Keskustelimme paljon ”ihmisestä” ja mitä se oikein tarkoittaa käytännössä koska mm Hitlerhän uskoi myös sitä käyttävän. Ei voi siis jättää siihen nimeen (=nimi on filosofiassa kaikkein vaikein tehtävä, koska nimenanto vaatii sen, että päätös mitä ei mukaan oteta vaatii rajanvetoa ja tarkkaa kategoriaosaamista).

Mutta jos nimi voidaan määritellä ”ihmiselle” mitä se ei edusta; vrt ”asiakkuus” tai ”kansalainen” tai ”ei-tajuava” tai ”orpo” jne eli kunnon ja kunnioitusta sisältävä merkityskenttä mitä tällä ihmisellä kukin tarkoitetaan. Vallan tapa kääntää asiat oman mallin mukaan jää muuten helpommaksi reitiksi ja siinä olette oikeassa; ei massa suinkaan aina ole oikeassa vaikka eivät vähemmistötkään aina.

Kyse on todella diskurssista; suunnasta (kurssista) kuten kompassinkin suunta: jostain jonnekin ja parhaimmalla mahdollisella reitillä. Reitti ei saisi hylkiä tätä ihmistä, siitähän on kyse?

Jatketaan näitä tärkeitä keskusteluja; oli mukavaa huomata miten samalla diskurssilla silti olitte, sekä Tekes että Sitra.

Kiitos myös Tekesin edustajalle, en laita erikseen sinne.

Delfoin pohjana ja heikkoutena on tosiaan yleensä yksimielisyyden haku. Tietysti konsensuksen luominen voi joissain tilanteissa olla perusteltua poliittisista syistä, mutta jos ja kun erimielisyydellä on suurempi käyttöarvo niin miksi käyttää 80% työstä usein näennäisen yksimielisyyden rakentamiseen?

Wisdom of Crowds lähtee siitä että riittävän asiantuntevien ja toisistaan riippumattomien näkemysten ennustearvo on parempi kuin yhdenkään yksittäisen asiantuntijan arvion, ainakin etsittäessä jonkin diskreetin muuttujan tulevaa arvoa. Toisaalta osakemarkkinat osoittavat että vaikka markkinaosapuolia on siellä paljon ja heillä on toisistaan poikkeavat näkemykset ja tavoitteet, ovat ”rationality breakdown”-tyyppiset ylilyönnit hyvin tavallisia. Silloin näkemysten diversiteetti pienenee liikaa ja ennusteen lopputulos (=näkemys osakkeen tulevien kassavirtojen nykyarvosta = osakkeen hinta) alkaa kallistua liikaa johonkin suuntaan.

Samaan yksimielisyysprobleemaan puututaan Alex Pentlandin kirjassa ”Honest Signals”, jonka mukaan joukkoennustamisessa pitäisi pyrkiä yhdistämään niiden tahojen näkemykset jotka ovat pitemmässä juoksussa osoittautuneet keskenään korreloiviksi. Pyritään siis tietoisesti lisäämään datan diversiteettiä.