Vuonna 2006 opetusministeriö julkaisi Suomen luovuusstrategian. Suomen luovuusstrategian mukaan Suomen olisi tulevaisuudessa otettava 11 askelta kohti luovempaa kansakuntaa.
Nämä kriittiset 11 askelta kohti luovempaa Suomea olivat:
- Lasten luovuutta on vaalittava,
- Luovuutta tukeva rytmi on saatava mukaan koulutukseen,
- Kulttuurin kaikki alueet on saatava kukoistamaan,
- Ikkunoita on avattava arvoja ja asenteita tarkistamalla,
- On siirryttävä innostaviin ympäristöihin,
- Työelämän käytännöt luovuudelle suosiollisiksi,
- Motivoinnilla, johtamisella ja urakierrolla vauhtia luovuuteen,
- Luovuutta ja innovatiivisuutta kaikille toimialoille ja alueille,
- Ideat tuotteiksi yrityksissä,
- Hallinnon rakenteita ja toimintatapoja uudistetaan, sekä
- Luovuussopimukset käyttöön.
Tässä on kattava lista järkevistä toimenpiteistä, joiden käytännön toteutuksen merkitys tullee vain korostumaan tulevaisuudessa. Esimerkiksi Luova Suomi -projekti toteuttaa tätä strategiaa projektien muodossa. Syksyn eräs kärkitapahtuma Creative Economy and Beyond on varmasti hyödyllinen foorumi keskustella Suomen luovuusstrategiasta ja sen käytännön toteutuksesta.
Perinteinen teollisuus on Suomessa taantuman ja rakennemuutoksen johdosta aikamoisessa kriisissä. Teollisuudessa ainoastaan elintarviketeollisuus on pystynyt säilyttämään tuotantokapasiteettiaan viime aikoina. Muiden teollisuusalojen tuotanto on laskenut selvästi. Viime vuonna koko teollisuuden tuotanto laski 12 %. Elokuussa 2009 teollisuuden tuotanto oli vähentynyt 20,3 % vuoden takaisesta (ks. uutinen).
Kansantaloutemme tukijalat, metsäklusteri ja metalliklusteri, ovat nyt isoissa sopeutumisongelmissa. Saneerausten ja sopeutumisohjelmien seurauksena työpaikat Suomessa näyttävät vähenevän näiden perinteisesti vahvojen teollisuusklustereiden piirissä. Ikävät uutiset ovat sävyttäneet syksyn alkua ja työttömyys meinaa kasvaa taas talven aikana. Suomi on menettämässä teolliset tukijalkansa ja joudumme arvioimaan perinteisen teollisuuspolitiikkamme uudelleen – ehkä se olisi järkevä tehdä luovuus- ja innovaatiostrategioiden näkökulmista.
Tässä tilanteessa jää Suomelle jäljelle toiveet luoda uusia työpaikkoja muille toimialoille ja muihin uusiin klustereihin. Luovat toimialat on ollut tässä mielessä eräs paljon toiveita herättävä klusterikokonaisuus (ks. esim. Luova Tampere). Luovuutta tarvittaisiin nyt myös perinteisillä menestystoimialoillamme, ei pelkästään luovien alojen piirissä.
Luovuus on välttämätön osa innovaatioiden syntyprosessia. Luovuuden käsite on kiehtova ja haasteellinen. Voidaan perustellusti todeta, että luovuus koostuu aina ongelmanratkaisutaidoista, asiantuntemuksesta sekä motivoituneisuudesta harjoittaa luovuutta. Nämä kolme asiaa täytyy hallita kokonaisuutena yksilö- ja organisaatiotasolla, jotta voisimme odottaa taloudellisia tai yhteiskunnallisia hyötyjä luovuudesta.
Luovuus ilmenee aina yksilötasolla, organisaatiotasolla ja myös laajemmalla kulttuurisella tasolla. Luovat yksilöt, luovat tiimit ja luovuuskulttuuri voivat johtaa Suomea kohti parempaa tulevaisuutta. On tärkeää ymmärtää, että luovuus voi olla individualismiin tai kollektiivisuuteen pohjautuvaa. Länsimaissa individualistinen luovuuskäsitys on ollut vahvempi kuin kollektiivinen luovuuskäsitys, joka on voimakasta Aasiassa. Aika ajoin yritysjohtajatkin ovat pyrkineet ottamaan oppia mm. japanilaisesta laatujohtamisesta. Kummatkin lähestymistavat voivat johtaa laadukkaisiin lopputuloksiin.
Kun keskustellaan innovaatio- ja palveluvetoisen tietoyhteiskunnan tulevaisuudesta, on välttämätöntä keskustella innovaatioiden laadusta. Innovaatioista keskustellaan ehkä liian yleisellä tasolla miettimättä, että myös innovaatiota täytyy johtaa ja innovaatioprosessien laatua täytyy kehittää. Kuten luovien alojen asiantuntija ja tutkija Sam Inkinen on osuvasti todennut, innoflaatio voi seurata kritiikittömästä innovaatiohuumasta.
Innovaatioiden laadun määräävät uusien tuotteiden ja palveluiden laatu, niitä tuottavin organisaatioiden toiminnan laatu ja ne kaikki prosessit joita organisaatiot harjoittavat keskenään alihankinta- ja asiakasverkostoissaan. Innovaatioiden laadun takeeksi ei siitä riitä pelkästään laadukkaat uudet tuotteet ja palvelut, vaan myös muun toiminnan täytyy kehittyä innovaatioprosessin etenemisen myötä. Yleensä tässä yhteydessä puhutaan systeemisestä innovaatioiden kehittämisestä. Vain kehittämällä innovaatioiden kokonaislaatua yrityksissämme voimme odottaa parempaa tulevaisuutta globaalin kilpailun maailmassa.

Kommentit (11)
Onpa tautologiaa kerrakseen, jota byrokraatit ehkä kadehtisivat:
”Innovaatioiden laadun määräävät uusien tuotteiden ja palveluiden laatu, niitä tuottavin organisaatioiden toiminnan laatu ja ne kaikki prosessit joita organisaatiot harjoittavat keskenään alihankinta- ja asiakasverkostoissaan.”
Yhtä riemukas kuin Tekesin tulostavoite takavuosilta:
””Tulostavoitteena on teknologiapolitiikka, joka hyödyntää teknologian tarjoamia tarkoituksenmukaisia mahdollisuuksia siten, että Suomessa on tarkoituksenmukainen teknologiarahoitus, asianmukaiset puitteet ja edellytykset kv. teknologiayhteistyölle ja teknologianäkökohdat otetaan tarkoituksenmukaisesti huomioon aluetoiminnassa.”
Kiitokset kommentistasi. Olen varsin tyytyväinen, että nostit määritelmäni Tekesin määritelmän rinnalle. Tekeshän on eräs maailman menestyksellisimmistä teknologian kehittäjäorganisaatioista maailmassa. Kun sinuntasoinen ”bessewisser” kohottaa määritelmäni samalla linjalle, en voi olla muuta kuin ylpeä.
Kuten sanotaan: ”Kertaus on opintojen äiti”. Asioiden tiivistäminen ei ole aina helppoa, etenkin jos haluaa viestin olevan omaksuttavissa. Uskon edelleen tähän kansanviisauteen huolimatta siitä että sinun käsitemaailmassasi leimaudun byrokraatiksi. Olet muuten ensimmäinen henkilö, joka leimaa minut byrokraatiksi. Sekin on mielenkiintoista kokea tässä iässä. Toisaalta järkevät byrokraatit ovat hyödyllisiä toimijoita, jos he voivat estää katastrofaaliset projektit yhteiskunnassa.
Menestystä uusiin laadukkaisiin innovaatioihin:)
Kun tilastoista karsitaan Nokia ja sen alihankkija, suomi on teknologian osalta keskitason EU-maa. Itse asiassa juuri Tekes on tehnyt sadoista tutkijoita lyhytjännitteisiä yritysten reppureita. Tarkemmin täältä:
http://grohn.blogit.uusisuomi.fi/2009/09/12/yhteiskunnallinen-vaikuttavuus/
PS. Tekesin omat toimintamenot ovat 30 miljoonaa vuodessa. Lakkauttamalla Tekes niille olisi parempaa käyttöä. Tutkimusrahat voisi antaa suoraan korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille, suuret yritykset eivät tarvitse mitään ja TE-keskukset voisivat hoitaa pienet yritykset.
Lisää byrokraattien hupitekstejä:
http://www.kolumbus.fi/lauri.grohn/yk/teksti/swot.html
http://www.kolumbus.fi/lauri.grohn/yk/teksti/ktm.html
Ja tämä on ihan huumorinsa vuoksi:
http://www.kolumbus.fi/lauri.grohn/yk/inet/vanhat/futu1.html
Niin, toivon että joskus esittäisit jotakin rakentavaa kritiikkiä, etkä vain kepeitä heittoja sinne tänne. Voisit esimerkiksi kirjoittaa vaikka yhden järkevän referee-menettelyn läpäisevän artikkelin ym. sinänsä tärkeisä teemoista. Siitä voisi olla hyötyä sekä sinulle itsellesi että muille sidosryhmille. Irrottamalla yksittäisiä lauseita asiakokonaisuudesta saadaan kuka tahansa näyttämään ajattelukyvyttömältä ääliöltä.
Olen täysin samaa mieltä kanssasi siitä, että SWOT-analyysi kannattaa tehdä huolella.
Hohhoijaa. Polittisia kysymyksiä saa siis käsitellä vain referee-artikkeleissa. Sairasta tosiasioidenn pakoilua.
Lauri, toki toivomme kommentteja, mutta toivoisin keskustelun pysyvän kohtuullisempana kirjoittajia kohtaan.
Minä en kritisoinut henkilöä, vaan sitaattina esitettyä ajastusta, jota vertasin Tekesin muinaiseen tulostavoitteeseen. Mutta sitten alkoikin perinteinen ad hominem
Lauri, en nyt todellakaan tarkoittanut että poliittisia kysymyksiä tarkastellaan referee-artikkeleissa, vaikka sekin on joskus ihan järkevää - ainakin isoissa yhteiskunnallisissa kysymyksissä. Minä itse olen saanut sen käsityksen, että Tekesiä arvostetaan maailmalla laajasti ja syystä.
Ilman Nokian vaikutusta Suomen talouteen Tekesillä ei olisi mitään erityistä arvostusta. Tekesin osuus Nokian menestykseen on olematon. Pikemminkin ne Tekesin teknologiaohjelmat, joissa Nokialla on ollut iso rooli, ovat olleet jos eivät nyt aivat katastrofeja, niin ainakin rahan ja tutkimuspanoksien tuhlausta.
Olkoon esimerkkinä vaikka KAMY, ”kansallinen multimediaohjelma”, joka rakennettiin Nokia kabineteissa.
http://grohn.blogit.uusisuomi.fi/2009/08/27/next-media-ohjelma-ja-menneisyyden-haamu/
Innovaatioalan asiantuntijana tiedät varmastikin että innovaatiotoimintaan liittyy aina riskejä ja kaikki projektit eivät voi olla menestystarinoita. Silti Tekesin, Nokian ja muiden IT-klusterin yritysten täytyy ottaa riskejä ja kokeilla uusia ideoita ja inventioita - epäonnistumisen riskistä huolimatta. Osa tulee jatkossaskin olemaan vähemmän onnistuneita. Tämä on karu tosiasia, joka täytyy vain myöntää osaksi alan toimintaan. Toisaalta on niinkin, että Tekes ja Nokia ovat onnistuneetkin monissa innovaatioprojekteissaan. Tämäkin kannattaa muistaa.
Teknologiaohjelmiin ei liity mitään riskejä, arviointien mukaan ne ”onnistuvat” aina. Nokian yksi kupla on tuo ”5 miljardin T&K:
Rohkenen näet epäillä, että Nokian ilmoittamasta vuotuisesta 5 miljardin t&k-investoinnista vain miljardi on aitoa tutkimusta ja kehittämistä, olennaisesti siis uuden tuotteen prototyypin kehittämistä. Nokian 1000 patenttia vuodessa sataan maahan rekisteröitynä maksaa luokkaa miljardin. Suurin lienee kuluerä on maakohtainen lokalisointi ja varianttien kehittäminen.
Ketkä siiis tuosta vääristelevästä tilastoinnista hyötyvä? Se joukko byrokraatteja ja politiikkoja, joilla on tärkeää esitellä Suomi ”innovaatioiden ykkösmaana”, ”edelläkävijänä”, jne.
Myös Tekes, jonka todellinen toiminta-ajatus on kasvattaa jakamaansa rahapottia hyuötyy, koska voidaan käyttää argumenttia ”julkisen vallan täytyy kasvattaa t&k-investointeja, koska nyt yritykset investoivat siihen enemmän”.
Ylipäätänsä, jos Nokia merkittävät saavutukset karsittaisiin pois vienti- ym- tilasttoista, Suomi olisi korkeintaa keskinkertainen EU-maa. Mitäpäpä pieni hyvä-velimafioiden maa voisikaan olla muuta?
Paluuviitteet (1)
Tutkijan pakkomielle - Lauri Gröhn: TIETOYHTEISKUNNAN RAUNIOILLA kirjoitti 14.9.2009 18:13 (#):
[…] Kaivo-oja kirjoittaa: ”Niin, toivon että joskus esittäisit jotakin rakentavaa kritiikkiä, etkä vain kepeitä […]