Noissa mitataan panoksia ei tuloksia. Kun Nokia jätetään pois, ei Suomi edes panoksissa pärjää erinomaisesti. Kun Nokia ennenpitkää luhistuu, pudotaan panoksissakin.

http://grohn.blogit.uusisuomi.fi/2009/11/18/nokia-saa-kaiken-toivon-heittaa/

America to offer hope for an eventual end to the financial crisis.

Deutsche Bank reported a net profit of 1.2 billion euros ($1.56 billion), far surpassing market expectations.

In the first quarter of 2008, Deutsche Bank had posted a net loss of 141 million euros, and analysts polled by Dow Jones Newswires had forecast a net profit of 764 million euros this time around.

Bank chairman Josef Ackermann said: ”This was a key quarter for Deutsche Bank. Once again we demonstrated our strength, as we have consistently throughout this crisis. ”But in this quarter, we also proved our earnings power.”

Deutsche Bank is the latest global bank to report solid first quarter results, along with peers such as Bank of America, Goldman Sachs and Credit Suisse, giving a glimmer of hope that the financial crisis could be past the worst.

”Nokia toimii kuluttajalähtöisesti. Kuluttajat käyttävät yhä enemmän edistyksellistä teknologiaa ja tiedonvälitystä kaikkialla maailmassa. Ihmisten viestintätavat muuttuvat, ja internetin ja sosiaalisten verkostojen merkitys kasvaa. Niistä onkin jo tullut keskeisiä yhteydenpidon välineitä.”

“Sitra haluaa olla arvostettu ja haluttu kumppani, kun rakennamme Suomesta osaavinta ja innovatiivisinta yhteiskuntaa.”

Sitran yliasiamies Kosonen toimi Nokialla strategia- ja tietohallintojohtajana. Mikä toimii yhdentyyppisessä organisaatiossa, ei yleensä toimi toisentyyppisessä organissatiossa. Nokia ja Sitra eroavat kuin yö ja päivä, mutta haastattelun mukaan:

”Sitrassa Kosonen toteuttaa samoja ajatuksia” (kuin Nokialla).

Ja sitten oikein ”vientituotetta” noista matriiseista, joissa ”eri alueiden osaajat haastavat toisiaan”.

Nokialla tehdään, Sitrassa pääosin katsellaan kun muut tekevät Sitran rahoilla.

Rohkenen väittää, että tuollaisen väärinymmärryksen vuoksi Sitra on menossa entistä enemmän hunnigolle. Hömppäkonsultteja Suomessa tuntuu riittävän etenkin tietohallinnon ihmisissä.

Innovaatio tarvitsee ensin idean, keksinnön, koetellun ratkaisun joka sitten onnistuessaan on innovaatio (tuottaa rahaa, merkittävää hyötyä tuottajalle/käyttäjälle). Tutkimus- ja kehitystoiminta tuottaa osaamista, ideoita, keksintöjä ja uusia ratkaisuja. Innovaatiotoiminta taas kaupallistaa ja vie markkinoille ratkaisun.

Ainakin tutkimus- ja kehityspuolelle meillä on merkittävät vahvuudet. Sitä pitäisi hyödyntää merkittävästi enemmän. Innovaatio- ja kaupallistaminen on sitten eri juttu, sitä on äärimmäisen vaikea tehdä suomalaisessa konktekstissa ja sinivalkoiset linssit päässä. Siihen tarvitaankin sitten ihan eri lähestyminen.

En minä ajattele, kun minä kehitän jotakin ideaa, että tämä on suomalainen idea, ja että tämän tulisi nyt jotenkin olla juuri suomen lahja maailmalle.

Toki on niin, että toimin suomalaisessa kontekstissa, se on realiteetti, mutta se ei itse asiassa tuo mitään lisäarvoa, vaan on pikemminkin riesa, kuin etu.

Muutama viikko sitten tein erästä liiketoimintasuunnitelmaa ja piruuttani selvitin sitten, miten yrityksen sijoittuminen vaikuttaisi yrityksen tulokseen.

Tutkin yrityksen kannalta merkittävät kulut joissakin minulle tutuksi tulleessa kaupungissa, Lontoossa, Milanossa, Barcelonassa, Munchenissä ja Bolognassa.

Jos olettaisin saavuttani kuudesta skenaariosta kolmenneksi parhaan Suomessa/muualla, niin kate olisi ”muualla” 20% enemmän.

Ennen muuta asiaan vaikuttaa syrjäinen sijainti. Verkkokaupan kuljetuskustanukset ja kuljetusten tehokkuus globaalissa kaupassa kärsisivät Suomessa sen verran.

Näin ollen, jos toteuttaisin innovaationi, niin miksi se olisi suomalainen innovaatio? Miksi tekisin sen täällä? Ennemmin sanoisin sen olevan…meikäläinen innovaatio.

Ja kun tässä valossa katson Suomea…Eiköhän pistetä kioski kiinni ja myydä koko paska?