Tein kesäpuhteina skenaarion puolueiden organisoitumisesta nettiaikana. Artikkeli menee kokoomateokseen, joka pohtii puolueiden tulevaisuutta. Ote on tulevaisuudentutkimuksellinen. En ole nähnyt muista teksteistä kuin otsikot, mutta kokonaisuus vaikuttaa varsin mielenkiintoiselta, vaikka olen jäävi.
Teoksen tuottaa Oikeusministeriön demokratiayksikkö, Turun kauppakorkeakoulun tulevaisuustutkimuskeskus ja Turun yliopiston valtio-opin laitos. Sen toimittaa Rauli Mickelsson ja ilmestynee syksyllä 2009.
Linkki tekstiin wiki-muodossa tästä.
Otin tarkasteluun netin neljä ominaispiirrettä, joita tilasyistä ei voi avata tässä, mutta esimerkiksi Wikipedia auttaa tarvittaessa. Millaisia puolueita syntyy kun yhdistelee päätöksentekomalliin mittakaavatonta verkostoa tai joukkoälyä ja toimintamalliin crowdsourcingia tai wikiä?
| Mittakaavaton verkosto | Joukkoäly | |
| Crowdsourcing | Optimointipuolue
(Etelä-Korea)
|
Diversiteettipuolue
(Piilaakso)
|
| Wiki-tekniikat | Konsensuspuolue
(Suomi)
|
Wikipuolue
(Hollanti)
|
Oheisessa taulukossa on tiivistelmä. Mielenkiintoista on, että malleista tuli aivan tolkullisia ja niille voi halutessaan löytää vastineita nykypuolueistakin. Oheisen skenaarion puoluetyypeistä vain wikipuolue -mallia on kokeiltu käytännössä. Käytännössä voisi olla aika hillitöntä, jos tällaiset puoluemallit olisivat esimerkiksi yhteisessä hallituksessa. 
Eri mallien hahmottamiseksi vertailukohdaksi on otettu - erittäin suuntaa-antavasti ja vain hahmotusvälineeksi - joitain valtioita ja alueita. Malli- ja valtio -mielikuvien kytkeminen perustuu näiden alueiden informaatioyhteiskuntapolitiikkaan ja -strategioihin sekä suhtautumisessa internetiin.
Muodostetut mallit ovat geneerisiä, so. sopivat minkä tahansa organisaatiotyypin (hallinto, liike-elämä jne.) skenarointiin. Esimerkiksi monet suuryhtiöt, kuten IBM, Lego ja Procter & Gamble ovat jo käytännössä omaksuneet näitä malleja organisoitumisessaan.
Olisi itse asiassa varsin kiinnostavaa vetää kunkin mallin pohjalta innovointityöpajaa, jossa organisaatio kuvittelisi, millainen se olisi vuonna 2020.
Lisää samasta aiheesta
- Tuloerot ja kotitalouksien oikaistu tulo
- Suomi on jäänyt jälkeen tiedepolitiikassa
- T&K -rahoitus pyritään pitämään neljässä prosentissa BKT:stä
- Vasemmiston tulevaisuus
- Puolueet ja brändit
onpas mielenkiintoinen jaottelu, mites ne yhdistettäisiin eri arvomaailmoihin (esim.yhteisä/yksilökeskeisyys)?
Jokaisessa systeemissä on kai jonkinlainen pohjavire, joka toimii siis ulospäin näyttäytyvän mallin energialähteenä. Malli on siis eräänlainen HALO-ilmiö, joka heijastaa virallista todellisuutta.
Tämä kommentti vain siksi, että piilaakso, crowdsourcing yms. ovat samalla HALO-ilmiötä. Mallien pohjavireet olisi varmaankin hyvä selvittää ensin.
Mikä käyttäytyminen ajaa ihmisiä crowdsourcing malliin? Minkä takia Piilaakso on edustuksellinen ja desentralisoitunut.
Puoluejärjestelmä on osa vallankäyttöä ja mielelläni kuulisin kirjoittajan näkemyksin näiden mallien vallankäyttöperusteista.
Karkea jaottelu ja skenarointi tuosta näkökulmasta on sikäli vaivatonta, että mittakaavaton verkosto (1-9-90 -sääntö) edustaa yksilöpainotteista paras-ratkaisu-voittaa -lähestymistapaa, kun taas wikissä tähtädään yleensä kollektiiviseen ja tietyssä mielessä anonyymiin käsitykseen.
>Tämä kommentti vain siksi, että piilaakso, crowdsourcing yms. ovat samalla HALO-ilmiötä. Mallien pohjavireet olisi varmaankin hyvä selvittää ensin.
Hyviä pointteja. Kovin paljon tekstiä ei mahdu yhteen blogimerkintään. Käyn läpi varsinaisessa tekstissä kts. linkki yllä) hieman läpi noita taustavirtauksia, kuten mainitsemasi ”Mikä käyttäytyminen ajaa ihmisiä crowdsourcing malliin?” Insentiivit ja motivointi netin kollektiiviseen toimintaan on sinänsä oma aiheensa, mutta lyhyesti vastattuna toisaalta netti antaa siihen mahdollisuuden ja toisaalta Chris Andersonin freeconomics -termin alle hahmottelemat motivaattorit, kuten maine, kunnia, status, lahja, kannustimien saapuminen muussa muodossa yms.
Näitä motiiveja tai pohjavireitä on hahmoteltu enemmänkin muun muassa sosiaalisen median tutkimuksessa. Kannattaa vilkaista esimerkiksi Tero Heiskasen blogia tule, vaisuus, jossa Tero pohtii näitä netin vaihdantatalouskysymyksiä varsin monipuolisesti.