotka modifioivat olemassa olevaa teknologiaa ammattillisiin tarpeisiin, mutta ne muutokset ovat pieniä.
Mutta sosiaalisen median käyttöön otto voi olla erittäin vaikea monissa organisaatioissa.
Eräs ongelmakohta on se, että me, verkon kanssa työskentelevät, emme näe sitä, mikä tavallisen käyttäjän kannalta on ongelma. Olen myös törmännyt tilanteisiin, jossa on suunniteltu ammattikäyttöön liittyviä järjestelmiä ja vasta muutamaa päivää ennen käyttöön ottoa on syntynyt kehittäjille ja käyttäjille yksimielisyys eräitten ilmaisujen tarkoituksesta. Tämä tarkoitti käytännössä kahden kuukauden myöhästymistä.
Pinnallisesti oli kysymys teknologiasta, vaikka todellinen ongelma oli viestinnässä.
Viestinnän ongelmat tulevat olemaan keskeisin kitkapinta yhteisöllisen viestinnän käyttöön otossa ammatillisella puolella ja ennen kuin organisaatio voi sujuvasti käyttää sitä, on monen asian muututtava liki kaikissa organisaatioisas.
Kokemukseni mukaan sosiaalisen median transformatiivinen vaikutus näkyy yritysten käytännöissä kolmella alueella: 1. Sekventiaaliset, prediktiiviset prosessit antavat tilaa emergentille, responsiiviselle vuorovaikutukselle. 2. Tuotannon ja kulutuksen välinen raja hämärtyy ja siten muuttaa radikaalisti asiakkkaiden ja yrityksen perinteisiä rooleja ja toimintamalleja. 3. Arvon luominen ei enää rajoitu arvoketjuihin, joka muuttaa käsitystämme siitä mikä yritys ylipäänsä on ja millaisia ansaintamallit ovat tai voivat olla.
Sosiaalinen media yrityksissä muuttaa teknologian lisäksi ihmisten toimintatapoja ja kulttuuria, eli kuinka tekemisen, jakamisen ja vuorovaikutuksen logiikka muuttuu. Näyttää siltä, että tässä yhteydessä toimintatapojen muutos tulee yrityksiin reunoilta, ei olemassa olevan status quo:n ytimestä. Toisin sanoen ensin rakentui työn ulkopuoliseen tekemiseen uusia sovelluksia, jotka valtaistivat loppukäyttäjät osallistumaan. Uudet Web 2.0 henkiset vertistuotannon mallit näyttävät toimivan esimerkkinä ihmisille siitä, että myös yritystoiminnassa tietyt asiat voisi hoitaa toisin.
Uudet innovaatiot tekemisen piirissä syntyvät siis ensin kuluttajamarkkinoilla tai harrastajayhteisöissä, jonka jälkeen ne rantautuvat yrityksiin ”takaoven” kautta, kun ihmiset oppivat vapaa-ajallaan uusia työkaluja ja toimintatapoja.
John Hagelia mukaillakseni reunalla olevasta kontekstista tulee ydintä yhä kiihtyvämmällä vauhdilla, joten satsaukset kontekstiin ja sen ymmärtämiseen ovat keskeisiä kilpailuedun saavuttamiseksi.
Sosiaalisen median ottaminen ammattikäyttöön edellyttää, että sekä asiakas että toimittaja ymmärtävät sosiaalisen median luonteen ja asiakkaan toimintaympäristön. Parhaimmillaan sosiaalinen media on taatusti mahdollisuus kasvuyrityksille. Sehän auttaa saavuttamaan asetetut tavoitteet oikein käytettynä, hyvin toteutettuna ja siltä osin tukee myös liiketoiminnan kasvua, jos se oli tavoitteena. Ja tässä viittaan yrityksiin, jotka eivät ole sosiaalisen median yrityksiä, vaan hyödyntävät sosiaalista mediaa ”ammattikäytössä” toimialasta riippumatta.
Kun arvioi varsinaisten sosiaalisen median start-upien kasvumahdollisuuksia, kannattaa muistaa, että myös viestintä-, markkinointi- ja konsulttitoimistot ovat huomanneet ammattisovellukset ja niihin liittyvän markkinaraon. Heille sosiaalinen media on yksi lisäpalvelu olemassa olevien palveluiden rinnalle. Sosiaalisen median start-upit kilpailevat samoista asiakkaista tarjoamalla erityisosaamista.
Yritykseni Gemilo on sosiaalisen median konsultointi- ja tuotantotalo, joka toteuttaa yrityssovelluksia ja ammattikäyttöön räätälöityjä ratkaisuja asiakkailleen. Kirjoittajan ehdottama näkökulma on siis jo tuttu suomalaisella ”sosiaalisen median start-up scenellä”, vaikkakin enemmistö kehittää yksittäistä kuluttajille suunnattua palvelua, jolla yrittää lyödä läpi joko markkinoilla tai sijoittajille.
Yhteisöllinen viestintä toisaalta aiheuttaa ongelmia siitä, kenelle kuuluvat oikeudet ja miten yritys voi suojautua kilpailijoita vastaan jos sen tuotekehitys on kovin avointa.
Koen juuri tällä hetkellä kiusausta avautua keskeneräisestä asiasta yleisölle, mutta kaksi edellistä kertaa on johtanut idea varastamiseen ja toimija, jolla on ollut pistää heti samat pelimerkit pöytään, joita minä vasta etsin, toteutti ajatukseni.
Kiitokset hyvistä kommenteista!
Hyviä esimerkkejä myös ”ammattikäytöstä” alkaa olla, mutta paljon enemmän potentiaalia varmasti on otettavissa irti yrityssovelluksista. Tämä markkinaahan voi olla jakamassa hyvin myös konsultti-, viestintä- ja markkinatutkimustalot, joilla usein on asiakasrajapinnan tarpeet hallussa. Varsinaista ”softaahan” voi sitten koodata start-upit. Järkevä lähestyminen kehitykseenhän voisi olla jonkinlainen verkostomalli.
Toimitavat ja niiden muuttuminen on tärkeä juttu. Kun otetaan käyttöön uutta, ketterään sosiaalisen median työkalupakkia, tärkeää on samalla kertaa miettiä miten olemassa olevat prosessit järjestyvät uudelleen. Sen kautta on helpompi myös hahmottaa syntyvät kustannussäästöt, yms. ”lisäarvot”.
Mutta summa summarum. Enemmän fokusta ammattikäyttöön ja yrityssovelluksiin.