Kesällä muhinut vaalirahaskandaali antaa aiheen kirjoittaa demokratian tulevaisuudesta vielä uudestaan.
Näyttää siltä että korporatiivinen hallintajärjestelmä natisee, vaikka ei välttämättä murru. Tarkoitan tällä järjestelmää, jossa Suomen asioista käytännössä päättää suurta taloudellista valtaa käyttävien ihmisten joukko Suomessa ja ulkomailla. Ne puolueet, jotka voivat osoittaa olevansa tämän järjestelmän ulkopuolella, menestyvät tulevaisuudessa. Ehkä Suomen politiikka onkin muuttumassa demokraattisempaan suuntaan? Muutokset tapahtuvat yleensä kriisien kautta.
Toisaalta taloudellista valtaa omaavien vaikutusvaltaa politiikkaan ei voida poistaa yksinkertaisin vaalirahasäädöksin. Taloudellinen valta on myös vaalirahajärjestelmästä riippumatonta painostusvoimaa. Suomen Akatemialla on käynnissä mittava valta-analyyttinen tutkimusohjelma Valta Suomessa ja odotankin suurella mielenkiinnolla siihen kuuluvien hankkeiden tuloksia. 70-luvun Tandem-tutkimus käytti marxilaista käsitteistöä ja on siksi leimattu taistolaisaikakauden tuotokseksi, mutta eikö nykydemokratian analyysissä ole kysymys lähestulkoon saman järjestelmän eli ”valtiomonopolistisen kapitalismin” tutkimuksesta? Tuo ”paha sana” voidaan toki jättää pois jos se koetaan ideologisesti liian värittyneeksi, mutta tilanne on pohjimmiltaan muuttunut vain siten, että kapitalismi on kansainvälistynyt ja valtiomonopolismin sijaan voidaankin ehkä puhua ylikansalliseen hallintajärjestelmään perustuvasta monopolikapitalismista.
Tämä ei tarkoita että esimerkiksi ay-liikkeen raha olisi ongelmatonta. Ay-liike ei ole enää liike vaan instituutio, joka on osa korporatiivista hallintajärjestelmää. Ammattiyhdistysjohtajien valta ei nouse jäsenkunnan spontaanista tahdosta, vaan erilaiset suhmuroinnit ja ryhmäkuntaiset neuvottelut pienissä piireissä ratkaisevat, ketkä liittoja ja keskusjärjestöjä johtavat.
Ammattiyhdistysliikkeen vallankäytön oikeuttamiseksi pitäisi tehdä vähintään seuraavat uudistukset: 1) jäsendemokratia olisi uudistettava perinpohjaisesti ja 2) liittojen tulisi nähdä kamppailunsa kokonaisyhteiskunnallisen vapautumisen näkökulmasta jäsenkunnan ryhmäedun sijaan. Ay-liittojen ei pidä puolustaa jäsentensä etuja huonommassa asemassa olevia ihmisiä vastaan vaan tunnukseksi on uudelleen nostettava kansallinen ja kansainvälinen solidaarisuus.
Kommentit (2)
Valta Suomessa:
”Tutkimusohjelman yhtenä tavoitteena on tukea laaja-alaista tutkimusta vallasta ja sen historiallisista muutoksista Suomessa. Toisena keskeisenä tavoitteena on tuottaa uutta empiiristä tietoa konkreettisista valtaprosessista, valta kun toteutuu lähes aina lähietäisyydellä. Tieteellisen valtatutkimuksen ohella tutkimusohjelma rohkaisee poikkitieteelliseen ja vertailevaan näkökulmaan sekä vahvistaa tutkijoiden ja tutkimushankkeiden kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä. Erityishuomio kohdistetaan tiedonkulkuun ja tutkimustuloksista tiedottamiseen. Tutkimusohjelma haluaa aktiivisesti osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun vallasta Suomessa.
Joopa joo:
”laaja-alaista”, eli yleistä epätieteellistsä pohdiskelua.
”uutta empiiristä tietoa”, ihanko totta?
”Tieteellisen valtatutkimuksen ohella”, siis epätieteellistä?
”kansainvälistä yhteistyötä”, eli matkailua matkailun vuoksi, kuten esimerkiksi EU:n ohjelmissa on tapa.
”Erityishuomio kohdistetaan tiedonkulkuun ja tutkimustuloksista tiedottamiseen.” Byrokraattien toivelistan ykkönen riippumatta tuloksien laadusta.
Ja kaiken huipuksi
”Tutkimusohjelma haluaa aktiivisesti osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun vallasta Suomessa.”
Että oikein ohjelman pikkuparlamentti tietohyvää jakelemaan. Taidetaan olla samoilla linjoilla kuin blogissa mainittu TANDEM aikoinaan. Viitekehys vain hieman toinen…
Ihme ja kumma että noin kattavassa valtatutkimuksessa ei selvitellä kielen (suomi/ruotsi) merkitystä suomalaisessa vallankäytössä, vaikka juuri senhän luulisi kiinnostavan ulkomaillakin, koska järjestelmämme on aivan uniikki.