Tässä blogissa on viime aikoina käsitelty sosiaalista mediaa. Käsite kytkeytyy läheisesti keskusteluun verkkoyhteisöistä, kansalaisjournalismista, talkoistamisesta (crowdsourcing) ja niin sanotuista web 2.0 -teknologioista. Tosin moni tutkija - kuten Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen CID -ryhmään kuuluva erikoistutkija ja media-asiantuntija Sam Inkinen - on muistuttanut kriittisesti, että itse asiassa kaikki mediaan ja viestintään liittyvä on sosiaalista.
Totta, ei ole varmastikaan olemassa sellaista median harjoittamaa toimintaa, joka ei olisi ainakin jossain mielessä sosiaalista toimintaa. Mitä voisi ylipäätään olla ”epäsosiaalinen” media?
Olisi varmasti vielä tärkeää miettiä astetta tarkemmin, miten sosiaalinen media olisi edesauttamassa syvällisempää ymmärtämystä ennakoinnin tuloksista ja taustoista. Tässä mielessä mielenkiintoista on miettiä innovaatiomedian tai uuden syntymässä olevan kansainvälisen innovaatiojournalismin mahdollisuuksia kertoa kansalaisille ja yhteiskunnan eri sidosryhmille uusien ideoiden ja innovaatioiden syntymässä olevasta maailmasta ja taustoista.
Me kaikki tiedämme yleisen tiedonvälitykseen liittyvän ongelman. Joukkoviestimet ja media voisivat taustoittaa tulevaisuuden kannalta tärkeitä asioita ja ilmiöitä huomattavasti nykyistä paremmin ja syvällisemmin. Se ei ole haasteista helpoimpia visailuiden ja hömppäjournalismin sävyttämässä mediatodellisuudessa.
Kohti elinikäistä innovaatiotoimintaa ja innovaatiomediaa
Olemme mitä ilmeisimmin siirtymässä asteittain elinikäisen oppimisen maailmasta elinikäisen innovoinnin maailmaan. Tämä merkitsee jälleen uutta murrosvaihetta kansalaisille. Keskeinen osa uutta, nyt syntymässä olevaa maailmaa on varmasti sosiaalinen media sekä uusi innovaatio- ja ennakointimedia, joka keskittyy päivittäisen uutisraportoinnin sijasta kertomaan selkeämmin tulevaisuudesta ja sen mukanaan tuomista haasteista.
Viime syksynä käynnistyneessä GINJO-hankkeessa (Globaalin innovaatiojournalismin haasteet) on tavoitteena perehtyä innovaatiojournalismin ja innovaatiomedian kehitykseen sekä tuleviin haasteisiin.
Innovaatiojournalismi on uusi lähestymistapa tieto- ja innovaatiokeskeiseen maailmaamme. Innovaatiojournalismi tarkastelee innovaatioita laajemmalla järjestelmien, ekosysteemien ja syy-seuraus-suhteiden tasolla, eikä ole kiinnostunut vain yksittäisistä keksinnöistä tai tuotejulkistuksista.
Innovaatiojournalismi raportoi ja esittää pohdittuja näkökulmia mm. tieteen ja tekniikan kehityssuunnista, teollisuuden tuotantoprosesseista, immateriaalioikeuksista ja lainsäädännöstä sekä tulevaisuuden kannalta keskeisistä ideoista ja inventioista. Innovaatiojournalismin perusidea on syntynyt Ruotsissa vuonna 2003 Suomen Tekesiä paljolti vastaavan Vinnovan innovaatiojournalismiprojektissa.
Äskettäin käynnistyneen GINJO-projektin toteuttavat Tekesin kanssa yhteistyössä
- Tampereen yliopiston Journalismin tutkimusyksikkö
- Jyväskylän yliopiston Mediainstituutti
- Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskus.
On tärkeää tutkia sosiaalista mediaa ja innovaatiojournalismia monitieteellisestä näkökulmasta käsin. Kolmen tutkimuslaitoksen ja Stanfordin yliopiston välinen yhteistyö avaa hyviä mahdollisuuksia tähän suuntaan.
GINJO-projekti toteutuu yhteistyössä Stanfordin yliopiston innovaatiojournalismin yksikön huippututkijoiden kanssa, mikä tuottaa uusia mahdollisuuksia myös suomalaisilla media-alan osaajille ja kehittäjille.
Sosiaalisen median, virtuaaliyhteisöjen jne. merkityksen kasvu on nyt selvästi ennakoitavissa. Siksi alan tutkimukseen kannattaa pitkäjänteisesti panostaa ja samalla etsiä strategisia positioita viedä suomalainen tutkimus- ja kehitystoiminta alan kansainväliseen kärkeen.
Uudet sosiaalisen median ja innovaatiomedian hankkeet tulevat varmasti tuottamaan mielenkiintoisia uusia näkemyksiä innovaatiojournalismin ja innovaatiomedian tulevaisuudesta sekä niiden mahdollisuuksista kertoa tehokkaammin, syvällisemmin ja analyyttisemmin tuoreista ennakointitutkimuksista ja innovaatiotoiminnasta.
Samalla voin jo nyt perustellusti ennakoida, että vuosi 2009 tulee olemaan monien mielenkiintoisten ennakointihankkeiden vuosi!
Lisätietoja
- Kauhanen, Erkki, Kaivo-oja, Jari & Hautamäki, Antti (2007). Innovaatiomedia. Journalismi tulevaisuuden tekijänä. Palmenia. Helsinki.
- Erkki Kauhasen ylläpitämä Innovaatiojournalismi-sivusto
- FINJO-innovaatiojournalismisivusto
- Stanfordin yliopiston innovaatiojournalismisivut
- Stanfordin yliopiston Innovaatiojournalismin tutkimusohjelman vetäjän Prof. David Nordforsin esitelmä ”Future of Innovation Journalism”
Lisää samasta aiheesta
- Uudet liiketoimintainnovaatiot : Avainhaaste Suomen elinkeinoelämälle
- Muutoksen anatomia – miten maailma muuttuu ja me maailman mukana?
- Japanin tilanteen vaikutus tulevaan
- T&K -rahoitus pyritään pitämään neljässä prosentissa BKT:stä
- Kahvakuula-syndrooma tappaa innovaatioitakin
Lyhyesti: Minusta yhteisöllisen viestinnän ympärillä on jonkin verran tarpeetonta hypeä.
Oikeasti se että sosiaalinen media tuo uuden välineen yhteisölliseen viestintään, ei dramaattisesti muuta itse viestintää, mutta luonnollisesti uusi väline tarjoaa uusia keinoja toteuttaa sitä, mutta luo myös uusi tapoja väärin ymmärtää viestejä.
Tässä suhteessa teknologia ei ole se ydin, vaan ihmisten kyvyt ja mahdollisuudet sopeuttaa luonnolista sosiaalista viestintää uuteen välineeseen, josta kuitenkin puuttuvat eräät viestinnän välineet, katse, tuoksu, nauru…
Yksi terminologinen kommentti: Minusta ei ole mielekästä puhua siirtymisestä elinikäisestä oppimisesta elinikäiseen innovointiin. Innovaatio tuntuu nyt vain olevan niin muotisana, että se tungetaan kaikkialle. Elinikäinen oppija on toivottavasti myös elinikäinen innovaattori, mutta paljon muutakin olennaista sisältyy elinikäiseen oppimiseen - esimerkiksi sivistyksen näkökulma. Käsitteenä siis käyttäisin edelleen elinikäistä oppimista.
Hei, suosittelen teille iltalukemisiksi teosta:
Lon Safko & Davik K Brake (2009) The Social Media Bible. Tactics, Tools and Strategies for Business Success. Wiley. USA.
Ongelmahan se, että sekä elinikäinen oppiminen että elinikäinen innovointi eivät toimi sivistyspolitiikkamme lähtökohtana. Tämä tulee tuottamaan monia ongelmia tavallisille ihmisille. Sivistyksemme on huteralla pohjalla. Pitäytyminen elinikäisen oppimisen käsitteessä ei mitenkään muuta tätä ongelmallista tilannetta.