Muotoilusta ei usein kuule puhuttavan ennakoinnin yhteydessä. Se nähdään muodin sukuisena pinnallisena ilmiönä, jolla ei ole merkitystä yhteiskunnallisessa ennakoinnissa. Samaan aikaan designtietoiset yritykset hyödyntävät muotoilun ja muodin ymmärrystä ennakoinnissaan. Designin nähdään tuovan ilmi sellaisia muutoksia, jotka eivät vielä näy varsinaisen markkinatutkimuksen puolella ainakaan määrällisissä tutkimuksissa. Muotoilijoiden taidoin hankitulla tiedolla on siis strateginen merkitys.
Toki tässä yhteydessä on ilmiselvää, että tuotteita valmistavien yritysten onkin kiinnostuttava enemmän muotoilun ja muodin maailmoista kuin esimerkiksi julkishallinnon. Yrityksethän säätävät kuluttajien maun muotoutumista ja sitä kautta heidän valintojaan. Yhä nopeammat muodin syklit haastavat yritykset seuraamaan heikkoja signaaleja tilastollisen tiedon sijaan. Tiedonhankinnan ohessa yritykset muuttavat markkinoita tekemällä tulevaisuuden itse.
Pitäisikö Kansallisen ennakointiverkostossa mukanaolevien toimijoiden seurata kulutusmuutoksia? Tuntuu hankalalta ajatella, että jokin ministeriö listaisi kulutustrendejä. Ei siis niin. Sen sijaan heidänkin olisi hyvä saada katsauksia siihen, mitä kansalaiskuluttajien maailmassa tapahtuu juuri nyt. Uskon, että moni ennakoija seuraakin tällaisia merkkejä esimerkiksi median välityksellä omasta mielenkiinnostaan. Mutta voisiko heikoilla signaaleilla olla vakavampikin rooli kansallisessa ennakoinnissa?
Heikkojen signaalien rooli on kuitenkin haasteellinen sikäli, että ne määritelmänsä mukaan ovat heikkoja. Niistä ei siis tiedä, mitä niistä tulee. Niistä ei välttämättä tule mitään. Näin ollen ne ovat huono pohja sellaiselle päätöksenteolle, jossa riskinottoa vältetään. Suuria investointeja tai linjauksia ei voi tehdä pelkällä intuitiolla. Osa muotoilijoiden heikoista signaaleista on niin muotoiluun keskittyneitä, ettei niillä edes ole yhteiskunnallista ulottuvuutta. Lisäksi heikkoina signaaleina saatetaan esittää miltei mitä tahansa silmäänsattunutta.
Heikot signaalit saattavat kuitenkin olla erityisen tärkeitä, kun haetaan uusia suuntia talouskriisin jälkeen. Katseen voisi siis luoda myös sellaisiin uusiin asioihin, jotka ensi näkemältä eivät liity makrotalouteen, johtamisoppeihin tai kansainvälisiin voimasuhteisiin. Arjen suunnanmuutoksissa voi piillä systeemisen muutoksen siemen.
Lisää samasta aiheesta
- Kansallinen ennakointiverkosto Finprossa: Askelen edellä Afrikassa ja pianoportaissa
- Kriittisen innostumisen kyky
- Seminaari Brysselissä 26.10. ”EFP workshop: policy options for surprising and emerging futures in Europe”
- Muutoksen anatomia – miten maailma muuttuu ja me maailman mukana?
- Laurence Smithin yleisöluento 31.8. klo 17
