Tutkimusten mukaan Suomi on pudonnut tietoliikenteen kehityksen kärjestä. Ehkä tyytyväisyys 90-luvun menestykseen on syy tapahtuneeseen, mutta mielikuvituksen ja ymmärryksen puute antavat nekin tilaa sille lyhytnäköiselle itsekkyydelle, joka on johtanut nykyisiin ongelmiin.
Julkinen valta on asettanut tavoitteeksi 100 megabitin yhteydet vuoteen 2015 mennessä. Mielikuvituksettomat kuuluttavat markkinatutkimusta väittäen, etteivät kansalaiset oikeasti tällaisia nopeuksia halua tai tarvitse. Pettyneet toteavat jo kokeilleensa 100 megan yhteyksiä ja saaneensa vain murto-osan luvatusta.
Tehtyjen selvitysten mukaan 100 megan yhteysnopeus on helposti toteutettavissa valokuitujen avulla. Suuria nopeuksia käyttävät palvelut tulee kuitenkin toteuttaa paikallisina, koska valtakunnan runkoverkossa näin nopeiden yhteyksien käyttäjiä voi olla vain satoja samanaikaisesti. Mobiiliverkostakaan ei ole suurta apua näillä nopeuksilla. Jopa huippunopeaksi väitetty tuleva LTE-verkko vaatii jokaiselle samanaikaiselle 100 megan nopeuden käyttäjälle oman valokuidun päässä olevan tukiasemansa.
Kuidut voidaan vetää kaikkiin talouksiin ja yrityksiin paljon edullisemmin kuin sähkö-, vesijohto- tai tieverkko. Paikalliset huippunopeat palvelut lisäävät sosiaalista koheesiota ja säästävät meidät monilta ongelmilta. TV ja PC saadaan paljon nykyistä yksinkertaisemmiksi, laiteinvestoinneilta vältytään ja uusille ideoille tulee paljon tilaa.
Tietoyhteiskunnan infrastruktuuri vaatii panostuksia. Valtion panos Hakamäentien remonttiin on suurempi kuin valtion lupaama panos koko valtakunnan valokuituverkkoon. Tietoyhteiskunta syntyy, jos infrastruktuuriin ja palveluihin panostetaan ja niitä vaaditaan. Lainsäädäntö suosii edelleen betoniyhteiskuntaa voimakkaasti. Operaattoreiden panostuksia hidastaa pelko kuituverkkojen sosialisoimisesta ja vääristynyt tieto mobiiliverkon mahdollisuuksista. Jos betonirakenteet ymmärrettäisiin yhtä huonosti kuin tietoyhteiskunnan rakenteet, sillat ja kerrostalot olisivat vaarallisia.
Lisää samasta aiheesta
- Näkökulmia tietoyhteiskunnan ja viestinnän tulevaisuuteen
- Onko elämää ilman Internettiä?
- Kesä 2010: Voimaantuminen
- Kiusallisen kivaa
- Avointa dataa kuluttajille
Risto, opettelisit seuraamaan lainauksia. Nyt kommenttisi kuulostavat hieman paranoidisilla, kun luulet kaiken viittauksiksi sinuun. .-)
Hyvä Lauri, muissa kulttuureissa normaali, ja tällaisessa keskustelussa erinomaisen hyödyllinen, kohtelias puhuttelu poistaa väärinkäsitykset ja auttaa muutoinkin. On raskasta tarkistaa kaikki omat lauseet ennenkuin tietää, mikä omaan suuhun sopivista on tarkka lainaus omasta tekstistä eikä jonkun toisen. Erehdys ei ole suuri, koska implikoin joka tapauksessa senkin lauseen ajatuksen, jota mielestäsi virheellisesti puolustin, mutta siitä vääristelemääsi johtopäätöstä ei kyllä edelleenkään löydy kenenkään sanomana. Mutta kiitos nyt tuosta vainoharhaisen leimasta, jota kukaan ei aiemmin ole minulle ymmärtänyt tyrkyttää.
Tämä näyttäisi olleen enemmän keskustelua tunneyhteiskunnasta kuin tietoyhteiskunnasta. En usko, että
- informaatiointensiivisten palvelujen kehitys on pysähtynyt tai pysähtymässä ja lisäkaistan tarve sen mukana
- on kohtuullista kysyä tänä päivänä mitkä ovat huomisen sovelluksia
- viihde olisi tietoverkon jotenkin toisarvoista käyttöä.
Uskon, että maahan kaivettu kaapeli on yksi väline käytettäväksi ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa, erityisesti viihdekäyttöpotentiaalinsa ansiosta.
Koska en tiedä tulevaisuudesta enempää kuin Porter ja Wilsonkaan käytän hyvällä mielellä verbiä ”uskoa”.
Pentti, myös Kaarlo painotti hyvin kestävän kehityksen mahdollisuuksia. Olen hieman varovainen ottamaan kantaa siihen, säästääkö laskennan siirtäminen palvelimille nopeuksia kasvattamalla suoraan ja välittömästi energiaa, mutta uskon sen mahdolliseksi. Romuiksi meneviä laitteita voi varmasti vähentää ja muitakin atomeja muuttaa biteiksi. Viihteen, erityisesti osallistuvan sellaisen osalta, jaan uskosi, mutta passiivisellakin on roolinsa. Nykyinen matkustamisen määrä ei vaikuta olevan kestävällä pohjalla - nykyinen länsimainen malli siirtää valtavan määrän ihmisiä ja tavaroita jatkuvasti paikasta toiseen. Elämää kurjistamatta tulisi saada liikkuminen vähenemään ja tietoliikenteen laajempi ja monipuolisempi käyttö lienee tunnetuista paras ja toimivaksi osoittautunut tapa. Huomisen sovellukset ovat myös osin hämärän peitossa, mutta mielestäni olisi parempi, jos ne keksittäisiin täällä eikä Kiinassa tai USAssa.
Ja, joo - keskustelussa on ollut tunteita ja tuntemuksia ehkä tietoa enemmän, mutta taitaa olla siten, että sellainen ”tieto”, joka ei mitenkään kytkeydy (Damasion käsittein) somaattisiin merkkeihin ja sitä kautta emootioihin (edelleen Damasion mukaan tulkittu käsite - ja anteeksi tämä terminologinen nyplääminen, jolla on syynsä) … siis tunteisiin mitenkään liittymätön tieto on merkityksetöntä tai ainakin tuntuu siltä, kunnes tunne tavalla tai toisella tulee kuvaan mukaan. Luulen, että tunteiden merkitys kasvaa yhä enemmän, koska ihmisten yksilölliset tavoitteet erkaantuvat toisistaan yhä etäämmälle ja monimutkaistuvan maailman syyt ja seuraukset tulevat yhä vaikeammiksi ymmärtää. Samalla manipulointi tulee yhä helpommaksi. Tämä näkyy myös siinä keskustelussa, jota tietoyhteiskunnan infrastruktuurista käydään. Hyvinkin yksinkertaiset laskutoimitukset ja tarkistukset jäävät päätöksentekijöiltä tekemättä. Toimittajatkin suhtautuvat laskettuun tietoon mielipiteenä, vaikka voisivat itse tarkistaa laskelmat. Mutta tämä lienee väistämätön monimutkaistumisen seuraus.
Lauri,
Kysyit, miksi en puolusta alkuperäistä väitettäni.
No minä vastaan. En oikeasti viitsi käyttää aikaani keskusteluun, jossa minun (ja muiden) pitäisi vastailla sinun perustelemattomiin heittoisisi.
Yritin käydä kanssasi kaksisuuntaista rakentavaa keskustelua, ehkä jopa piristävää debattia.
En koe saavani tästä keskustelusta mitään, joten en siihen aio osallistua.
It takes two to tango. And your’re not dancing.
Kerrataanpa mistä oli kyse: On olemassa kansalaisia, jotka työnsä tai harrastuksiensa vuoksi tarvitsevat nopeita yhteyksiä. Tämä vuoksi kaikille kansalaisille pitää taata mahdollisuus nopeisiin yhteyksiin. Eikö Niin, Janne?
Lauri. Ei.
Enkä lähde tähän. Enkä ole byrokraatti. Enkä mukana hyväveliverkostoissa. Enkä jaa kavereille rahoja.
Vaikka en saisikaan osallistua tämän Laurin ja Jannen väliseen keskusteluun, niin selvyyden vuoksi sanoudun minäkin irti Laurin väitteestä. En tiedä, mistä se on kerrattu, mutta ei se kyllä tästä keskustelusta ole.
Hei
Sivuuttamassa suurimman osan keskustelusta tässä minun näkemys.
Bill Gates pitää Blue-Ray levyt viimeisenä kiinteän muodon tiedonvälitysmediana. Tulevaisuus on täysin IP-pohjainen eli internet. Kaistaleveydellä on silloin merkitys ja jos on halu olemassa pitää Suomi IP-palveluiden käytössä ja kehittämisesä kärkimaana on 100 Gb kaistaleveys yksi järkevä väliaskel.
Viihteen ja etäläsnäolon lisäksi on odotettavissa että tekniikalle kehitetään muutakin käyttöä, kunhan se on käytettävissä.
Tosiaan taisin pitää Riston ajatus liian konservatiivisena. 100 Mb ei ole tosiaan kovin paljon kun katselee että millaisia televisioita Suomessakin myydään nykyään ja on myyty jo jonkun ajan. Siksi kai kirjoitin vahingossa 100 Gb joka taitaa olla vialä kaukana.
Rolf, kyllä kai 100Gb myös löytää tarvitsijansa. Kuituun sekin nopeus mahtuu ja kvanttitietokoneiden laskentakyky riittää aivan hyvin tuon tuottamiseen ja kuluttamiseen. Mutta hetki taitaa vierähtää. Se sata megaa, josta puhun, tulee toteuttaa 1Gb teknisillä yhteyksillä, jotta 100Mb saataisiin taattuna miniminopeutena esimerkiksi koteihin samanaikaisiin eri tarpeisiin. 100Gb ei siten ole kuin satakertaistus ja lienee vain kymmenen vuotta edempänä
Tarvitsemme kyllä optiset kytkimet, ennen noita nopeuksia, mutta laboratoriotasolla kokeilut lienevät jo menossa…
Maaseudun puhelinlinjat ja laajakaistat.
@450 laajakaista on vammainen.
Hiukan taustatietoa edellä mainituista asioista: Olen kolmentoista vuoden ajan toiminut maaseudulla atk. neuvojana ja käynyt noin tuhannessa maaseudun yrityksessä. Olen toimittanut asiakkaille tietokoneet, ohjelmat ja opettanut niiden käytön, samoin pankkiyhteydet sähköpostin ym.
Monille kylille saatiin laajakaistayhteydet puhelinlinjaa pitkin.
Niihin käytettiin myös runsaasti yhteiskunnan varoja, hyvä niin. Nyt tuo kaikki työ ja yhteydet ovat valumassa hukkaan. Yhteyksiä ollaan korvaamassa @450 verkon palveluilla. Tämä on jonkinlainen palvelu niille joilla ei ole mahdollisuutta muuta kautta saada laajakaistayhteyttä. Valitettavasti vain sillä ei voida korvata jo olemassa olevia yhteyksiä niin, että taattaisiin samat palvelut ja toimintavarmuus kuin nykyisellä verkolla. Monella irtisanotulla on myös nopeampi liittymä kuin mitä tilalle tarjotaan. Myös puhelinten osalta mennään huonompaan suuntaan.
Nykyisillä tekniikoilla ei voida taata puhelinyhteyksiä sähkökatkostilanteessa, tukiasemia on ilman kunnollista varavoimaa vailla tuhansia ne olisi varustettava ehdottomasti diesel agrekaateilla jotta toiminta voitaisiin taata. Myöskin TeliaSoneran minullekin ilmoittama kuuluvuus vain katolle asennettavalla lisä antennilla ei voi olla riittävä. Minulla on Soneran liitymä jolla olen saanut vain yhden puhelun soitettua piipun päältä, tällä pitäisi korvata hyvin toimiva lankapuhelin. Meillä on myös leirintäalue on mukavaa ollut jo 20 vuoden ajan ilmoitaa asiakkaille, että täällä ei Soneran yhteydet toimi, saatte olla aivan rauhassa !
Olen hankkinut helmikuussa 2008 @450 yhteydellä toimivan laajakaistayhteyden minua sen toiminta ei vakuuta. Verkko on tehty niin harvaksi, että kunnollista yhteyttä ei saada kuin korkealle asennettavalla suunta-antennilla, tukiasemia on noin 100 km välein ja niiden yhteyksien määrä vain muutamia kymmeniä. Tuolle sadan kilometrin ympyrälle sopii tuhansia käyttäjiä joille kaistaa riittää vain rajoitetusti jos ollenkaan! On myös huomioitava, että kenttä on oltava moitteeton megan yhteysnopeudella jos kaistaa riittää. Sitä löytyy vain ani harvoin toistaiseksi. Tukiasemien määrä pitäisi nostaa moninkertaiseksi nykyiseen nähden. Tukiasemat on myös sijoittettu vääriin paikkoihin eli asutuskeskuksiin siellä nillä ei ole muuta tarvetta kuin saada mahdollisimman suuri väestöpeitto nyt se vain teoreettinen. Kaistan rajoittamin tulisi myös kieltää koska se sallimalla annetaan operaattorille rajaton valta tarjota yhteyttä jolla ei todellisuudessa tee mitään mm. mokkulat 3g verkon ulkopuolella.
Myös Prioriteettin rajoittaminen 5gt jälkeen on järjetön, se mahdollistaa vain hyvin rajoitetun netin käytön, yksi ohjelmistopäivitys on jo 3gt joten prioriteetin ylitys estää netin käytön pahimmillaan kuukausiksi. Operaattori voi myös kohtuuttomien ehtojen perusteella katkaista yhteyden kokonaan. Palvelun tarjoajat on pakotettava tarjoamaan joka tilanteessa sitä nopeutta mistä maksetaan muussa tapauksessa operaatorin tulee olla korvasvelvollinen eikä mitään nimelliskorvauksia vaan todellisesta haitasta, voi olla tuhansia euroja.
Myöskään tuo megan yhteys mitä ollaan kaavailemassa miniminopeudeksi ei ole riittävä, toki sillä voidaan maksaa laskuja ja rajoitetusti surffailla netissä mutta kunnolliseen liikkuvaan kuvaan se ei riitä. Myöskin tulevaisuuden tarpeet olisi otettava huomioon.
Kaavailut uusista nopeista yhteyksistä ovat hyviä ja kannatettavia mutta niistä ei ole apua tahän tilanteeseen. Rakentamisaikakin veisi useita vuosia eikä sitovia päätöksiä ole tehty,
Myös täysin huomiotta on jäänyt mahdollinen kriisitilanne missä langattomat verkot ovat käyttökelvottomia esim: ydinasella ilmakehässä aiheutettu sähkömagneetinen pulssi mikä tuhoaisi kaiken nykytekniikan ja tiedon välityksen. Silloin olisi mahdollista ottaa käyttöön lankalinjat ja vanha puhelintekniikka millä vielä voitaisiin yhteyksiä hoitaa. Mikäli linjat hävitetään ei tätäkään mahdollisuutta voida käyttää. Meidän tulee myös varautua näiden tilanteiden hoitoon parhaalla mahdollisella tavalla ja säilyttää hyvä ja toimiva lankaverkko.
Katson tietämykseni ja kokemukseni perusteella, että nyt ollaan tekemässä korvaamaton virhe jos annetaan operaattorin rajattomalle ahneudelle valta tehdä mitä haluaa.
Oli myös virheratkaisu myydä operaattoritoiminnot ulkomaalaisille, nyt kaikki viestiliikenne on Ruotsin kontrolloitavissa, minkä ulkovallan lie tulevaisuudessa ?
Erinomaisia esimerkkejä Kalle. Ministeriö pyrkii korjaamaan tilannetta määrittelemällä nopeuskriteerin langattomalle laajakaistalle ja korottamalla sitä vähitellen, mutta perusvirhe on jo tehty ja sitä jatketaan edelleen. Langat sosialisoitiin, eikä operaattori vivin kannan mukaan saisi ansaita niillä. Vanhojen lankojen kustannuksia ei saisi edes ottaa huomioon pakollista edelleenvuokrauksen vuokrahintaa määriteltäessä. Jos langat ottaa pois, välttyy tältä velvoitteelta ja sen mukanaan tuomalta kilpailulta, koska langattoman yhteyden edelleenvuokraukseen ei ole velvoitetta. Ongelma on siis merkittävältä osin viranomaisen synnyttämä. Langattomuutta on suosittu ymmärtämättä kunnolla, mihin se johtaa.
Epäilemättä 90-luvun puolivälissä Suomi oli tietoliikenteessä maailman kärjess. Telealan kilpailua vapautettiin etunenässä, kännyköiden käytössä oltiin ykkösiä ja internetpuolellakin oltiin hyvissä asemissa. Mutta alamäkä alkoi jo 90-luvun lopulla. Nyt ollaan pahasti jäljessä, ja näyttää siltä, että jäädään jälkeen edelleen ellei kurssia saada käännettyä.
Miksi ollaan jääty jälkeen? Väärää poliitiikkaa, liikenne- ja viestintäministeriön väärä linja, Sonera sotkut ja sekoilut, virheitä yritysten johtamisessa, Soneran myynti Telialle, väärää kilpailupolitiikkaa, Nokia keskeisyyttä, tyhjänpäiväisiä hankkeita, puhelinyhtiöiden hajanaisen kentän mutkikas yhdistymisprosessi jne.
Monia yksityiskohtia voisi vetää esille. Mainittakoon esimerkiksi ministeriön tahalliset viivyttelyt matkaviestinverkon numerojen siirrättävyyden toteuttamisessa 90-luvun lopulla. Suomi toteutti ssiirrettävyyden EU direktiivien pakottamana Euroopan viimeisten joukossa.
Mutta nykypäivään. Tuo 100 megan yhteystavoite on ylhäisessä yksinäisyydessään kummallinen ja luo vääränlaisen vision. Se on kuin luuranko ilman lihoja. Missä on koreassa toimivat mobiilitelkkarit, sisällöt ja palvelut yms? Jospa valtio saisi edes terveydenhoitoalan tietojärjestelmät joskus kuntoon. Senkin hankkeen kanssa on sekoiltu ainakin viimeiset kymmenen vuotta. Miksihän?
Epäilemättä valiovallan pitäisi panostaa enemmän, mutta nyt asioita hoitamassa on sellaiset kaverit, joilla ei ole oikeaa linjaa eikä oikeita visioita. Ensin linja saatava oikeaksi ja suunnitelmat hyviksi ja sitten rahaa hankkeisiin. Kuitujen vetäminen pitkin maaseutuja ei ratkaise tätä ongelmaa.
Mielestäni tämä arvioi on oikeansuuntainen ja silti varsin kriittinen terveellä tavalla.
Seppo Summaselle: Monet kommentin asiat allekirjoitan, mutta sisältötarjontaa ei nopealle laajakaistalle synny, jollei joskus satunnaisesti toimivasta best effort -hömpästä siirrytä taatun kaistan malliin, ja aikaansaada edes saarekkeita, joiden sisällä nopeat yhteydet toimivat siten, että palveluntarjoaja tietää palvelun välittyvät tarvitulla nopeudella asiakkaalle ja P2P-yhteydellä. Olen taipuvainen olemaan kanssasi hieman samaa mieltä valtiovallan 100-megan vision kanssa, josta on puuttunut tarkkuutta, mutta asia, jossa itse olen ollut taluttamassa lehmää ojasta, Finnetin Supermatrix nimenomaisesti haluaa löytää ja kehittää ne paikallisesti tarjottavat palvelut, jotka 100-megan taatut yhteydet mahdollistavat. Kovin pitkää matkaahan 100Mb ei voi kulkea, koska runkoon mahtuu vain tuhansia noin nopeita samanaikaisia yhteyksiä. Valtion hanke on nopeiden yhetyksien tarpeen selvittelyä ja tasa-arvoa edistävä eikä maksa sen enempää kuin Hakamäentien remontti, valtion panos on itse asiassa hämmentävän pieni. Sitä rahaa ei kannata kadehtia muualle, pienellä eleellä on syntynyt paljon tulosta. Mutta takaisin Supermatrixiin; Tätä uusien tarpeiden visiointityötä ei kukaan ole tehnyt aiemmin 100-megaista maailmaan varten, ja jossakin se väistämättä tehdään. Samankaltaisen työn teimme 2 megaista maailmaa varten Helsinki Arena 2000 -hankkeessa 15 vuotta sitten, ja nyt se on toteutunut. Silloinkin jotkut huusivat visioita vääriksi. Nyt 100 megaiseen visiointiin pyrkii USAssa myös Google luomalla samanlaisia pikkukaupunkikohtaisia 100 megan saarekkeita kuin Finnet. Valtiolla on paljon tehtäviä, mutta operaattoreiden tehtävä lienee hyvien yhteyksien rakentaminen ja käyttötapojen ideointi niille.
Asiaa maaseudun puhelinlinjoista ja laajakaistoista
Sonera on aloittanut massiivisen kampanjan maaseudun puhelinyhteyksien ja laajakaistojen alasajoon. Mukaan lukien @450 laajakaista johon TeliaSonera pakotti asiakkaitaan siirtymään ollaan nyt lopettamassa. Tilalle TeliaSonera tarjoaa mokkulaa alueille joilla ei ole edes 3g yhteyksiä vain pelkkä gprs. Millä todellisuudessa ei saa edes alkusivua auki.
Mutta tamä täyttää kuitenkin viestintäministeriön mielestä vaatimuksen 1 megan yhteydestä maaseudulla.
Mitään ei ole tehty, tai mitään vaatimuksia ei ole esitetty operaattoreiden laittomien toimenpiteiden estämiseksi. Vaan on annettu hiljainen hyväksyntä kaikelle mitä operaattorit rahanhimossaan ovat vain keksineet voittojen maksimoimiseksi.
Perusteluna käytetään myös tänä kesänä sattuneita myrskyjä, TeliaSonera päättäjiltä saamansa valtuutuksen nojalla jättää rikkoontuneet linjat korjaamatta. Kun nykyisissä ehdoissa ei vaadita yhteydeltä mitään toimivuutta tai toimitusvarmuutta yhteydet saavat olla poikki kuukausia kenenkään puutumatta asiaan.
Maaseudun asukkaiden turvallisuus on vaarannettu tavalla mitä nyky yhteiskunnassa ei voi käsittää.
Olen jo vuosia vaatinut maaseudun tukiasemien varustamista automaattisesti käynnistyvillä agrekaateilla. Niillä tukiasemien toiminta voitaisiin varmistaa kuukausiksi..
Nykyisillä akuilla mitkä ovat toimintakelvottomia ei tukiasemat toimi sähkökatkon jälkeen minuutiakaan.
Ainoa toimiva järjestelmä on lankaverkot ovat helppoja korjata olen itsekin korjannut omat linjani yli kaksikymmenta vuotta on helppoa kuin heinän teko. Ei vaadi mitään teknistä osaamista, kytket vain katkenneet langat miten päin tahansa toimii kuin tauti.
Myös mahdollisissa kriisitilanteessa voidaan lankalinjoja käyttää ja kytkeä käyttöön analoginen keskun minkä lähes jokainen maaseudun asukas osaa rakentaa itse ja yhteydet toimii, vaikka kaikki tukiasemat olisi pommitettu maan tasalle.
Asiaa voitte kysyä vaikka armeijan viestinnästä vastaavilta.
Markkiehtoisesti ja vain suurinta mahdollista voittoa hakevat operattorit eivat tule milloikaan järjestämään maaseudulle kunnollisia puhelin tai laajakaistayhteyksiä.
Heinäkuun alusta voimaan tullut 1 megan laajakaista yhteys kaikille kansalaisille ei tule milloinkaan toteutumaan mobiiliverkoissa, se on utopiaa ja täydellistä kusetusta.
Kupariverkoissa uudella tekniikalla päästäisiin jo 300 megan nopeuteen ja kustannukset olisivat erittäin pienet.
Valokaapeliyhteydet ovat myös täyttä otopiaa sillä yhteys voidaan toteuttaa vain harvoille ja aikataulut ovat venyviä, ehkä kymmeniä vuosia. Hinta tulee olemaan tähtitieteellinen.
Ei pidä uskoa Soneran vakuutteluihin, vaan pitää kuunnella meitä maaseudun asiantuntijoita ja toimia niin ettei korvaamatonta vahinkoa päästäisi enään tekemään.
Nyt pitäisi välittömästi laittaa toimenpidekielto millä linjojen purkaminen estetään. Myös pitää asettaa uhkasakko TeliaSoneralle, 30 miljoonaa euroa kerottuna kymmenellä olisi sopiva summa minkä he väittävät olevan tappio vuodessa maaseudun puhelinlinjoista.
Seuraavassa suora lainaus matkapuhelimien käyttöohjeesta:
”Tämä laite käytää kaikkien matkapuhelinten tapaan radiosignaaleja, matkapuhelinverkkoa ja yleistä puhelinverkkoa sekä käyttäjän ohjelmoimia toimintoja. Tämän vuoksi yhteyksiä ei voida taata kaikissa oloissa. Sinun ei koskaan tulisi luottaa ainoastaan langattomiin viestimiin välttämättömässä kommunikoinissa kuten hätätilanteessa.”