Hyviä esimerkkejä myös ”ammattikäytöstä” alkaa olla, mutta paljon enemmän potentiaalia varmasti on otettavissa irti yrityssovelluksista. Tämä markkinaahan voi olla jakamassa hyvin myös konsultti-, viestintä- ja markkinatutkimustalot, joilla usein on asiakasrajapinnan tarpeet hallussa. Varsinaista ”softaahan” voi sitten koodata start-upit. Järkevä lähestyminen kehitykseenhän voisi olla jonkinlainen verkostomalli.

Toimitavat ja niiden muuttuminen on tärkeä juttu. Kun otetaan käyttöön uutta, ketterään sosiaalisen median työkalupakkia, tärkeää on samalla kertaa miettiä miten olemassa olevat prosessit järjestyvät uudelleen. Sen kautta on helpompi myös hahmottaa syntyvät kustannussäästöt, yms. ”lisäarvot”.

Mutta summa summarum. Enemmän fokusta ammattikäyttöön ja yrityssovelluksiin.

Koen juuri tällä hetkellä kiusausta avautua keskeneräisestä asiasta yleisölle, mutta kaksi edellistä kertaa on johtanut idea varastamiseen ja toimija, jolla on ollut pistää heti samat pelimerkit pöytään, joita minä vasta etsin, toteutti ajatukseni.

Kun arvioi varsinaisten sosiaalisen median start-upien kasvumahdollisuuksia, kannattaa muistaa, että myös viestintä-, markkinointi- ja konsulttitoimistot ovat huomanneet ammattisovellukset ja niihin liittyvän markkinaraon. Heille sosiaalinen media on yksi lisäpalvelu olemassa olevien palveluiden rinnalle. Sosiaalisen median start-upit kilpailevat samoista asiakkaista tarjoamalla erityisosaamista.

Yritykseni Gemilo on sosiaalisen median konsultointi- ja tuotantotalo, joka toteuttaa yrityssovelluksia ja ammattikäyttöön räätälöityjä ratkaisuja asiakkailleen. Kirjoittajan ehdottama näkökulma on siis jo tuttu suomalaisella ”sosiaalisen median start-up scenellä”, vaikkakin enemmistö kehittää yksittäistä kuluttajille suunnattua palvelua, jolla yrittää lyödä läpi joko markkinoilla tai sijoittajille.

Uudet innovaatiot tekemisen piirissä syntyvät siis ensin kuluttajamarkkinoilla tai harrastajayhteisöissä, jonka jälkeen ne rantautuvat yrityksiin ”takaoven” kautta, kun ihmiset oppivat vapaa-ajallaan uusia työkaluja ja toimintatapoja.

John Hagelia mukaillakseni reunalla olevasta kontekstista tulee ydintä yhä kiihtyvämmällä vauhdilla, joten satsaukset kontekstiin ja sen ymmärtämiseen ovat keskeisiä kilpailuedun saavuttamiseksi.

Sosiaaliseen mediaan, joka on väline ja sisältöön, yhteisölliseen viestintään.

Välineet eivät ole mikään ongelma, vaan yhteisölliseen viestintään liittyvät ongelmat, luottamuksen ja oikean viestintäkulttuurin synnyttäminen.

Periaatteessa välineet ovat olemassa ja tiedän tälläkin hetkellä kavereita, jotka modifioivat olemassa olevaa teknologiaa ammattillisiin tarpeisiin, mutta ne muutokset ovat pieniä.

Mutta sosiaalisen median käyttöön otto voi olla erittäin vaikea monissa organisaatioissa.

Eräs ongelmakohta on se, että me, verkon kanssa työskentelevät, emme näe sitä, mikä tavallisen käyttäjän kannalta on ongelma. Olen myös törmännyt tilanteisiin, jossa on suunniteltu ammattikäyttöön liittyviä järjestelmiä ja vasta muutamaa päivää ennen käyttöön ottoa on syntynyt kehittäjille ja käyttäjille yksimielisyys eräitten ilmaisujen tarkoituksesta. Tämä tarkoitti käytännössä kahden kuukauden myöhästymistä.

Pinnallisesti oli kysymys teknologiasta, vaikka todellinen ongelma oli viestinnässä.

Viestinnän ongelmat tulevat olemaan keskeisin kitkapinta yhteisöllisen viestinnän käyttöön otossa ammatillisella puolella ja ennen kuin organisaatio voi sujuvasti käyttää sitä, on monen asian muututtava liki kaikissa organisaatioisas.