Muun muassa Ben Worthen kirjoitti blogiinsa 2007 varjo-it:sta (shadow it). Sittemmin ilmiö on tunnistettu yleisemminkin ja siitä keskustellaan esimerkiksi suomalaisseminaarien tauoilla.
Varjo-it:lla yleensä tarkoitetaan, että työntekijät hylkäävät tai ohittavat organisaationsa it-ohjeistukset. Työnsä optimoimiseksi ihmiset käyttävät juuri niitä laitteita, sovelluksia ja nettipalveluita, jotka kokevat itselleen tehokkaimmiksi ja mieluisiksi.
Ilmiö on tuttu jo monelle suomalaisellekin. Työkonetta käytetään kotona, kotikoneella tarkistetaan työmaili, työpaikalta käytetään GMailia, käytetään maksutonta nettiwikia projekteissa jne.
Sähköpostiliite - kuoleva taidemuoto
Varjo-it:aa vähäteltiin vielä joitain vuosia sitten. Naperoiden mesetys sähköpostin sijaan tai Galtsu laitettiin nuoren innon piikkiin. Nyt organisaatiot kieltävät Facebookin käytön työaikana ja yhä useampi käyttää ammatillisesti Qaikua ja Twitteriä. Ongelma ei ole enää vain nuorten.
Mielestäni it-hallinnolla on toivoton tehtävä. Jaetut ajantasaiset dokumentit, kuten esimerkiksi Mediwiki, Confluence wiki tai G Docs, ovat vain yksinkertaisesti tolkullisempaa työskentelyä kuin että jokainen avaa vuorollaan väliversion sähköpostin liitteinä. Toki esimerkiksi kriittisissä projektidokumenteissa Wordin kaltaisilla notaatioilla ja versioinnilla on käyttöä.
Organisaatioiden uudelleenorganisoituminen
Harvoin on ennakointi ollut näin helppoa ;P Puhutaanpa sitten terminä sosiaalisesta mediasta tai kollektiivisesta tuotannosta, niin varjo-it nousee päivänvaloon. Sen tarjoama kustannustehokkuus on yksinkertaisesti niin hyvä ja voidaan osoittaa selkeitä hyötyjä. Harvalla organisaatiolla on kohta varaa kustantaa yksittäinen työntekijä yhdellä ohjelemistolisenssillä yhden tietokoneen ääressä tekemässä yhtä dokumenttia.
Mitä tämä sitten merkitsee organisaatioille? Yksi blogimerkintä ei riitä kuvaamaan organisaatioiden uudelleenorganisoitumista tai työn osittumista uusin tavoin. Tarkastelen syksymmällä murrosta projekti- ja dokumenttikeskeisestä toimintatavasta prosessinomaiseen ja ei-valmiiseen.
Lisää samasta aiheesta
- Uusi trendi: Hyvä työelämä
- Onko tulevaisuudessa työ leikkimistä?
- Suomalainen työelämä vuosina 2021 ja 2051
- Kiinnostaako tulevaisuudentutkimus ammattina?
- Osaamisen tulevaisuudesta tavallista terävämmin
”Sittemmin ilmiö on tunnistettu yleisemminkin ja siitä keskustellaan esimerkiksi suomalaisseminaarien tauoilla.”
Alkoi naurattamaan tämä lause koska se on hyvä esimerkki siitä, miten instituutioiden kehittämät ratkaisut, oli kyseessä sähköposti tai formaali seminaari, eivät yleensä pysty vastaamaan yksilön tarpeisiin. Sama pätee teknologian käyttöön: ei pitäisi käyttää jos sitä ei tarvita.
Olin vuoden töissä 15 henkeä työllistäneessä yrityksessä, jossa ei juurikaan ollut kokouksia. Sähköpostiakaan ei käytetty. Ja wikiä käyttivät muutamat. Dokumentaatio oli seinillä, valkotauluilla ja se eli koko ajan. Teimme monialaisessa tuotekehitystiimissä mielestäni haastavia projekteja, kohtuu hyvällä menestyksellä ja nopeasti. Keskustelimme PALJON asioista ihan kasvokkain.
Tuli pohdittua jossain että ihminen muuttuu nopeammin kuin teknologia - vaikka teknologia skaalautuukin paremmin kuin ihminen. Odottelenkin itse että missä vaiheessa aletaan ymmärtämään että IT on aina ongelma eikä ratkaisu. Väitän, että aika moni firma pystyttäisiin oikeasti organisoimaan siten, että tietokonetta käytettäisiin lähinnä Facebookkiin ja webin selaamiseen ja työt tehtäisiin pääasiassa muualla kuin ruudun edessä.