Ennakoinnin tekijät -sarjan toisessa osassa vieraana on Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) ympäristötutkimuksen ma. johtaja Jyrki Aakkula, joka työskentelee mm. MAPTEN-ennakointihankkeen parissa.
Mikä on MAPTEN?
Maatalouspoliittisen toimintaympäristön ennakointihanke MAPTEN (1.4.2007–31.03.2010) tuottaa päätöksenteon tarpeisiin vuoteen 2030 ulottuvia vaihtoehtoisia skenaarioita maa- ja elintarviketalouden tulevaisuudesta. MAPTEN-hankkeen vastuutaho on Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT). Hankkeessa ovat mukana myös Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos (PTT), Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) sekä Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskus. MAPTEN-hankkeen rahoittaja on maa- ja metsätalousministeriö.
Mitä aihealueita MAPTEN käsittelee ja miksi?
MAPTEN-hankkeen ytimessä ovat maa- ja elintarviketalouden ja sen toimintaympäristön muutokset niin globaalilla, EU- kuin kansallisellakin tasolla. Ilmastonmuutos, bioenergian tuotanto, väestönkasvu, kulutustottumusten muutokset sekä monet muut tekijät asettavat maa- ja elintarviketalouden ja sen toimijat uusien ongelmien eteen. Olennaista onkin tunnistaa muutostekijät, jotka liittyvät maa- ja elintarviketalouden fyysiseen ja institutionaaliseen toiminta-ympäristöön, tuotantoteknologiaan sekä tuotettujen hyödykkeiden tarjontaan ja kysyntään. Tämä toteutetaan asiantuntijanäkemyksiä kartoittamalla (delfoi) ja kvantitatiivisen vaikutusanalyysin keinoin. Koska kysymyksessä on päätöksentekoa palveleva tutkimus, keskeistä on myös esittää toimenpide-ehdotuksia siitä, miten ja millaisella maatalous- ja muulla politiikalla muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin voidaan vastata.
Mitkä ovat olleet suurimmat haasteet ja toisaalta ilon aiheet ennakointityössä?
Haasteet ja ilot ovat kummunneet pitkälti samasta lähteestä eli toimintaympäristön nopeista ja ennakoimattomista muutoksista. Ruokakriisi ja finanssikriisiä seurannut talouden taantuma muuttivat kummasti käsityksiä siitä, miltä maailma ja maa- ja elintarviketalous näyttävät vuonna 2030. Erityinen ilonaihe on ollut se, että tietyissä ”ääriskenaarioissa” olemme jo valmiiksi aika osuvasti osanneet ennakoida nykyisenkaltaisen kehityksen seuraamuksineen. Suurin haaste puolestaan on se, että perusura- eli business-as-usual -skenaariot menevät nyt jotakuinkin uusiksi.
Mitä teette näillä tuloksilla?
Kuten edellä on jo todettu, tulosten on tarkoitus palvella maatalouspoliittista ja muuta yhteiskunnallista päätöksentekoa. MAPTEN-hanke järjestääkin marraskuussa 2009 Tulevaisuusfoorumin, jossa hankkeen keskeiset tulokset esitellään ja jossa niistä keskustellaan poliittisten päättäjien ja muiden maa- ja elintarviketalouden keskeisten toimijoiden kanssa. Tämän jälkeen hankkeen tulokset julkaistaan ja luonnollisesti toivomme, että ne omalta osaltaan auttavat kehittämään mielekkäät tulevaisuuden toimintastrategiat suomalaiselle maa- ja elintarviketaloudelle.
Mikä on tiedon ja tahdon rooli ennakoinnissa? Kumpi niistä on tärkeämpää?
Sanotaan, että tahto vie vaikka läpi harmaan kiven. Useimmiten on kuitenkin mielekkäämpää kiertää kivet kuin ehdoin tahdoin puskea niiden läpi, joten sanoisin, että tieto tarjoaa mahdollisuuden suunnata tahto järkevällä tavalla. Tässä(kin) asiassa tieto on siis valtaa!
Missä itse haluat olla vuonna 2030? Mitä teet silloin työksesi?
Olen jo sen ikäinen, että vaikka nykyinen hallitus ja sen seuraajat menestyisivät työurien pidentämisessä merkittävästikin, olisin vuonna 2030 hyvin todennäköisesti jo eläkkeellä tai juuri eläköitymässä. Se ei kuitenkaan tarkoita, että ennakointi ja tulevaisuuden pohdiskelu olisivat lakanneet kiinnostamasta. Niinpä kuvittelisinkin, että olisin juuri aloittanut ”testamenttini” eli tulevaisuudentutkimuksen ”oikeaa” tekemistä kuvaavan interaktiivisen monimediatietosisällön työstämisen…
Tiedätkö mielenkiintoisen ennakoinnin taitajan? Lähetä vinkki sähköpostitse: foresight@sitra.fi.