Jaakkojen uudistamisen asennetta ja tekoja kiitos (24.02.2009)

Vanhasen hallitus istuu paraikaa politiikkariihessä arvioimassa hallituskauden puolivälin saavutuksia ja tekemättömien töiden listaa.

Tarvitaan nopeita täsmätoimia lievittämään työmarkkinoiden lamaantumisen seurauksia yksilötasolla esimerkiksi vaikuttamalla muutosturvaan sekä irtisanottujen ja lomautettujen osaamisen kehittämisen mahdollisuuksiin. Toisaalta on luotava uutta pohjaa kasvulle merkittävässä teollisuuden rakennemuutoksessa ja turvattava näin pitkän tähtäimen julkisen talouden perusta.

Tuottavuudessa tarvitaan niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla harppausta uudelle tasolle, työuria on saatava pidennettyä ja maahanmuuttopolitiikkaan kaivataan uudenlaista avoimuutta. Jonkinlainen yksimielisyys vallitsee siitä, että tutkimukseen ja tuotekehitykseen on välttämätöntä panostaa entistä enemmän. Kunpa samanlainen laaja ymmärrys saataisiin siitä, että riihikuivaa tarvitaan myös innovaatiojärjestelmän osaamisen perusinfrastruktuuriin eli yliopistojen opetuksen kehittämiseen.

Opettajia on saatava lisää. Opiskelijoiden määrä yhtä opettajaa kohden esimerkiksi tekniikan korkeakoulutuksessa on kaksinkertaistunut viimeisen viidentoista vuoden aikana. Opetusmenetelmiä on uudistettava. Lisärahalla opetuksen kehittämiseen saadaan enemmän ja parempia osaajia työmarkkinoille, kun keskeyttämisten määrä vähenee ja oppimisen laatu paranee.

Pelkkä rahan lisääminen ei kuitenkaan riitä. Yliopistojen rahoitusmallia on välttämätöntä kehittää niin, että se ohjaa systemaattiseen opetuksen ja tutkimuksen laadun parantamiseen. Nykyinen malli, joka palkitsee enemmän tutkintolupauksista ja opiskelijamääristä kuin suoritetuista tutkinnoista ja opetuksen laadusta, ei ole mistään kotoisin.

Samaa systemaattista kehittämisotetta tarvittaisiin ennakointijärjestelmien kehittämiseen. Maan hallituksen tulevaisuuden kasvun suunnitelmien pitäisi perustua systemaattiseen ennakointityöhön työmarkkinoiden, talouden ja muun toimintaympäristön kehityksestä. Seuraavan hallituksen puolivälin riihessä vuonna 2013 on syytä olla käytössä huomattavasti systemaattisemmin ja laajapohjaisemmin tuotettua ennakointitietoa kuin tänään.

- Jaakot Kiander ja Pehkonen hämmästelevät tuoreessa ennakoinnin arviointiraportissaan, ettei julkisella vallalla ole olemassa mitään tätä tarkoitusta varten rakennettua vakiintunutta toimintatapaa tai pysyvää asiantuntijaorganisaatiota.

Kehuja ei satele TEM:in työvoimamallille: prosessi on hajanainen ja ei-läpinäkyvä. Menetelmät ja tulokset on kelvottomasti dokumentoitu (= systemaattisia ennakointimenetelmiä ei ole käytetty) ja tehtyjä virhearvioita ei ole analysoitu.

Vaikka TEM olisi kuinka hyvä itseruoskinnassa ja ennakoinnin kehittämistyössä, on selvää, että kokonaisvastuu ennakointijärjestelmästä ei voi jatkossa olla yksin TEM:ssä. Jaakot ehdottavat perusennusteen tekemisen siirtämistä johonkin valtion sektoritutkimuslaitokseen, joka panostaa malli- ja tietokantatyöhön. Kukin ministeriö laatisi perusennusteen pohjalta omaa hallinnon alaansa koskevat ennusteet.

Muuten olen valmis allekirjoittamaan esityksen paitsi, että kyseessä ei voi olla perusennuste vaan perusennusteet. Niin yksinkertaista kuin se olisikin, kehitystä ei voi varmaksi mallintaa.Onneksi. Muutenhan tulevaisuuteen ei voisi enää vaikuttaa.

Lisää samasta aiheesta

• Uusi kuukauden kysymys: Onko euro Suomen valuutta v. 2015?
• Miten varautuisit ääritilanteisiin?
• Muutoksen anatomia – miten maailma muuttuu ja me maailman mukana?
• Suomesta ennakoiva malliyhteiskunta
• Suomen ydinvoimalastrategia Japanin tsunamin ja Fukushiman ydinvoimalaitoskatastrofin jälkeen