Euroopan patenttitoimisto (European Patent Office, EPO) tutki patenttijärjestelmän tulevaisuutta kahden vuoden ajan. Tutkimuksen aikana haastateltiin peräti 150 patentointialan ja sitä sivuavien alojen asiantuntijaa. Tuloksena tästä laajasta ennakointitutkimuksesta julkaistiin äskettäin seikkaperäinen yhteenvetoraportti ”Scenarios of the Future”, joka on hieno ja tärkeä tulevaisuudentutkimus myös suomalaisille päättäjille.
Immateriaalioikeuksien tutkimuksen kannalta tehty tutkimus on myös merkittävä. Tämän alueen tutkimus on Suomessa vahvistunut viime aikoina mm. Immateriaalioikeusinstituutin vuonna 2000 alkaneen ja sen toiminnan kehittymisen myötä.
Tutkimuksen yhteydessä tuotettiin neljä erilaista tulevaisuuskuvaa ja skenaarioita. Ensimmäinen skenaario, ”Market Business”, tuottaa tulevaisuuskuvan sellaisesta patenttijärjestelmästä, johon hyvin markkina- ja yritysvetoinen politiikka voi johtaa. Tässä globaalissa patenttijärjestelmässä isot monikansalliset yritykset rakentavat omat voimakkaat patenttiportfolionsa, joita ne suojaavat aggressiivisesti.
Tässä hyvin markkinavetoisessa patenttijärjestelmässä patenttien rooli yritysten tuottojen ja voittojen varmistajana korostuu. Riskinä tällaisessa patenttijärjestelmässä on kilpailun väheneminen ja vastaavasti tehokkaamman kilpailupolitiikan tarpeen lisääntyminen. Samalla patenteille voidaan ryhtyä etsimään vaihtoehtoisia IPR-turvaamiskeinoja, etenkin PK-yritysmaailmassa, jossa IPR-osaaminen ei ole aina korkeatasoista.
Patenttien volyymin voimakas lisääntyminen ei ole pelkästään positiivinen asia, koska tämä trendi voi jäykistää markkinoiden toimintaa. Uusia ideoita ja inventioita ei voida toteuttaa kitkattomasti johtuen lukuisista patenttiriidoista ja patenttien tuomista toimintaesteistä eri markkinoilla.
Toinen skenaario laajassa EPO-tutkimuksessa oli ”Whose Game?”, jossa globaalin patenttijärjestelmän kehitystä ohjaa geopolitiikka ja siihen liittyvät voimakkaat poliittiset intressit. Tämä skenaario tuottaa lopputuloksenaan konfliktin eri toimijoiden välille johtuen ristiriitaisista geopoliittisista intresseistä.
Vuonna 1973 Euroopan ja Yhdysvaltojen yhteenlaskettu bruttokansantuote oli kuusi kertaa enemmän kuin Intian ja Kiinan yhteenlaskettu BKT. Vuonna 2050 ennakoidaan tilanteen olevan se, että Intian ja Kiinan yhteenlaskettu BKT on 1,3 kertaa isompi kuin Euroopan ja Intian. Väestön keskittyminen Tyynen Valtameren alueelle lisää Kiinan ja Intian taloudellista mahtia entisestään.
Tässä skenaariossa Kiinan ja Intian tiede- ja teknologiapoliittinen läpimurto tulevat tuottamaan uusia voimakkaita jännitteitä globaalille patenttijärjestelmälle. Kehitysmaat omaksuvat tämän skenaarion mukaisessa kehityksessä ”communal knowledge” -paradigman, eivät sitoudu laajempiin patenttisopimuksiin, eivätkä ole halukkaita omaksumaan tiukkoja IPR-mekanismeja.
Tämän ”Whose Game?” skenaarion mukaisessa maailmassa patenttijärjestelmät eriytyvät ja yhtenäisiä pelisääntöjä ei saada aikaiseksi. Eri toimijoiden välillä voi alkaa esiintyä avoimia ristiriitatilanteita, jotka voivat laukaista protektionistisia toimenpiteitä.
Kolmas skenaario tutkimuksessa oli ”Trees of Knowledge”, jossa patenttijärjestelmän sosiaalinen tuki selvästi heikkenee ja kansalaisten toiminta alkaa vaikeuttaa patenttijärjestelmän ylläpitoa ja muuta toimintaa. Eri puolueet ja kansalaisjärjestöt kritisoivat patenttijärjestelmää aktiivisesti. Patenttijärjestelmien ylläpito ja kehittäminen ajautuvat tässä skenaariossa kriisiin.
Kansalaiset kokevat tässä tulevaisuustarinassa terveyteen, tiedonvälitykseen, ravintoon ja viihteeseen liittyvät perustarpeensa uhatuiksi ja syyttävät patenttijärjestelmää eri markkinoilla ilmenevistä ongelmista. ”Access to Knowledge” -kansalaisliike (A2K) vaikuttaa aktiivisesti globaalin ja eurooppalaisen patenttijärjestelmän kritisoimiseen. Tässä skenaariossa patenttijärjestelmän tulevaisuuden määräävät pitkälti kansalaisjärjestöt.
Viimeinen vaihtoehtoinen tulevaisuuskuva on ”Blue Skies”, jossa patenttijärjestelmän tulevaisuuden määrää pitkälti radikaali uusi teknologiakehitys. Tässä skenaariossa poliitikot ja teknokraatit yhdessä muuttavat patenttijärjestelmää keskinäisen yhteistyön kautta.
”Blue Skies”- tulevaisuustarinassa uudet teknologiset ratkaisut tulevat olemaan luonteeltaan niin radikaaleja, että perinteiset teknologiset ratkaisut uhkaavat jäädä tyystin käyttökelvottomiksi. Erityisesti ilmastonmuutos tulee vaatimaan niin radikaaleja teknologisia innovaatioita, että vanhat teknologiset paradigmat joutuvat syvään kriisiin.
Tässä tulevaisuudenkuvassa vanha patenttijärjestelmä säilyy, mutta uudet teknologiat edellyttävät täysin uudenlaista innovaatiopolitiikkaa ja IPR-järjestelmää. IPR-järjestelmän ja globaalin patenttijärjestelmän toiminnot eriytyvät tässä skenaariossa.
Lisää samasta aiheesta
- Mitä tutkia tulevaisuudessa?
- Johtaminen, organisaatioteoriat ja tulevaisuudentutkimus
- Nukkumisen merkitys aivoille ja ennakointitoiminnalle
- Tarkastelussa tulevaisuuden ennakointi ja johtaminen?
- Tieteiden tulevaisuus ja tulevaisuudentutkimus -seminaari Helsingissä
Aluksi kiitos, että olet huomannut EPO:n tekemän skenaarion ja että esittelet sitä suomenkielisellekin lukijalle.
Ja sitten ne risut.
Kun me patenttialan ihmiset olemme pilkunnussijoista pahimpia en voi olla puuttumatta pariin sanavalintaasi.
Tuon maailman yleiskieleksi muodostuneen sekasikiön englannin sana ”office” tarkoittaa muutakin kuin toimistoa, nimittäin myös virastoa. Suomessa on vakiintunut seuraavat termit:
Patenttivirasto on valtion tai valtioliiton ylläpitämä laitos.
Patenttitoimisto puolestaan on yksityinen yritys, joka avustaa keksijää ja patentinhakijaa heidän asioidessaan patenttivirastossa.
Eli European Patent Office (EPO) on Euroopan patenttivirasto.
Et ole ainoa, lähes kaikissa käännetyissä patenttivitseissä keksijä vie aparaattinsa patenttitoimistoon vaikka pitäisi viedä patenttivirastoon.
Ja sitten otsikko, mikä on globaali patenttijärjestelmä. Se voisi olla maailmanpatentti kun nyt joutuu hakemaan patenttia erikseen EPO:ssa, USA:ssa, Japanissa, Kiinassa jne.
EPO:n skenaariossa on pikemminkin kyse patenttijärjestelmän globaalista tulevaisuudesta.
Ystävällisin terveisin
Pekka Valkonen
Kiitokset tarkennuksista. Tässä asiassa esiintyy vielä termien osalta aikamoista kirjavuutta, mutta se tuskin on pelkästään minun syytäni.
Globaali patenttijärjestelmä on alueellisten patenttijärjestelmien kokonaisuus, jossa siinäkin esiintyy aikamoista kirjavuutta - myös termien osalta. Byrokratiaa todella esiintyy ja kansainvälisesssä yhteistyössä olisi paljon paranettavaa. IPR-turvan kannalta nykyinen tilanne ei ole paras mahdollinen.