<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><rss version="2.0"
	xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"
	xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/"
	xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"
	xmlns:sy="http://purl.org/rss/1.0/modules/syndication/"
		>
<channel>
	<title>Artikkelin Oletko kalkkis, luuletko edistystä hakotieksi? kommentit</title>
	<atom:link href="http://www.foresight.fi/2009/06/11/oletko-kalkkis-luuletko-edistysta-hakotieksi/feed/" rel="self" type="application/rss+xml" />
	<link>http://www.foresight.fi/2009/06/11/oletko-kalkkis-luuletko-edistysta-hakotieksi/</link>
	<description>Yhteiskunta ja tulevaisuus – Keskustelua trendeistä asiantuntijoiden kanssa</description>
	<lastBuildDate>Sat, 21 Jan 2012 10:12:03 +0000</lastBuildDate>
	<sy:updatePeriod>hourly</sy:updatePeriod>
	<sy:updateFrequency>1</sy:updateFrequency>
	<generator>http://wordpress.org/?v=3.3</generator>
	<item>
		<title>Kirjoittaja: Gravatar &#8211; kätevää eikö? &#171; Peikkoluola</title>
		<link>http://www.foresight.fi/2009/06/11/oletko-kalkkis-luuletko-edistysta-hakotieksi/comment-page-1/#comment-2260</link>
		<dc:creator>Gravatar &#8211; kätevää eikö? &#171; Peikkoluola</dc:creator>
		<pubDate>Thu, 08 Apr 2010 20:54:08 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://foresight.demo.akibjorklund.com/2009/06/11/oletko-kalkkis-luuletko-edistysta-hakotieksi/#comment-2260</guid>
		<description>[...] Internet aktiivisuus on helposti luettavissa. Olen kuitenkin pohjimmiltani vanha pieru joka elää roolipirsoitunutta elämää (Foresightin Blogi).     Kirjoittajalta jounipeikko Aihe(et): Internet, Palvelut Avainsana(t):: gravatar, palavelut   [...]</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>[&#8230;] Internet aktiivisuus on helposti luettavissa. Olen kuitenkin pohjimmiltani vanha pieru joka elää roolipirsoitunutta elämää (Foresightin Blogi).     Kirjoittajalta jounipeikko Aihe(et): Internet, Palvelut Avainsana(t):: gravatar, palavelut   [&#8230;]</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Kirjoittaja: Risto Linturi</title>
		<link>http://www.foresight.fi/2009/06/11/oletko-kalkkis-luuletko-edistysta-hakotieksi/comment-page-1/#comment-390</link>
		<dc:creator>Risto Linturi</dc:creator>
		<pubDate>Sun, 14 Jun 2009 16:52:53 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://foresight.demo.akibjorklund.com/2009/06/11/oletko-kalkkis-luuletko-edistysta-hakotieksi/#comment-390</guid>
		<description>Millalle vastauksena :-) - Olen kursseilla nähnyt reaktioita. Hätkähtäminen on tyypillisin. Sen jälkeinen pragmaattinen ajattelu on avoimeen ajatteluun pyrkivälle rationaaliselle mielelle tyypillinen seuraava vaihe. Yksittäinen ihminen ei voi muuttaa suhdettaan sosiaaliseen yhteisöönsä vapaasti. Yhtäkkinen läpinäkyvyys voi johtaa potkuihin, avioeroon ja kaverisuhteiden päättymiseen. Mitä suurempi ero on julkisen normiston ja yksityisyyden suojassa tehdyn arjen välillä, sitä suurempi on myös vaatimus yksityisyyden suojan ylläpitoon. Yhdysvallat on tästä varsin puhutteleva esimerkki. Kannattaa huomata ero Yhdysvaltojen ja Hollannin välillä. Suurempi läpinäkyvyys johtaa sallivampiin julkisiin normeihin. Heikko läpinäkyvyys johtaa kaksinaismoraaliin ja kaikkiin sen haittoihin.</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Millalle vastauksena <img src='http://www.foresight.fi/wp-includes/images/smilies/icon_smile.gif' alt=':-)' class='wp-smiley' />  - Olen kursseilla nähnyt reaktioita. Hätkähtäminen on tyypillisin. Sen jälkeinen pragmaattinen ajattelu on avoimeen ajatteluun pyrkivälle rationaaliselle mielelle tyypillinen seuraava vaihe. Yksittäinen ihminen ei voi muuttaa suhdettaan sosiaaliseen yhteisöönsä vapaasti. Yhtäkkinen läpinäkyvyys voi johtaa potkuihin, avioeroon ja kaverisuhteiden päättymiseen. Mitä suurempi ero on julkisen normiston ja yksityisyyden suojassa tehdyn arjen välillä, sitä suurempi on myös vaatimus yksityisyyden suojan ylläpitoon. Yhdysvallat on tästä varsin puhutteleva esimerkki. Kannattaa huomata ero Yhdysvaltojen ja Hollannin välillä. Suurempi läpinäkyvyys johtaa sallivampiin julkisiin normeihin. Heikko läpinäkyvyys johtaa kaksinaismoraaliin ja kaikkiin sen haittoihin.</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Kirjoittaja: Risto Linturi</title>
		<link>http://www.foresight.fi/2009/06/11/oletko-kalkkis-luuletko-edistysta-hakotieksi/comment-page-1/#comment-389</link>
		<dc:creator>Risto Linturi</dc:creator>
		<pubDate>Sun, 14 Jun 2009 16:35:59 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://foresight.demo.akibjorklund.com/2009/06/11/oletko-kalkkis-luuletko-edistysta-hakotieksi/#comment-389</guid>
		<description>Terolle sanoisin, että tuoreet ideat sosiaalisesta vastineesta voivat hyvinkin ottaa tulta, koska avoimuus on lisääntynyt ja keinovalikoima on paljon aiempaa laajempi. Vanhojen mestareiden sanomisia kannattaa kuitenkin muistaa, koska insentiivejä on pohdittu pitkään. Yksi läpimurto taisi olla talouden nobelin saaneen Herbert Simonin opettajan, Chester Barnardin Economy of Incentives 1938. Taannoin tapasin erään intialaisen, joka puhui hyvin innostuneesti mainetaloudesta ja käytti Linuxia esimerkkinä. Ilkka Tuomen osoittamalla tavalla läpinäkyvyys on tärkeä tämänkaltaisessa ilmiössä. Haluaisin kuitenkin tarkentaa, etten näe suoraa yhteyttä, jonka vuoksi avoimuuden tai läpinäkyvyyden lisääntyminen sinänsä suosisi orgaanista solidaarisuutta mekaanista enemmän. Läpinäkyvyys on myös mekaanisen solidaarisuuden edellytys. Olen kyllä tehnyt varsin pitkään töitä jäsentääkseni, kuinka läpinäkyvyyden lisääntyminen vaikuttaa erikoistumista ja vaihdantaa lisäävästi. Tämän kykenen vahvistamaan ainakin teoreettisesti ja simuloimalla. Koska erikoistumisella on myönteinen vaikutus orgaaniseen solidaarisuuteen, vaikuttaa läpinäkyvyyden lisääminen siksi mielestäni siis ainakin epäsuorasti orgaanista solidaarisuutta lisäten, mutta tämä vaikutus on varsin hidas ja näkyy hyvin lähinnä Durkheimin tarkastelemissa aikajaksoissa.</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Terolle sanoisin, että tuoreet ideat sosiaalisesta vastineesta voivat hyvinkin ottaa tulta, koska avoimuus on lisääntynyt ja keinovalikoima on paljon aiempaa laajempi. Vanhojen mestareiden sanomisia kannattaa kuitenkin muistaa, koska insentiivejä on pohdittu pitkään. Yksi läpimurto taisi olla talouden nobelin saaneen Herbert Simonin opettajan, Chester Barnardin Economy of Incentives 1938. Taannoin tapasin erään intialaisen, joka puhui hyvin innostuneesti mainetaloudesta ja käytti Linuxia esimerkkinä. Ilkka Tuomen osoittamalla tavalla läpinäkyvyys on tärkeä tämänkaltaisessa ilmiössä. Haluaisin kuitenkin tarkentaa, etten näe suoraa yhteyttä, jonka vuoksi avoimuuden tai läpinäkyvyyden lisääntyminen sinänsä suosisi orgaanista solidaarisuutta mekaanista enemmän. Läpinäkyvyys on myös mekaanisen solidaarisuuden edellytys. Olen kyllä tehnyt varsin pitkään töitä jäsentääkseni, kuinka läpinäkyvyyden lisääntyminen vaikuttaa erikoistumista ja vaihdantaa lisäävästi. Tämän kykenen vahvistamaan ainakin teoreettisesti ja simuloimalla. Koska erikoistumisella on myönteinen vaikutus orgaaniseen solidaarisuuteen, vaikuttaa läpinäkyvyyden lisääminen siksi mielestäni siis ainakin epäsuorasti orgaanista solidaarisuutta lisäten, mutta tämä vaikutus on varsin hidas ja näkyy hyvin lähinnä Durkheimin tarkastelemissa aikajaksoissa.</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Kirjoittaja: Risto Linturi</title>
		<link>http://www.foresight.fi/2009/06/11/oletko-kalkkis-luuletko-edistysta-hakotieksi/comment-page-1/#comment-388</link>
		<dc:creator>Risto Linturi</dc:creator>
		<pubDate>Sun, 14 Jun 2009 14:16:59 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://foresight.demo.akibjorklund.com/2009/06/11/oletko-kalkkis-luuletko-edistysta-hakotieksi/#comment-388</guid>
		<description>Lauri pystytti olkimiehen ja hyökkäsi sen kimppuun. Yksi tarkennuksen tarvekin kyllä tekstistäni löytyi, mutta aluksi olkimiehestä... 

En ymmärrä, mitä Laurin suuhuni virheellisesti lisäämät yhteiskunnan &quot;arvot&quot; tarkoittavat, jos eivät sitten sitä yksilöiden arvojen joukkoa, joihin kollektiivisena mainitsemani arvomaailma viittaa. Durkheim otti tietysti keskeiseen arvomaailman yhteiskunnalliseen ilmentymään, lakiin tarkemmin kantaa ja osoitti yhteyden yksilöiden arvoihin vakuuttavasti, mutta jätin sen oman juttuni ulkopuolelle.

Sopeutumisesta puhutaan varsin samansisältöisesti sekä biologiassa että yritysstrategiassa, antropologiassa ja sosiologiassa. Muurahaispopulaation ja tietoisen mielen sopeutumisen mekanismit tietysti ovat erilaiset. En tiedä, mitä sanaa Durkheimin suomenkielisessä käännöksessä käytettiin, mutta koko hänen kirjansa käsitteli ihmisten &quot;todellisten&quot; arvojen sopeutumista erikoistumisen lisääntyessä. Chaplin löysi Laurin viittaaman hauskuuden tästä sopeutumisesta. Monet ajattelijat katsovat esimerkiksi koulun keskeisimmäksi tehtäväksi sopeuttamisen, eikä se aina tuntunut hauskalta. Yritysstrategien mukaan strategisen ajattelun keskeisin tehtävä on yrityksen sopeutuminen toimintaympäristön muutoksiin. Organisaatioteoreetikot ovat kauan ajatelleet keinojen muuttuvan päämääriksi ja yhteisen identiteetin muokkaavan ihmisten &quot;todellisia&quot; arvoja. Arvomaailma kuuluu siis selkeästi siihen piiriin, jota organisaatiotoiminnassa pyritään ja joskus onnistutaan muokkaamaan. Katolinen kirkko on vain yksi esimerkki. Hauskaa tahi ei, mutta sopeutuminen on useiden tieteenalojen piirissä oikea sana kuvaamaan myös arvojen muuttumista. Siis akateemisesti oikea ;-). Se voi olla huono suhteessa lukijan henkilökohtaisiin arvoihin ja niiden tavoitteluun tähtääviin keinoihin nähden.

Tietysti kollektiivinen sukupolvenvaihdos on myytti, mutta silti sitäkin on vaadittu usein. Kirjoitushetkellä ajattelin ja tarkoitin yksittäisiä ja konkreettisia sukupolvenvaihdostilanteita vallan solmukohdissa ja todettakoon se tässä, että tarkoitin niitä, vaikka tekstin muun kollektiivisen luonteen vuoksi tämä ei lukijalle voinut avautua. Tekstissä lausuin kyllä sen tosiasiaksi kuvittelemani yhteisen perustan ja tämän sukupolvenvaihdoksen vaatimuksen erillään toisistaan. &quot;Nuorilla on vähemmän painolastia.&quot; Arvomaailman muutos yleensä alkaa nuorista tämän vuoksi. Durkheim totesi asian laajasti ja hyvin ja löysässä kielenkäytössä siihen on totuttu viittaamaan sukupolvenvaihdoksena, joka siis tällä tavalla ajateltuna ei ole mikään myytti.

Viimeistä Laurin lausetta en ymmärrä lainkaan. Se ei liene sen enempää oikein kuin väärinkään.</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Lauri pystytti olkimiehen ja hyökkäsi sen kimppuun. Yksi tarkennuksen tarvekin kyllä tekstistäni löytyi, mutta aluksi olkimiehestä&#8230; </p>
<p>En ymmärrä, mitä Laurin suuhuni virheellisesti lisäämät yhteiskunnan &#8221;arvot&#8221; tarkoittavat, jos eivät sitten sitä yksilöiden arvojen joukkoa, joihin kollektiivisena mainitsemani arvomaailma viittaa. Durkheim otti tietysti keskeiseen arvomaailman yhteiskunnalliseen ilmentymään, lakiin tarkemmin kantaa ja osoitti yhteyden yksilöiden arvoihin vakuuttavasti, mutta jätin sen oman juttuni ulkopuolelle.</p>
<p>Sopeutumisesta puhutaan varsin samansisältöisesti sekä biologiassa että yritysstrategiassa, antropologiassa ja sosiologiassa. Muurahaispopulaation ja tietoisen mielen sopeutumisen mekanismit tietysti ovat erilaiset. En tiedä, mitä sanaa Durkheimin suomenkielisessä käännöksessä käytettiin, mutta koko hänen kirjansa käsitteli ihmisten &#8221;todellisten&#8221; arvojen sopeutumista erikoistumisen lisääntyessä. Chaplin löysi Laurin viittaaman hauskuuden tästä sopeutumisesta. Monet ajattelijat katsovat esimerkiksi koulun keskeisimmäksi tehtäväksi sopeuttamisen, eikä se aina tuntunut hauskalta. Yritysstrategien mukaan strategisen ajattelun keskeisin tehtävä on yrityksen sopeutuminen toimintaympäristön muutoksiin. Organisaatioteoreetikot ovat kauan ajatelleet keinojen muuttuvan päämääriksi ja yhteisen identiteetin muokkaavan ihmisten &#8221;todellisia&#8221; arvoja. Arvomaailma kuuluu siis selkeästi siihen piiriin, jota organisaatiotoiminnassa pyritään ja joskus onnistutaan muokkaamaan. Katolinen kirkko on vain yksi esimerkki. Hauskaa tahi ei, mutta sopeutuminen on useiden tieteenalojen piirissä oikea sana kuvaamaan myös arvojen muuttumista. Siis akateemisesti oikea <img src='http://www.foresight.fi/wp-includes/images/smilies/icon_wink.gif' alt=';-)' class='wp-smiley' /> . Se voi olla huono suhteessa lukijan henkilökohtaisiin arvoihin ja niiden tavoitteluun tähtääviin keinoihin nähden.</p>
<p>Tietysti kollektiivinen sukupolvenvaihdos on myytti, mutta silti sitäkin on vaadittu usein. Kirjoitushetkellä ajattelin ja tarkoitin yksittäisiä ja konkreettisia sukupolvenvaihdostilanteita vallan solmukohdissa ja todettakoon se tässä, että tarkoitin niitä, vaikka tekstin muun kollektiivisen luonteen vuoksi tämä ei lukijalle voinut avautua. Tekstissä lausuin kyllä sen tosiasiaksi kuvittelemani yhteisen perustan ja tämän sukupolvenvaihdoksen vaatimuksen erillään toisistaan. &#8221;Nuorilla on vähemmän painolastia.&#8221; Arvomaailman muutos yleensä alkaa nuorista tämän vuoksi. Durkheim totesi asian laajasti ja hyvin ja löysässä kielenkäytössä siihen on totuttu viittaamaan sukupolvenvaihdoksena, joka siis tällä tavalla ajateltuna ei ole mikään myytti.</p>
<p>Viimeistä Laurin lausetta en ymmärrä lainkaan. Se ei liene sen enempää oikein kuin väärinkään.</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Kirjoittaja: Lauri Gröhn</title>
		<link>http://www.foresight.fi/2009/06/11/oletko-kalkkis-luuletko-edistysta-hakotieksi/comment-page-1/#comment-387</link>
		<dc:creator>Lauri Gröhn</dc:creator>
		<pubDate>Sun, 14 Jun 2009 09:03:30 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://foresight.demo.akibjorklund.com/2009/06/11/oletko-kalkkis-luuletko-edistysta-hakotieksi/#comment-387</guid>
		<description>Risto: &quot;Arvomaailma muuttuu siis yhteiskuntien kehittyessä. Nuoret sopeutuvat vanhoja nopeammin. Nuorilla on vähemmän painolastia. Usein onkin vaadittu sukupolvenvaihdos, jotta uudet keksinnöt on saatu tehokkaaseen käyttöön. Vanhemmat ihmiset ovat työelämän jarruja.&quot;-----------------------------------------

Ai että arvomaailma? Ei kai ihmisten &quot;todellisia&quot; arvoja voi samaistaa yhteiskunnan &quot;arvojen&quot; kanssa. Tip &quot;sopeutuminen&quot; on hauska sana puhuttaessa arvoista. ------------------

Toisekseen tuo &quot;sukupolvenvaihdos&quot;-juttu saattaa olla myytti. Uudet asiat perustuvat aina kokeiluihin eri vaihtoehdoilla ennenkuin jokin &quot;paras&quot; löytyy.</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Risto: &#8221;Arvomaailma muuttuu siis yhteiskuntien kehittyessä. Nuoret sopeutuvat vanhoja nopeammin. Nuorilla on vähemmän painolastia. Usein onkin vaadittu sukupolvenvaihdos, jotta uudet keksinnöt on saatu tehokkaaseen käyttöön. Vanhemmat ihmiset ovat työelämän jarruja.&#8221;&#8212;&#8212;&#8212;&#8212;&#8212;&#8212;&#8212;&#8212;&#8212;&#8212;&#8212;&#8212;&#8212;&#8212;&#8212;&#8212;&#8212;&#8212;&#8212;&#8212;-</p>
<p>Ai että arvomaailma? Ei kai ihmisten &#8221;todellisia&#8221; arvoja voi samaistaa yhteiskunnan &#8221;arvojen&#8221; kanssa. Tip &#8221;sopeutuminen&#8221; on hauska sana puhuttaessa arvoista. &#8212;&#8212;&#8212;&#8212;&#8212;&#8212;&#8212;&#8212;&#8212;</p>
<p>Toisekseen tuo &#8221;sukupolvenvaihdos&#8221;-juttu saattaa olla myytti. Uudet asiat perustuvat aina kokeiluihin eri vaihtoehdoilla ennenkuin jokin &#8221;paras&#8221; löytyy.</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Kirjoittaja: Milla Laasonen</title>
		<link>http://www.foresight.fi/2009/06/11/oletko-kalkkis-luuletko-edistysta-hakotieksi/comment-page-1/#comment-385</link>
		<dc:creator>Milla Laasonen</dc:creator>
		<pubDate>Fri, 12 Jun 2009 08:34:34 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://foresight.demo.akibjorklund.com/2009/06/11/oletko-kalkkis-luuletko-edistysta-hakotieksi/#comment-385</guid>
		<description>Mahtava teksti,

hienosti rakennettu ja oivallettu.

Sitä en tiedä, miten &quot;luutuneet&quot; yksilöt kokevat tämän -ehkä hyökkäykseksi, kun omat arvot kyseenalaistetaan. Tai ehkä he eivät lue blogeja. Ainakaan tältä aihealueelta ;o)</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Mahtava teksti,</p>
<p>hienosti rakennettu ja oivallettu.</p>
<p>Sitä en tiedä, miten &#8221;luutuneet&#8221; yksilöt kokevat tämän -ehkä hyökkäykseksi, kun omat arvot kyseenalaistetaan. Tai ehkä he eivät lue blogeja. Ainakaan tältä aihealueelta ;o)</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Kirjoittaja: Riitta Nieminen-Sundell</title>
		<link>http://www.foresight.fi/2009/06/11/oletko-kalkkis-luuletko-edistysta-hakotieksi/comment-page-1/#comment-383</link>
		<dc:creator>Riitta Nieminen-Sundell</dc:creator>
		<pubDate>Thu, 11 Jun 2009 10:31:45 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://foresight.demo.akibjorklund.com/2009/06/11/oletko-kalkkis-luuletko-edistysta-hakotieksi/#comment-383</guid>
		<description>Suviko, me mielellämme lisäämme yhteiskuntatieteellistä ajattelua täälläkin. Otetaan sekin työn alle, varmasti vielä paremmin tuloksin kuin tuo nimen fontti ;-)</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Suviko, me mielellämme lisäämme yhteiskuntatieteellistä ajattelua täälläkin. Otetaan sekin työn alle, varmasti vielä paremmin tuloksin kuin tuo nimen fontti <img src='http://www.foresight.fi/wp-includes/images/smilies/icon_wink.gif' alt=';-)' class='wp-smiley' /> </p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Kirjoittaja: Arttu Silvast</title>
		<link>http://www.foresight.fi/2009/06/11/oletko-kalkkis-luuletko-edistysta-hakotieksi/comment-page-1/#comment-382</link>
		<dc:creator>Arttu Silvast</dc:creator>
		<pubDate>Thu, 11 Jun 2009 09:40:41 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://foresight.demo.akibjorklund.com/2009/06/11/oletko-kalkkis-luuletko-edistysta-hakotieksi/#comment-382</guid>
		<description>Terve! Tässä pohdintaa samaisesta aiheesta hieman toisesta näkökulmasta</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Terve! Tässä pohdintaa samaisesta aiheesta hieman toisesta näkökulmasta</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Kirjoittaja: Marjut Mutanen</title>
		<link>http://www.foresight.fi/2009/06/11/oletko-kalkkis-luuletko-edistysta-hakotieksi/comment-page-1/#comment-381</link>
		<dc:creator>Marjut Mutanen</dc:creator>
		<pubDate>Thu, 11 Jun 2009 09:13:45 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://foresight.demo.akibjorklund.com/2009/06/11/oletko-kalkkis-luuletko-edistysta-hakotieksi/#comment-381</guid>
		<description>Voisihan se hyvinkin olla, jos tekniikka se sallisi. Työn alla siis. :-)</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Voisihan se hyvinkin olla, jos tekniikka se sallisi. Työn alla siis. <img src='http://www.foresight.fi/wp-includes/images/smilies/icon_smile.gif' alt=':-)' class='wp-smiley' /> </p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Kirjoittaja: Suviko</title>
		<link>http://www.foresight.fi/2009/06/11/oletko-kalkkis-luuletko-edistysta-hakotieksi/comment-page-1/#comment-380</link>
		<dc:creator>Suviko</dc:creator>
		<pubDate>Thu, 11 Jun 2009 09:08:31 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://foresight.demo.akibjorklund.com/2009/06/11/oletko-kalkkis-luuletko-edistysta-hakotieksi/#comment-380</guid>
		<description>Paitsi nyt kun kuulin kuka kirjoittaja on, nimi osui heti silmään. Voisiko nimi olla lihavoidulla fontilla ja isoilla alkukirjaimilla? Osuisi paremmin silmiin?</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Paitsi nyt kun kuulin kuka kirjoittaja on, nimi osui heti silmään. Voisiko nimi olla lihavoidulla fontilla ja isoilla alkukirjaimilla? Osuisi paremmin silmiin?</p>
]]></content:encoded>
	</item>
</channel>
</rss>

