Kevään kunniaksi aloitamme Foresight.fi:ssä haastattelusarjan mielenkiintoisista ennakoinnin tekijöistä, tarkoituksenamme kurkistaa kulissien taakse erilaisten ihmisten ja ennakointihankkeiden maailmaan. Sarjan aloittaa Kirsi Juva, Oivallus-hankkeen projektipäällikkö.
Mikä on Oivallus?
Oivallus on EK:n koordinoima kolmivuotinen projekti, jossa ennakoidaan (tulevaisuuden) verkostojen osaamistarpeita. Miksi? Siksi, että verkostoituminen muuttaa nykyisiä luokitteluja, luo uusia ammatteja, jopa toimialoja. Vastaavasti osaamistarpeet ovat muutoksessa.
(Tulevaisuus on suluissa, koska tulevaisuuden verkostot voivat hyvin olla jo tämän päivän verkostoja.)
Mitä aihealueita Oivallus käsittelee ja miksi?
Oivalluksessa tarkastellaan tulevaisuuden osaamistarpeita kolmella alueella: Elämisen infra, Paikkaan ja aikaan sitomattomat palvelut sekä Uudet liiketoiminta-alueet. Tarkastelualueet on päätetty Oivalluksen ohjausryhmässä, ja niiden ympärille on muodostettu työryhmät.
Halusimme keskittyä caseihin, jotka eivät suoraan viittaa tämän päivän toimialoihin, mutta ilmentävät kuitenkin tärkeinä pitämiämme elementtejä; jotain fyysistä, jotain aineetonta ja jotain edellisiä kokeilevampaa. Tarkastelualueiden otsikot jätettiin tarkoituksella väljiksi, jotta työryhmien tekemä ennakointi olisi mahdollisimman vähän ennakoitua.
Mitkä ovat olleet suurimmat haasteet ja toisaalta ilon aiheet ennakointityössä?
Suurin haaste: Tarttua ilmiöihin, joihin oma ajattelu ei valmiiksi viitota.
Suurimmat ilon aiheet liittyvät samaan asiaan, siitä kun nappaa kiinni itselleen vieraasta ilmiöstä tai näkökulmasta ja kykenee vielä miettimään tällaisen asian syy-seuraus-suhteita. Minun kohdallani tämä tapahtuu parhaiten kuuntelemalla ja tarkkailemalla muita ihmisiä, ei esimerkiksi lukemalla. Siksikin olen kerännyt Oivallus-hankkeeseen mahdollisimman paljon eri tavoin herätteleviä keskustelukumppaneita.
Mitä teette näillä tuloksilla?
Viime kädessä Oivallus-hankkeen tuloksilla pyritään vaikuttamaan koulutuspolitiikkaan, siihen, mitä Suomessa opiskellaan ja opitaan, jotta yritykset saisivat tulevaisuudessa tarvitsemiaan osaajia.
Mikä on tiedon ja tahdon rooli ennakoinnissa? Kumpi niistä on tärkeämpää?
Ennakointi on monessa tulevaisuuden tekemistä, siksi tahdolla on todella suuri merkitys. Ennakointia tekevät ovat kuitenkin lähtökohtaisesti voimakkaasti tahtovia tahoja ja henkilöitä. Siinä mielessä haasteet saattavat liittyä tahtoa enemmän tietopohjaan. Historia, nykyhetki ja tulevaisuus linkittyvät niin monimutkaisesti yhteen, että ainoa keino käsitellä järkevästi tätä kokonaisuutta, on tehdä sitä porukassa, jossa on eri asioita painottavia ja eri asioista tietäviä ihmisiä.
Missä itse haluat olla vuonna 2030? Mitä teet silloin työksesi?
Spontaani reaktio kysymykseen on laskea minkä ikäinen on vuonna 2030 ja sen kautta miettiä mitä elementtejä elämään silloin kuuluu. Apua. Ikä määrittää tekemisiä ihan liikaa. – Tässä asiassa tahdolla pitäisi olla isoin rooli.
Vuonna 2030 elän ympäristössä, jota kaksikymmentä vuotta aikaisemmin olisi kutsuttu kansainväliseksi. 2030 tätä ympäristöä kuvataan jollain muulla tahtotila-adjektiivilla. Työkseni teen sitä missä olen parhaimmillani, mutta haaveilen, kuten vuonna 2009, kädentaitoammatista, esimerkiksi nahkakenkien suunnittelusta, että tekisi jotain konkreettista, jotain, jonka tulokset näkisi tässä ja nyt.
Tiedätkö mielenkiintoisen ennakoinnin taitajan? Lähetä vinkki sähköpostitse: foresight@sitra.fi.
Lisää samasta aiheesta
- Osaamisen tulevaisuudesta tavallista terävämmin
- Time-lehden 10 merkittävintä maailmantalouden superideaa ennen vuotta 2020
- Näkökulmia Kambodžan tulevaisuuteen
- Finpron Country Representative Kai Tuorilan ajankohtaiskatsaus Kaakkois-Aasian markkinoihin
- Euroopan tiede- ja teknologiapolitiikan uusi haasteellinen käänne: European Institute of Technology and Innovation (EIT) on aloittamassa toimintaansa
”Ennakointi on monessa tulevaisuuden tekemistä, siksi tahdolla on todella suuri merkitys. Ennakointia tekevät ovat kuitenkin lähtökohtaisesti voimakkaasti tahtovia tahoja ja henkilöitä.”
Tulevaisuuden tutkimuksen seura romutti mahdollisen (esi)tieteellisyytensä juuri tuolla ”tulevaisuuden tekemisellä” ryhtymällä politikoimaan ”tieteellään”. Pahimmillaan oli kyse tieteellisestä prostituutiosta kun eivät puuttuneen tulevaisuuden tutkimuksen metodien ja termienn pahoinpitelyyn esimerkiksi tietoyhteiskunnan strategiaprojekteissa.
On tehtävä valinta. Kahdella pallilla ei voi istua.
Lauri hei.. tuo ei nyt kyllä auta yhtään.
Hauska termi tuo tahtotila-adjektiivi.
Lauri - on ihailtavaa miten aktiivinen jaksat olla kun kommetoit monipuolisesti eri foorumeilla yhteiskunnallista keskustelua. Toisinaan tilanne on kuitenkin lukijan kannalta se minkä itse juuri koin luettuani kommenttisi. En hyvällä tahdollakaan ymmärtänyt mitä yritit sanoa ja meille viestittää.
Itse lopetan monet ennakointia koskevat esitykseni kalvoon jossa lukee ”ennakointi ei ole tulevaisuuden arvaamista vaan sen tekemistä”. Ja kun ennakoinnilla vaikutetaan koulutuspolitiikkaan ja ttiede- ja tutkimuspolitiikkaan niin tilanne on juuri tämä.
Timo: ”En hyvällä tahdollakaan ymmärtänyt mitä yritit sanoa ja meille viestittää.” ————————————
Timo, on valitettavaa jos sinulle insinöörinä ei ole avautunut se. mistä tieteessä on kyse. Tutkimus on tutkimusta ja politiikka on eri ihmisten tehtävä. ————————————
Tuo kalvosi on ihan ok kun esität sen päätöksentekijänä eikä tutkijana. ————————-
Kun olit ktm:ssä moni muukin asia oli siellä sekaisin: ——————————-
http://www.kolumbus.fi/lauri.grohn/yk/teksti/ktm.html
PS.
Konsulttien laatimat raportit ovat aina lukijan vastuulla! (Oivallus)—————-
Tässä esimerkki, mitä kamaluuksia konsultit voivat saada aikaan:
—————————————
http://www.sitra.fi/julkaisut/raportti79.pdf