Etätyön kolmas aalto voisi kasvaa tsunamiksi, mikäli suomalaiset etätyönantajat tarttuvat kutsuuni valjastaa etätyö sekä työssä jaksamisen että ilmastonmuutoksen asettamaan haasteeseen.
Etätyö ei ole edistynyt odotetulla tavalla, vaikka siitä saatavilla olevat hyödyt ovat olleet jo vuosikymmeniä tiedossa. Pullonkaulana ovat edelleen vanhakantaiset työelämän rakenteet ja asenteet etätyötä kohtaan.
Suomessa etätyö on kyllä toteutunut asteittain varsin luontevasti osana yleistä työajan, työpaikkojen ja työn organisoinnin monipuolistumista. Työtä tehdään paitsi toimistoissa myös kotona, mökillä, matkoilla, etätyökeskuksissa, yrityspuistoissa ja vaikkapa asiakkaiden luona. Lukumäärällisesti etätyötä tekevien määrä on kuitenkin jäänyt pieneksi, vaikka etätyöstä on olemassa kirjauksia hallitusohjelmissa, valtioneuvoston periaatepäätös ja työmarkkinajärjestöjen yhteinen sopimuskin.
Jo 1980-luvulla etätyön ennakoitiin vahvistuvan tärkeänä työn organisoinnin muotona. Tässä ensimmäisessä aallossa etätyöllä oli kysyntää kaupungeissa ajan ja paikan suhteen joustavana modernin työnteon mallina. Etätyöllä koettiin olevan myös maaseudun kehittämiselle paljon annettavaa. Tietotuvilla oli tarkoitus nostaa työntekijöiden osaamistasoa ja etätyövalmiuksia. Toisessa aallossa 1990-luvulla etätyön tekniset edellytykset kehittyivät huomattavasti ja samanaikaisesti taloudelliset kustannukset pienenivät. Nyt 2000-luvulla etätyön kolmannen aallon voisi olettaa jo tyrskyävän vahvana, suomalaisen tietoyhteiskunnan kilpailukykytekijänä ja työelämän laadun kutojana. Kolmas aalto odottaa kuitenkin edelleen vahvistumistaan.
Etätyöhön siirtyminen on ollut lähes pelkästään kiinni työntekijän halusta ja innostuneisuudesta. Hän käynnistää neuvottelut ratkaisusta, joka sopii hänen elämäntilanteeseensa. Toistaiseksi aloite tulee erittäin harvoin työnantajan puolelta. Tilanne voitaisiin kääntää nyt toisin päin: Työnantajat voisivat aktiivisesti tarjoata työntekijöilleen mahdollisuutta etätyön tekoon.
Olenkin ehdottanut Riikka Saarimaan kanssa laatimassani Työelämän laadulla parempaa jaksamista - Kuinka etätyö voi auttaa? -raportissa työnantajalähtöisen etätyöohjelman toteuttamista. Tällainen kansallinen kampanja vastaisi omalta osaltaan merkittäviin yhteiskunnallisiin haasteisiin: suurten ikäluokkien eläköitymisen myötä syntyviin ongelmiin, ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja luovuuden edellytysten parantamiseen. Etätyö on itsessään sosiaalinen innovaatio, jota ei ole osattu hyödyntää, vaikka aiheesta on paljon tutkittua tietoa.
Etätyö tulisi mahdollistaa ja sitä tulisi tukea kaikissa sellaisissa työtehtävissä, joissa työntekijän virtuaalinen tai etäläsnäolo suinkin on mahdollista ja joissa työntekijä itse on halukas etätyöhön. Etätyössä olevien työntekijöiden johtaminen samoin kuin hajautetun työn johtaminen edellyttää erityistä osaamista. Tällainen osaaminen onkin tulevaisuuden johtajuuden tärkeä kriteeri.
Etätyö on tulevaisuudessa myös tärkeä kriteeri työpaikan houkuttelevuudelle ja merkittävä rekrytointivaltti. Nettisukupolven työskentelytavoissa etätyö ei ole enää vain edelläkävijyyden merkki, vaan luonnollinen ja välttämätön edellytys toimivia työolosuhteita. Työmatkaliikkumisen korvaaminen etätyöllä liittyy myös yhä useampien työasiointimatkojen (kokousten) tekemiseen virtuaalisesti. Ks. myös Kari A Hintikan blogikirjoitus 14.4. etäilystä ja ehdotuksesta hyvien nettiyhteistyösovellusten kehittämiseksi.
Jokainen iso työnantaja voisi tehdä oman henkilöstönsä työmatkaliikkumisesta kartoituksen ja suunnitelman, jonka avulla henkilöitä ohjataan korvaamaan työmatkaliikkumista etätyöllä. Ruotsissa on jo käytössä suosituksia yritysten liikkumiskartoituksen (company mobility plan) tekemiseksi. Erityinen etätyökartoitus (company telework plan) tähän liittyen olisi myös paikallaan.
Tässä kannustava asennetesti työnantajalle: Oletko halukas ottamaan etätyön käyttöön tukeaksesi henkilöstön työssä jaksamista? Oletko halukas vastaaman ilmastonmuutoksen asettamaan haasteeseen vähentämällä etätyön avulla kasvihuonepäästöjä aiheuttavaa työmatkaliikkumista? Oletko halukas varmistamaan yrityksen houkuttelevuutta etätyön avulla? Oletko halukas tehostamaan yrityksesi kilpailukykyä mahdollistamalla etätyön avulla inhimillisen pääoman uudistumista? Mikäli vastaus on vähintään yhteen näistä kysymyksistä ”Kyllä”, kannattaa ottaa työnantajalähtöisen etätyön haaste vastaan.
Talouden taantuma on erinomainen tilaisuus pysähtyä pohtimaan etätyön mahdollisuuksia ja tehdä etätyö mahdolliseksi oman organisaation sisällä. Etätyö tulee integroida sekä henkilöstöpolitiikkaan että ympäristö- ja ilmastopolitiikkaan ja ottaa osaksi organisaatioiden ja liiketoiminnan kokonaisvaltaista kehittämistä. Kilpailuetua syntyy niille yrityksille, jotka proaktiivisesti ennakoiden oivaltavat ryhtyä hyödyntämään etätyön etuja eivätkä etene etätyön käyttöönottoon vasta kehityksen pakottamana viiveellä. Etätyö toimii myös puskurina kriisitilanteissa – silloin kun liikkumista joudutaan jostain syystä rajoittamaan.
Suomalaisen tietoyhteiskunnan maine maailmalla edelläkävijänä ja fukuyamalaisittain luottamusyhteiskuntana edellyttää etätyön mahdollisuuksien nykyistä konkreettisempaa viemistä käytäntöön. Työnantajat ovat nyt avainasemassa. He voivat valjastaa etätyön sekä työelämän laadun parantamiseen että ilmastonmuutoksen ehkäisemiseen työmatkaliikenteen vähentämisen avulla. Etätyö ei ole epätyötä, vaan ehtaa työtä ja jopa ekotyötä ekohallitussa muodossa toteutettuna.
Lisää samasta aiheesta
- Laosin tulevaisuus on haasteita täynnä
- Reimagining Japan: The Quest for a Future That Works
- Laurence Smithin yleisöluento 31.8. klo 17
- Uusi kuukauden kysymys: Taloustilanne ja kuluttaminen
- Uusi trendi: Hyvä työelämä
Kun uutisista tuuppaa Tromssan ilmastokokouksen madonlukuja (pahimmat takavuosien päästöskenaariot ollaan ylittämässä neljänneksellä), sikainfluenssan aiheuttamia liikkumisrajoituksia sekä finanssikriisin aiheuttamaa kustannustehokkuuspainetta, voisi kuvitella että etätyön mahdollisuuksien testaaminen ja muokkaus business-as-usual -toimintatavaksi ei olisi vain maailmanparantamista tai rekrytointivaltti, vaan ylipäätään omien tulevien toimintaedellytysten turvaamista kaikille niille työnantajille, joiden kaikki työ ei ole paikkariippuvaista.
Tuo etätyön ekohallittu muoto kiinnostaa. Sehän tarkoittanee, ettei etätyö voi matkustaa kovin kauas kodista? Onko ajatus siis, että työ tehdään kotona? Suomessa kun tulee niin helposti mieleen kesämökki vaihtoehtoisena asemapaikkana
Etätyö takaa työskentelyvarmuuden myös poikkeusoloissa, mutta ennen kaikkea se joustavoittaa työntekoa.
Etätyön ekohallittu muoto ei rajoita etätyötä vain kotona tehtäväksi, vaikka se onkin etätyön ehkä yleisin ja helposti toteutettavin muoto. Kesämökillä voi etätyötä tehdä, mutta ekohallitussa muodossa se tarkoittaa sitä, että yhdistetään etätyöjakso loman yhteyteen joko ennen sitä tai sen jälkeen mahdollisimman pitkäksi periodiksi (ei siis sahata edestakaisin mökin ja kaupunkiasunnon välillä). Suositeltavaa olisi myös lisätä vakiasunnon lähellä kävely- tai pyöräilyetäisyydellä olevien etätyökeskusten saatavuutta esimerkiksi asuinalueiden tai asukasyhdistysten yhteistiloina tai nettikahviloiden yhteydessä.
Luin ekoetätyö-raporttianne ja tätä blogia viime viikolla tehdessäni tähän aiheeseen liittyvää etätyötä täällä entisellä mökilläni, nykyisessä kodissani. Kun halusin olla mökillä kaiken vapaa-ajan ja olin lopenkyllästynyt pendelöintiin, laajensin ja muutin mökin kodikseni & etätyöpaikaksi. Kun asioin ja teen töitä vain yhtenä päivänä viikossa kaupungissa työpaikalla, säästän aikaa itselleni joka viikko keskimäärin yhden koko työpäivän verran, maantiekiitämisen aiheuttama stressi on vähentynyt viidennekseen ja säästyypä joka viikko melkein tankillinen polttoainettakin tällä menolla. Muistin ekoetätyöraporttianne myös eilen kun olin purjehtimassa ja siinä kannella aurinkoa ottaessani laskin, montako lentokoneen jättämää saastevanaa näin sinitaivaalla. Niitä oli juuri sillä hetkellä yhteensä 11. Tuli mieleeni etätyö ja virtuaalikokoukset, yhteistoiminta- ja oppimisalustat ja jopa ”etämatkailu”. Miksi pitää vaivautua matkustamaan ja samalla tuhlaamaan omaa aikaa ja luonnonvaroja lentämiseen, kun paikan päältä aivan takuuvarmasti löytyy pätevää ja todellista asiantuntemusta kuvaamaan ja selostamaan, mitä siellä juuri nyt tapahtuu tai mitä kiinnostavaa menneisyydessä on tapahtunut? Näinä ITC-aikoina tuo kaikki voi tulla juuri tähän omalle koneelleni ja voin katsella ja kuunnella sitä kaikkea juuri silloin kun minulle sopii ja sellaisessa seurassa kuin itse haluan, kommentoida sitä vapaasti jne. Mutta niin kauan kuin emme usko, että melkein kaikki tärkeä, tosi, hyvä ja kaunis on juuri tässä ja nyt ulottuvillamme, etsimme ja kaahaamme ristiin rastiin, edes-takaisin pysähtymättä ajattelemaan, mikä olisi ekologisin, ekonomisin ja elämänystävällisin keino saada tarvitsemamme.
Etätyöidean konkretisoituminen käytännöksi vaatii mielestäni sekä yksilöllisen että työyhteisöllisen prosessoinnin ja ehkä vähän ideologisenkin ”herätyksen”. Kun meillä on www, meillä voisi olla myös eee eli ekologinen, ekonominen etätyö - eikä se neljäskään e olisi liikaa: elämänystävällinen. Kummallista, ettei HYVÄ kelpaa! Miten tätä oikein pitäisi tarjoilla!