Tutkimusten mukaan Suomi on pudonnut tietoliikenteen kehityksen kärjestä. Ehkä tyytyväisyys 90-luvun menestykseen on syy tapahtuneeseen, mutta mielikuvituksen ja ymmärryksen puute antavat nekin tilaa sille lyhytnäköiselle itsekkyydelle, joka on johtanut nykyisiin ongelmiin.
Julkinen valta on asettanut tavoitteeksi 100 megabitin yhteydet vuoteen 2015 mennessä. Mielikuvituksettomat kuuluttavat markkinatutkimusta väittäen, etteivät kansalaiset oikeasti tällaisia nopeuksia halua tai tarvitse. Pettyneet toteavat jo kokeilleensa 100 megan yhteyksiä ja saaneensa vain murto-osan luvatusta.
Tehtyjen selvitysten mukaan 100 megan yhteysnopeus on helposti toteutettavissa valokuitujen avulla. Suuria nopeuksia käyttävät palvelut tulee kuitenkin toteuttaa paikallisina, koska valtakunnan runkoverkossa näin nopeiden yhteyksien käyttäjiä voi olla vain satoja samanaikaisesti. Mobiiliverkostakaan ei ole suurta apua näillä nopeuksilla. Jopa huippunopeaksi väitetty tuleva LTE-verkko vaatii jokaiselle samanaikaiselle 100 megan nopeuden käyttäjälle oman valokuidun päässä olevan tukiasemansa.
Kuidut voidaan vetää kaikkiin talouksiin ja yrityksiin paljon edullisemmin kuin sähkö-, vesijohto- tai tieverkko. Paikalliset huippunopeat palvelut lisäävät sosiaalista koheesiota ja säästävät meidät monilta ongelmilta. TV ja PC saadaan paljon nykyistä yksinkertaisemmiksi, laiteinvestoinneilta vältytään ja uusille ideoille tulee paljon tilaa.
Tietoyhteiskunnan infrastruktuuri vaatii panostuksia. Valtion panos Hakamäentien remonttiin on suurempi kuin valtion lupaama panos koko valtakunnan valokuituverkkoon. Tietoyhteiskunta syntyy, jos infrastruktuuriin ja palveluihin panostetaan ja niitä vaaditaan. Lainsäädäntö suosii edelleen betoniyhteiskuntaa voimakkaasti. Operaattoreiden panostuksia hidastaa pelko kuituverkkojen sosialisoimisesta ja vääristynyt tieto mobiiliverkon mahdollisuuksista. Jos betonirakenteet ymmärrettäisiin yhtä huonosti kuin tietoyhteiskunnan rakenteet, sillat ja kerrostalot olisivat vaarallisia.
Kommentit (65)
Ei meillä mitään tietoyhteiskuntaa ole ollutkaan. Tavalliset kansalaiset tarvitsevat tuota 100Mb yhteyttä elokuviin ja televisioon, siis pääosin viihteeseen. Ongelmana ei ole viihteen saannin nopeus, vaan ihmisten käytettävissä oleva aika.
Suomessa on ennenkin pelattu piiloagendoilla ja tässä lienee kyseessä tuo pilvistruktuurin perustuva ”koteihin vain tyhmät päätteet” -filosofia. Siis histsorian suurin keskittämisoperaatio.
Rohkenen epäillä tuon keskittämisen järkevyyttä, koska muutaman vuoden sisällä voi koko tietone olla taskuun käärittävä muovinkaistale, jos kaikki tarpeellinen alkaen näytöstä, näppämistöstä, muistista jne. ja mobiiliteknologia.
Lobbaako Linturi tässä Supermatrix-hanketta jota itsekin on tekemässä? http://www.supermatrix.fi/sx2/index.php?option=com_content&view=article&id=12&Itemid=12
http://www.supermatrix.fi/sx2/index.php?option=com_contact&view=contact&id=2%3Arli&catid=12%3Asmx&Itemid=18
Mielestäni tällaiset kytkökset tulisi tehdä hyvän bloggaustavan mukaisesti näkyviksi varsinkin kun kirjoitus julkaistaan näin arvovaltaisen organisaation kuin Sitran pyörittämässä mediassa.
Edellisen täydennyksi esimerkki pilvipalvelujen katastrofista:
http://www.itviikko.fi/tietoturva/2009/10/12/microsoftin-musta-pilvi-imaisi-kayttajien-tiedot/200921776/7
Kaarlolle - tässä yhteys toimialan laajasti tukeman Supermatrix-hankkeen taustafilosofiaan ja omaan roolini Finnet-liiton puheenjohtajana eivät tehne minua kovin jääviksi millään normaalisti ajatellulla tavalla. Roolini on myös mainittu esittelytekstissäni. Asiat sinänsä ovat tutkittuja ja kiistattomia.
Ja aina kaikkea epäilevän Laurin kommentteihin, joka panee jälleen suuhuni sellaista, mitä en sanonut, vastaan pitäväni sekä keskittämiseen että hajauttamiseen liittyvää fundamentalismia pahana. Tavoitteena olisi hyvä pitää järjestelmiä, joissa riskit on hajautettu järkevästi, työmäärä minimoitu ja suorituskyky maksimoitu.
100 megan yhteyksiä voidaan käyttää viihteen lisäksi moneen muuhunkin tarpeeseen. Mutta en haluaisi väheksyä aineetonta viihdettäkään. Vuorovaikutus bittien seassa säästää betonielämään verrattuna huomattavan osan luonnon resursseista. Tehokkaat alueelliset tietoliikenneyhteydet voivat sitäpaitsi siirtää viihteen painopisteen nykyisistä keskitetyistä järjestelmistä paikalliseen suuntaan, jossa aidolla vuorovaikutuksellakin on sijansa.
En käsitä mitä ”alueelliset tietoliikenneyhteydet” voisivat tarkoittaa.
Jos ohjelmat sijaitsevat muualla kuin omassa koneessa, on se käyttäjän kannalta keskittämistä.
Ristolle, silloin kun esitetään väitteitä jotka ovat ”tutkittuja ja kiistattomia” on hyvän tavan mukaista esittää lähteitä jotta asiantuntemattomat pääsevät samalle tietotasolle.
Oma asenteellinen ja provosoiva mielipiteeni on että jo pelkän kuopan kaivaminen tuolle kuidulle on niin kallis toimenpide että tulee mieleen harkita muita kevyempiä ja luonteeltaan mobiilimpia vaihtoehtoja. Mutta tämä onkin juuri tietämättömyydestä johtuvaa ja kaipaisin tuota tutkittua ja kiistatonta parempaa näkemystä.
Toive ylläpidolle: Voisiko kirjoittajan nimestä / kuvasta olla linkki tuonne esittelysivulle? Nyt jäi lukematta ja kommentti oli vähänniinku tarpeeton.
Tahtoisin kyllä saada tänne syrjäseudullekkin 100 megabitin laajakaistan, mutta kun Anvialla monopoliasema täällä, niin operaattorin vaihtaminen tulee paljon kalliimmaksi. Valokuiduissa hyvä puoli on kyllä se, että uuden tekniikan avulla tiedonsiirto kapasiteettia voidaan aina nostaa tiettyyn rajaan saakka.
Laurille - pilvipalveluiden suosio on lisääntynyt. Pilvien hajauttaminen mahdollisimman lähelle käyttäjää lienee hajauttamista. Mitä tulee kaikkien sinun työskentelyysi liittyvien ohjelmien ja mahdollisesti tietosisältöjenkin pitämisestä omalla koneellasi - aika lienee mennyt sellaisen ajattelun ohi, mutta en huomannut tässä jutussa puhuneeni siitä.
Kaarlolle - VTT teki Finnetin pyynnöstä vastikään lehdistössä siteeratun tutkimuksen, jossa todettiin Suomen runkoverkon kykenevän jakamaan ohjelmasisältöä enintään tuhannelle Full HD-tason IPTV-lähetyksen samanaikaiselle katsojalle. Mainitsemani LTE-tukiaseman kapasiteetti on laitteiden spesifikaatiotieto, eikä sellaisiin yleensä viitata, koska kyse on normaalista ammattiasioihin liittyvästä ja helposti tarkistettavasta tiedosta, ei tutkimustuloksesta. Sosiaaliseen koheesioon liittyen olen kirjoittanut yhdessä Timo Simulan kanssa alueellisista multimediaverkoista ja niiden merkityksestä kirjaan Digital Cities III noin 40 sivun peer review -menettelyn läpäisseen artikkelin, jossa siteerataan useita tieteellisiä lähteitä aiheeseen liittyen.
Kannattaa huomata, että tämä on vuorovaikutteinen blogi, jossa kolumnityylisten puheenvuorojen avulla pyritään herättämään keskustelua. Kyse ei ole tieteellisestä artikkelista. Lähteiden kysymynen on asiallista, mutta toivon yksilöityjä kysymyksiä, jotta tiedän, mistä asioista halutaan lisätietoja.
Risto, tarkoittaa ”kommentointi” mielestäsi sitä, että saa käyttää vain niitä sanoja, joita sinä olet käyttänyt?
Vai sitä, mitä Suomessa yleensä, nuoleskelua, jolla pääsee piireihin?
Niin - ja tuo kuidun kaivamisen kalleus… melko edullisesti se haja-asutusalueilla menee maahan auraamalla. Kuitua voidaan myös ”puhaltaa” valmiin infrastruktuurin sisään. Fyysisen maailman ja liikenteen infrastruktuuri on kallis, fyysistä liikennettä vähentävä tietoliikenne on investointitarpeiltaan huomattavan vähäinen siihen verrattuna. Yhteiskunnan on nykyisessä arvoilmapiirissä valitettavasti helpompi sijoittaa 100 miljoonaa euroa Hakamäentien remonttiin kuin valokuidun ulottamiseen syrjäseuduille. Tietoliikenne halutaan hoituvaksi kertaluokkia edullisemmin kuin muut infrastruktuuriasiat. Halvalla saadaan kuitenkin helposti vain hetkellinen illusio aikaan, kuten mobiilidata on jo ehtinyt osoittaa. (Viittaan nyt lehdistössä olleisiin useiden mobiilioperaattoreiden lausumiin ja käyttäjäkokemuksiin, mutta myös verkkotoimittajien omiin selviin näkemyksiin.
Lauri, kommentointi ei tarkoita myöskään riidanhaastamista. Keskustelun määrä näillä sivuilla ei lisäänny, jos vastaanotto on näin hyökkäävää.
Lauri, kun laitat sanoja suuhuni, pitäisi sinun kyllä pysyä siinä, mitä minä olen sanonut. Olet toistuvasti lukenut kirjoittamaani tekstiin sellaista, jota en ole kirjoittanut. Amerikkalaiset puhuvat olkimiesten pystyttämisestä. Niitä vastaan on helpompi hyökätä. Mutta rakentavaa se ei ole. Olet niin kriittinen muita kohtaan, että odottaisin sinun osaavan myös itsekriittisyyden taidon. Muut saavat arvioida, oliko minun kirjoittamani teksti osoitus nuoleskelusta, koska muulla tavalla en viittaustasi nuoleskeluun osaa tässä yhteydessä lukea. Kuvittelin sanoneeni, että Suomi on takapajula.
Kaarlolle linkki Motorolan sivuille, jossa pyydän kiinnittämään huomiota kapasiteetin varauksen aiheuttamaan 100 millisekunnin latenssiin sekä tukiaseman 100 megatavun /50 megatavun kapasiteettiin.
http://www.motorola.com/staticfiles/Business/Solutions/Industry%20Solutions/Service%20Providers/Wireless%20Operators/LTE/_Document/Static%20Files/6833_MotDoc_New.pdf?localeId=33
Ristolle, pahoittelut epäselvästä kysymyksestä. Sosiaalinen koheesio on selviö. Vastaavan tematiikan perustutkimusta on mielestäni ansiokkaalla tavalla mobiiliteknologiaan liittyen tehnyt muistaakseni Richard Ling Telenorilta. Olen samaa mieltä kanssasi tieremontti vs. piuha -keskustelun tarpeellisuudesta.
Mutta koska en ole telealan tekniikan ja liiketoiminnan asiantuntija, en osaa hahmottaa päätöksentekoa ja seuraamuksia siinä että kannattaako ”kaivaa putki maahan vai nostaa antenni pystyyn” ja millaisessa tilanteessa kumpikin on parempi ja ketä ne hyödyttävät. Mainitset blogipostauksessasi ”vääristyneen tiedon mobiiliverkon mahdollisuuksista”. Kaipaisinkin itse ymmärrettävää, asiallista materiaalia jossa tätä asiaa käsiteltäisiin siten että maallikkokin ymmärtää.
IT-infra ymmärretään kansan ja päätöksentekijöiden mielessä yhä enemmän ja enemmän infrastruktuurina siinä missä tieverkko ja muut yhteiskunnan verkkoratkaisut. Siksi siitä pitäisi olla ymmärrettävissä olevaa, asiallista tietoa.
PS. Lauri Gröhn voisi kehittää vi***iluaan kohteliaampaan suuntaan.
Risto: ”100 megan yhteyksiä voidaan käyttää viihteen lisäksi moneen muuhunkin tarpeeseen.” (kuin viihteeseen)
Saisinko edes yhden esimerkin?
Risto: ”Tehokkaat alueelliset tietoliikenneyhteydet voivat sitäpaitsi siirtää viihteen painopisteen nykyisistä keskitetyistä järjestelmistä paikalliseen suuntaan, jossa aidolla vuorovaikutuksellakin on sijansa.”
Uudista kysymyksen, johoton en saanut vastausta: En käsitä mitä ”alueelliset tietoliikenneyhteydet” voisivat tarkoittaa.
Risto: ”Pilvien hajauttaminen mahdollisimman lähelle käyttäjää lienee hajauttamista. ”
Mitä tuo tautologia mahtaa tarkoittaa?
Ja Risto. Vaikka et ole kirjoituksessa ottanut esiin Finnetin touhuja, väitätkö, etteivät ettei sen hankkeella ja 100Mb yhteyksillä ole yhtymäkohtia.
Kaarlo, kysymyksesi on hyvä, mutta vaikea. Jos nykyisiin nopeuksiin tyydytään, mitään ei tietysti tarvitse enää rakentaa. Jotta asiaan voisi antaa selkeän vastauksen, tulisi olettaa jokin tiedonsiirtotarve. Nopeustarve on jatkuvasti kasvanut. Itse keksin joitakin tarpeita sadan megan yhteydelle, joihin melko moni asiantuntija syttyi (www.supermatrix.fi), kuten suuri joukko jututtamiamme tavallisia käyttäjiä. Kokeiluissamme nopeampikin yhteys antaisi joitakin etuja. Luulen, että seuraavan kymmenen vuoden aikana muitakin ideoita syntyy, jotka vaativat nopeita yhteyksiä ja tarve tuskin pysähtyy sataan megaan. Se on kuitenkin vasta tulossa olevan ”huippunopean” LTE (Long Term Evolution) -verkon elin 3G:n odotetun seuraajan tukiaseman yhteenlaskettu maksiminopeus. Kuituverkon avulla nuo nopeudet saavutetaan helposti. Kannattaa muistaa, että kuitu tulee joka tapauksessa vetää jokaiseen mobiiliverkon tukiasemaan.
Kuitu tulee edulliseksi, jos se hankitaan mahdollisimman monelle kerrallaan samalla asuinalueella. Keskustelu kuidusta tulisi siksi käydä riittävän perusteellisesti ja vailla harhakuvitelmia siitä, mihin mobiilitekniikka kykenee. Muussa infrastruktuurissa yhtenäisyys hoidetaan kaavamääräyksillä.
Mikäli haluamme, että suomalaiset yritykset olisivat edelleen tietoteknisen kehityksen kärjessä, tulisi täkäläisen infrastruktuurin olle edistyksellistä. Nyt se ei sitä ole. Ciscon tutkimuksen mukaan olemme sijalla 21.
Lauri, esimerkiksi korkealaatuinen etäläsnäolo ilman kallista pakkausta on helppo toteuttaa 100 megan yhteyksillä. Myös hahmontunnistukseen liittyvät sovellukset ja etäläsnäoloon perustuva hoivatyö, opetustehtävät ja… keksit näitä kyllä hyvin itsekin.
Alueellisella tai paikallisella tietoliikenteellä tarkoitan sellaisia internetin osia (local broadban island - ensimmäinen laaja toteutus Helsinki Arena 2000 -kokeilussa toteutettu multimediaverkko), jossa paikallinen suuri liikennenopeus voidaan taata. Helsinki Arena 2000 -verkossa taattu nopeus alueen sisällä oli 2 megatavua 1998. Laitevalmistajilta saamamme tiedon mukaan paikallinen nopeus voidaan 2016 mennessä liiketaloudellisesti kannattavalla tavalla nostaa 100 megatavuun ruuhkauttamatta paikallista verkkoa vaikka käyttöaste olisi lähes 100%. Runkoverkkoon mentäessä pullonkaulat ovat teknologian luonteesta johtuen väistämättömiä, joten suuria nopeuksia vaativat palvelut on tuotettava tai jaeltava paikallisesti. Ja pilven hajauttamisella viittaan siihen, että nykyiset pilvipalvelut esimerkiksi tiedostojen tallennukseen ovat paljon enemmän keskitettyjä kuin mainitsemani kaltainen paikallisten palvelinten ja paikallisesti jaeltujen palveluiden suosiminen (niiden tarjoamien teknisten etujen vuoksi). Ja taisin jo keskustelun aluksi mainita, että taustafilosofia jutussani on sama kuin Finnetin Supermatrix-hankkeessa, mutta sen hankkeen sen enempää kuin tämän jutunkaan keskeisenä motiivina ei ole ollut päätelaitteen luonne vaan tietoliikenteen järjestäminen siten, että 100 megatavun nopeudet tulevat mahdollisiksi. Finnetin hankkeessa keskeistä on myös nopeiden paikallisten yhteyksien käyttötarpeiden ideointi ja mahdollisten hyötyjen tunnistaminen. Yksi tunnistetuista mahdollisuuksista on ollut digiboksien ja pc-laitteiden hävittäminen. Sitä mahdollisuutta käyttänevät tulevaisuudessa ne, joiden mielestä nykyiset käytännöt ovat vaivalloisia. Muitakin hyötyjä tosiaan on jo tunnistettu.
Risto, en ymmärrä mihin jokainen lähiö tai kylä tarvitsee hahmontunnistusta puhumattakaan hoitotyöstä. Opetustehtävät sujuvat riittävän hyvin nykyisilläkin laitteilla. Edes yksi ehdoton esimerkii, kiitos.
Lauri, kirjoitin pitkän vastauksen, mutta poistin sen tarpeettomana. En jaksa uskoa, ettet ymmärtäisi. En myöskään jaksa uskoa, että opetustehtävät olisi mielestäsi nykyään järjestetty hyvin. En myöskään usko, että oikeasti pidät ehdotonta esimerkkiä tarpeellisena tai merkityksellisenä kriteerinä millekään uudisteelle. Aina on pärjätty sillä, mitä meillä on. Kuvittelen myös, että sinä ymmärsit, että sinua aiemmin pyydettiin kohteliaasti lopettamaan solvaaminen. Vastasit siihen vääristellen keskustelun sisältöä. Lue omat kirjoituksesi kriittisesti.
Taisin iskeä liian arkaan paikkaan. Missä? Suosittelen ylläolevien uudelleen lukemista.
En ymmärrä Laurin kysymyksiä, enkä kommentteja.
Laajalti saatavissa olevat tarpeeksi nopeat ja luotettavat tietoliikenneyhteydet ovat edellytys Suomen alueellisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn ylläpitämiselle ja kehittämiselle.
Mitä tulee käytännön esimerkkeihin käyttötarpeista, niitä on lukuisia.
Paikallisyritysten, etätyöskentelyn, hajautetun työskentelyn, avoimen yrittämisen ja verkostoituneiden organisaatioiden käyttöön:
Telepresenssi, hajautetun ryhmätyöskentelyn ympäristöt, puhepalvelut, videokuvan käyttö viestintävälineenä.
Yksityishenkilöille: Yhteiskunnan palvelujen tarjoaminen verkon yli, sosiaalisten verkostojen ylläpitäminen ja sitten vaikka se viihde.
Jo pelkästään näillä mahdollistetaan ihmisten elämänlaadun parantuminen ja yritysten mahdollisuus sijaita siellä missä hyvältä tuntuu.
Tämän lisäksi Suomi ei nykyäänkään pärjää kansainvälisessä kilpailussa. Lähivuosina tapahtuva muutos vaatii ketteryyttä myös tietotekniikan ja tietoliikenteen osalta. Tässä on tärkeää pysyä edellä kehitystä, jotta kilpailu ylipäätään on mahdollista.
Pilviteknologian näen merkittävänä tulevaisuuden tekijänä. Ei niinkään keskittämisen vaan tiedon ”roaming”-ominaisuuden ja useiden päätelaitteiden samanaikaisen käytön vuoksi.
En ymmärrä mitä Lauri Gröhn hakee kriittisillä kommenteillaan, jossa ei ainakaan minulle ole mitään sisältöä. Provosoiminen on joskus paikallaan, mutta silloinkin sen soisi olevan älykästä. Ehkä Lauri voisit selittää mikä oma agendasi tässä asiassa on?
Nuoleskelusta ja byrokratiassa ei tässä keskustelussa ole merkkiäkään.
Janne,
Mikä esimerkeistäsi vaatii sen, että jokaiseen kylään pitää vetää 100 Mb yhteys? (Eivätkö tulevaisuuden yritykset enää saa vapaasti valita toimipisteitään?)
Miten tuo 100Mb liittyy ”ketteryyteen”?
Miten tietoliikeen ”edelläkävijyys” (joka aina on kallista ja mahdollisesti perustuu vääriin valintoihin) lisää ”kansallista kilpailukykyä”? Mikä muuten Krugmanin mukaan ei tarkoita yhtään mitään:
http://grohn.blogit.uusisuomi.fi/2009/01/31/krugmanin-mukaan-valtioilla-ei-voi-olla-kilpailukykya/
Lauri,
Jokaiseen kylään, jossa halutaan vireätä yritystoimintaa ja aktiivisia kansalaisia, pitäisi saada 100Mb (ja vielä nopeampikin yhteys). Kaikki nuo esimerkit sitä vaativat.
Kysymys ei ole yritysten valinnanvapaudesta. Yksinkertaisesti toiminta ei ole mahdollista tai ainakaan kilpailukykyistä ilman mainitunkaltaisia ominaisuuksia.
Miten toimiva ”kone” liittyy ”ketteryyteen”?
Kaikin tavoin.
Toimivammat (kuin muilla) työkalut yksinkertaisesti vaan mahdollistavat kilpailukyvyn paremmuuden. Traktorilla kyntää enemmän kuin hevosella kuin työntöauralla kuin käsin kuopimalla. Maapellolla (ei kirjoitusvirhe) tarvitaan traktoria jos halutaan saada aikaiseksi tarpeeksi paljon ja tarpeeksi hyviä pottuja marketin hyllylle.
Krugmanilla viittaat ilmeisesti kansallisvaltion roolin heikentymiseen globalisaation myötä?
Jos näin, olen tästä asiasta samaa mieltä. Lähitulevaisuudessa ”Suomi”-yksikön merkitys tulee vähenemään. SIksi onkin tärkeää saattaa infra sellaiseksi, että meillä on mahdollisimman monta kiinnostavaa ja kilpailukykyistä aluetta, joilla asuminen, eläminen ja yrittäminen on mahdollista.
Lauri, et muuten vielä vastannut kysymyksiini agendastasi?
En myöskään löytänyt ensimmäistäkään ”näin se pitäisi tehdä”-asiaa kirjoituksistasi. Ainoastaan ”väärin sammutettu”-heittoja.
???
Annapa esimerkki pienyrityksestä ja kansalaistoiminnasta, joka ”vaatisi” tuon 100Mb.
On tyhjää kuvitelmaan, että ”kilpailukyky” vaatisi mitään. Kilpailuky voi perustua lukemattomiin seikkoihin. Nyt haikaillaan ikäänkuin viulua ja kun se saadaan, ihmetellään kun osaisi soittaa.
Softapuolella työkaluja on rakenneltu jo 30 vuotta ja kaikki tietävät, että työkalut eivät ole ongelma, vaan ideat ja kyky viedä ne bisnekseksi. Ne joiden bisnes vaatii nopeita tietoverkkoja menköön sinne missä niitä jo on. Siitäkin haluaisin esimerkkejä, koska onhan niitä oltava kun väitetään kilpailukyvyn perustuvan juuri tuohon.
Krugman on osoittanut, että ”kansallinen kilpailukyky” on vain tyhjä mantra.
Agendani on jo vuosikaudet ollut kertoa, ettei keisarilla ole vaatteita, jos mantroja ei katsota vaatteisksi.
http://grohn.blogit.uusisuomi.fi/2009/01/28/valtion-ja-kuntien-strategiat-ovat-holynpolya/
Lauri,
Käytännön esimerkki, selvä.
Oma yritykseni. En pystyisi tekemään nykyistä liiketoimintaani Nauvosta tai kesämökiltäni Airiston rannalta, koska sieltä en pysty tarpeeksi tehokkaasti kommunikoimaan asiakkaitteni ja sidosryhmieni kanssa. Helsingissä pystyn sen tekemään jotenkin, koska täällä on paremmat yhteydet.
Koska toimin kansainvälisesti, pahimmassa tapauksessa joudun jossain vaiheessa muuttamaan pois Suomesta, koska muualla on helpompaa, halvempaa ja edullisempaa hoitaa liiketoimintaani.
Kansalaisten puolelta asia on vaan niin, että monet haluavat sisävessan, lämmintä ruokaa ja palvelut kohtuullisesti toimitettuina. Onkos Nauvosta kiva lähteä Paraisille asioimaan viranomaisten kanssa?
Työkalujen puolelta olet oikeassa. Tuo yhteys ei toki takaa kilpailukykyä, vaan on yksi osa kokonaisuutta, jolla kilpaileminen tehdään helpommaksi juuri sillä paikalla.
Kysymys onkin siitä, haluammeko ihmisten lähtevän pois täältä?
Tuosta agendastasi. Näin hieman arvelinkin. Jos ymmärsin oikein, tarkoituksesi on kertoa kuinka tyhmiä muut ovat, sinun mielestäsi. Valittaminenhan on aina helppoa.
Mitä ajattelit _tehdä_ asialle? Onko sinulla vaateita tämän asian suhteen? Miten asiat olisivat paremmin?
Vai onko tuo oleellista laisinkaan? Kunhan vaan kerrotaan, ettei keisarilla ole vaatteita?
Janne: En pystyisi tekemään nykyistä liiketoimintaani Nauvosta tai kesämökiltäni Airiston rannalta, koska sieltä en pysty tarpeeksi tehokkaasti kommunikoimaan asiakkaitteni ja sidosryhmieni kanssa.
Mikä tuossa kommunikaatiossa vaatii 100 Mb tehokkuutta?
Kesämökkityöskentelynkö vuoksi pitäiosi olla 100 Mb joka niemeen ja notkoon? Ne jotka tekevät luovaa työtä, tekevät sen pääosin päässään vaikka koiraa ulkoiluttaessa…
Konsensusyhteiskunnassa kritiikki ei edes ole sallittua virallisesti. Leimoja isketään välittömästi, niinkuin tälläkin foorumilla jo 4-5 ihmisen toimesta.
Yrityselämässä yritys, jossa hallitus tai johtoryhmä on konseksun riivaamia, kuolee pois ennepitkää omaan sisäsiittoisuuteensa.
Lauri,
Copy-paste tuolta aikasemmasta kommentistani:
”Telepresenssi, hajautetun ryhmätyöskentelyn ympäristöt, puhepalvelut, videokuvan käyttö viestintävälineenä.”
Jos teen hommia etänä, pitää minulla olla useampi tuutti auki jatkuvasti. Ja pätkivillä, hitailla yhteyksillä tämä ei onnistu. Näitä pilvessä olevia palveluja käytän jatkuvasti ja määrä kasvaa nopeasti.
Kukas täällä on nyt leimannut ja kenet?
Joskus aikanaan omassa tietokoneessa oli 0.5M muistia ,ja 1kbit modeemi. Tästä ei ole kun 15-20 vuotta. Nyt koneessani on 8000x enemmän muistia , 4000x enemmän kaistaa.
Jos kapasiteeetti-inflaatio juoksee samaa vauhtia mitä 1980->2000 ja 2000->2009 olisi v2015 100M yhteys suhteessa jokseenkin yhtänopea ,kun perus adsl yhteys tänäpäivänä.
Tässä kontekstissä 100M ja v2015 ei näytä kovinkaan ihmeelliseltä ,itseasiassa se ei kuullosta yhtään miltään.
V1998 taisin sohlata 0.03M yhdeyllä. En osaa sanoa mihin sitä kaistaa tarvitaan ,sen tiedän ,että en viitsisi millään 0.03M yhdeydellä ruveta enää leikkimään. Vuonna 2015 tuskin jaksan sohlata millään perus adsl yhdeydellä.
100M ja vuosi 2015 kuullostaa normaalilta kehitykseltä. Itse toivoisin ,että siinä olisi ollut ylimääräinen nolla perässä.
Lauri, tähän lausumaasi: ”Konsensusyhteiskunnassa kritiikki ei edes ole sallittua virallisesti. Leimoja isketään välittömästi, niinkuin tälläkin foorumilla jo 4-5 ihmisen toimesta.”
Kritiikki on erittäin sallittua, sitä voi kuitenkin tehdä vähemmälläkin raivolla
Samat asiat voi sanoa hieman kohteliaamminkin. Leimoja saa, jos niitä lähtee hakemaan.
foobar: Olen samaa mieltä kanssasi, ettei 100 megan yhteys ole kovin kummoinen suoritus vuonna 2015. Jo nyt 100/10M -yhteys on monille jo nyt arkea (edellisessä asunnossani 100/10 -yhteyden hinta oli 19,90e/kk), olkoonkin, että nyt reaalinopeutta laskevia pullonkauloja on enemmän kuin 2015. Toivon myös, että 2015 saa kotiin gigabitin putken.
100M-yhteyden levittäminen kaikkialle on mielestäni keskeistä, jotta alueet eivät eriarvoistu kun verkkopalvelut ja viestintämuodot muovautuvat kaistarikkaiden kasvukeskusten mukaan.
Jo nyt 100M-yhteys on hitaahko niille, jotka haluavat varmentaa datansa verkkopalvelimille (oma motivaationi on tulipalosietoisuus) tai jakaa perhekuvat/-videot (esim. ruokakuntamme lomaviikko tuottaa yleensä 2-20 Gt dataa).
Footbar hyvä, 100M, josta puhun, on taattu kaista lähimpiin palveluihin ja paikallisen verkon muihin työasemiin. Nykyisen löysän mitta-asteikon mukaan siihen oikeasti kuuluisi vertailukelpoisuuden vuoksi lisätä nolla, kuten haluaisit ja toteutusteknologian optimaalinen vaihtoehto perustuu teknisesti gigabitin ethernet-liittymiin. Kaikissa vanhoissa kiinteistöissä kaapelointia ei ehkä aluksi kannata uusia.
Jannelle kiitos esimerkeistä. Minä en enää jaksanut, kun tuntui, ettei Laurin kiinnostus asian pohtimiseen ole aitoa. Lisäesimerkkejä löytyy viihteen ja opetusohjelmien puolelta, jossa nykyinen valikoima voisi helposti runsastua globaalilla tarjonnalla ja täysin aikatauluista riippumattomalla jakelurakenteella sekä pienrymien sisältöjä välittävillä kanavilla. 3D- ja 4*full HD-laatu vaativat 100 megaisen kaistan.
Johtopäätökseni on, että Suomesta löytyy joukko ihmisiä, joiden yritystoiminta vaatii JULKISTA 100M+ verkkoa. Siksi kaikille kansalaisille pitää mahdollistaa nopea verkko.
Ja kun se on saatu, pitää kansalaisille löytää jotain käyttöä tuolle verkolle. Siispä tehdään kaikkinainen nyt laiton lataaminen lailliseksi, siirretään kaikki televisio-ohjelmat verkkoon ja keksitään kaikenlaista muuta kivaa, jotta löytyisi perustelut investoinneille. Ei se mitään, että siinä vaiheessa teknologiset ratkaisut maailmalla ovat ihan toiset. Olemmahan taas olleet ainakin melkein EDELLÄKÄVIJÖITÄ ministeriön johdolla. AMEN
Laajakaistatko innovointi- ja kilpailukyvyn kivijalka?
http://grohn.blogit.uusisuomi.fi/2009/10/01/laajakaistatko-innovointi-ja-kilpailukyvyn-kivijalka/
Lauri,
Nyt kyllä vedät tästä keskustelusta vääriä johtopäätöksiä, ja vielä ilman perusteita.
”Unohditko” nuo pyytämäsi perusteet? Mistä keksit nämä laittomat lataamiset, joista ei ole missään vaiheessa keskusteltu?
Jos ”teknologiset ratkaisut maailmalla ovat ihan toiset”, niin mitkä?
Jotenkin minusta tuntuu, että peilaat asioita menneisyyteen enemmän kuin tulevaisuuteen?
Jos katsotaan menneisyyteen tietoliikenneteknologian kehityksen osalta, sähköpostin ja internetin tarpeellisuutta yrityksille kritisoitiin aikoinaan joidenkin taholta. Samoin kävi tallennuskapasiteetin tarpeen osalta.
Olisi joskus mielenkiintoista järjestää aiheesta ”paneelikeskustelu”, joka lähettäisiin videoitse nettiin kiinnostuneiden seurattavaksi ja kommentoitavaksi.
Silloin voitaisiin rakentavasti keskustella asiat auki ja järjestää lopuksi vaikka yleisöäänestys, jossa katsottaisiin mikä on vallitseva mielipide.
Vai kuinka?
En voi kertoa yrityksen nimeä, mutta tiedän yrityksen, joka lopettaa toimintansa nykyisellä paikkakunnalla liian heikkolaatuisten yhteyksien vuoksi. Kuusi etätyöpaikkaa muuttuu loppuu Turun suunnalta ja siirtyy tässä tapauksessa Helsingin Malmille.
Tällä hetkellä askartelen hankkeen parissa, joka on viihdettä, mutta joka demoaa toista, joka onkin sitten jotakin muuta.
Vaikka idea tuohon hankkeeseen oli yhdeksän vuotta sitten, silloinen hinta tarvittavalle kaistan määrälle oli ehdottomasti liikaa. Nyt riittävän kaistan hinta on kymmeniä euroja kuussa.
Jos hanke toteutuu, se saattaisi luoda, ja sikäli kuin kaista riittää, myös avata aivan uusia markkinoita, vaikkapa sitten sinne Kustavin kulmilla oleville yrityksille.
Se että lähdin toteuttamaan tuota viihdeideaa johtuu taas siitä, että huomasin nykyisin saatavilla olevan kaistan määrän riittävän toteuttamaan eräitä aikaisemmin kalliita, kymmeniä tuhansia euroja maksaneita asioita uudella tavalla, jolloin kustannukset laskevat murto-osaan per käyttäjä ja tämä voi puolestaan luoda maahan kymmeniä uusia teollisuustyöpaikkoja taantuvalle alalle.
Jälkimmäisessä tapauksessa idea lähti juuri siitä, että ymmärsin nykyisen kaistaleveyden riittävän uudenlaisiin palveluihin ja koko palvelua ei olisi voinut kuvitella tehtävän taloudellisesti vaikkapa kymmenen vuotta vanhalla tekniikalla. Olisi ollut täysin hedelmätöntä edes yrittää luoda sellaista ilman modernia verkkoa, kiinteähintaisia ja tehokkaista tiedonsiirtoja.
Risto, kiitos vastauksista.
Tässä olisi yksi lisäargumentti kehityssuunnalle: ekotehokkuus.
”Tietoyhteiskunnassa” erityyppisiä ja -laatuisia tietokoneita on joka puolella. Niillä on erilaisia hardispäivityksiä tehdään laitteille niille ominaisilla frekvensseillä.
Arkkitehtuuri, jossa päivitykset tapahtuvat jatkuvasti kiihtyvällä frekvenssillä sen reunoilla, on sen ydintä hallinnoivalle taholle hyvä bisnes - yksinkertaistettuna - koska kasvata reuna osallistuu teknologian kehittymisestä ja muutoksesta aiheutuviin kuluihin ja kehitystyöhön.
Mutta, kuten tiedämme näinä ympäristöhuolen aikoina, elektroniikkaromun määrän kasvu ei ole kiva juttu. Eikä kertakäyttöelektroniikkaa voi oikein perustella tehokkaalla materiaalikierrollakaan kierrätyksen kehittyessä.
Keskusylläpidetyllä ja -päivitetyllä hardiksella voitaisiin aivan varmasti pienentää niitä ympäristövaikutuksia jotka nykyisellä järjestelmällä on. Ja energia- ja materiaalitehokas järjestelmä on myös kustannuksiltaan edullisempi.
Tästä olisi helppo tehdä pikaisia karkeita laskelmiakin, olettaisin.
Minulle tietotekniikan ekotehokkuus on huomattavasti tärkeämpi argumentti kuin kaistan leveys ja toivoisin että siitä keskusteltaisiin Suomessakin enemmän.
Digi-TV set-top boksien myynti kaikkiin kotitalouksiin ja TVKaista.fi:n innovatiivisen järjestelmän kampitusyritykset ovat hyviä esimerkkejä siitä, miten tätä aspektia ei osata oikein tässä harvasti asutussa maassa ajatella tälläkään saralla.
Tapasin kymmenkunta vuotta sitten Tansaniassa joukon valtavan lahjakkaita ihmisiä ja pari luokallista innokkaita oppimishaluisia lapsia. Laurin puhe siitä, ettei kilpailukyky vaadi mitään ja pitää vaan mennä sinne, missä edellytykset ovat kunnossa kuulostaa minusta jotenkin rumalta tai elitistiseltä. Ja ajatus siitä, ettei infrastruktuurilla ole merkitystä hyvinvoinnille tai siitä, että vain niillä asioilla on merkitystä, joita Lauri arvostaa tai ymmärtää, tuntuu sekin jokseenkin ahdistavalta. En tiedä, miksi tämä tuli nyt mieleen, ja tähän saa vastata miten tahansa, mutta olemme kyllä Suomessa onnekkaita, kun meillä on kohtuullisen hyvässä kunnossa oleva infrastruktuuri, eikä tarvitse kaivaa suurta kuoppaa pihalle, että säästyisi sateen jälkeen kuukauden verran kävelemästä lehmien kanssa 20 kilometrin matkan lähteille. Tämä oli siellä elävää todellisuutta. Porukka oli selkeästi ahkeraa ja yritteliästä, mutta …
Kysymykseni oli kylläkin: Miten tietoliikeen ”edelläkävijyys” (joka aina on kallista ja mahdollisesti perustuu vääriin valintoihin) lisää ”kansallista kilpailukykyä”? Mikä muuten Krugmanin mukaan ei tarkoita yhtään mitään:
http://grohn.blogit.uusisuomi.fi/2009/01/31/krugmanin-mukaan-valtioilla-ei-voi-olla-kilpailukykya/
Lauri hyvä, lähestymistapasi muistuttaa Platonin käyttämää, jossa hän kykeni osoittamaan minkä tahansa maailmaa koskevan väitteen puutteelliseksi. Hume jatkoi tätä hullutusta ja kumpainenkin ärsytti lähes kaikki aikalaisensa. Locke osoitti moisen lähestymistavan surkeuden ja kuvasi hyvin käytännöllisen tiedon ja keskustelun ominaisuuden ja rajat.
Sanot siis, että Krugmanin mukaan se idea, joka hänellä on sanaa kansallinen kilpailukyky vastaten, tai se idea, joka kaikilla muilla on sitä sanaa vastaten, on ristiriitainen tai muuten merkitystä vailla. Käytät Krugmanin auktoriteettia tavalla, jota hän tuskin hyväksyisi. Minusta Porter, jolla on sekä ansioita että erehdyksiä, kuvasi hyvin selkeän idean sanoille ”national competitive advantage”. Selitys oli pitkä, enkä toista sitä tässä. Ronald Coase aikanaan osoitti toimivan puhelinverkon merkityksen yritysten toimintakyvylle ja monet ovat osoittaneet sen merkityksen vanhuksille, mutta monilta kehittymättömiltä alueilta nämä olennaiset infrastruktuurin osat puuttuvat.
Hassua on, että osoitat väärien valintojen olevan vääriä valintoja. Osaamisen lisääminen lienee tapa vähentää vääriä valintoja. Mielenkiintoista yleisesti on pohtia, mitä tarkoittaa kansallinen, kuten voi pohtia sitäkin, onko kilpailukyky mikään tavoite, tai edes keino saavuttaa hyvä elämä.
Tätä kommenttia ei pidä lukea siten, että haluaisin kannattaa tähänasti toteutettua tietoyhteiskuntapolitiikkaa. Hullunkuriselta minusta tuntuu, että Lauri lyö minuun konsensusleiman, mutta ilmeisesti on niin, että kaikki ne ovat konsensuksen kannattajia, jotka eivät ole Laurin kanssa samaa mieltä, tai jotka yrittävät esittää asiansa rauhallisesti.
Ja viimeinen Laurin kysymys - mikä tietoliikenteen edelläkävijyys lisää kansallista kilpailukykyä - - - kysymyksen luonne on jo kohtuuton ja vastaus sisältää aina epävarmuuksia, koska tulevaisuus voi tuoda muassaan minkä tahansa keksinnön tai tarpeen, joskin Hume hyläten, jotkin asiat vaikuttavat muita todennäköisemmiltä. Koetin kuitenkin osoittaa Tansania-esimerkilläni, että jääminen jälkeen on haitta. Porterin laaja tutkimus myös selkeästi vahvistaa sitä uskomusta (kun tieteessä mitään ei voi todistaa, ainoastaan saada teorioille vahvistusta) että yrityksen lähtökohtamaan alueellisella edelläkävijyydellä on merkitystä yritysten kansainväliselle menestykselle. Korrelaatio oli selkeä ja kausaalisuhteet tukeutuivat aiempiin teorioihin.
Sitten on vielä varsin laaja First Mover Advantage (FMA) teoriaperhe yritysstrategian puolella, jonka tutkimussuunnan selkeä kanta on, että yritysten ei kannata panostaa edelläkävijyyteen, ellei niillä jo edeltäkäsin ole jokin sisäinen tai toimintaympäristöön liittyvä lähtökohtainen etu. Kansantalouden (jos hyväksymme, että sellainen on olemassa, kun kansa ei enää merkitse mitään ja talouskin on lähes olematon termi verkostomaisen vaihdannan ja rahatalouden ulkopuolisen vaihdannan yleistyttyä) näkökulmasta sekä yksilöiden näkökulmasta näitä etuja kannattaa pyrkiä ostamaan, vaikka yritysten niin ei kannata toimia. Siksi valtioiden kannattaa panostaa
oikein valittuihin yritysten kilpailuetuja tukeviin ulkoisiin ja sisäisiin tekijöihin.
Tässä on taas helppo tarttua johonkin sanaan, jos niin haluaa, koska jokainen voi ymmärtää kunkin sanan omalla tavallaan ja minä koetin kirjoittaa ne tavalla, jolla kukin viittaamani teoria ne jäsensi. Selitykset ovat kuitenkin niin laajoja, ettei tällaista keskustelua voi järkevästi käydä kuin kunkin teoriaperheen sisällä - ongelma, johon mm. Wilson puuttui hienossa kirjassaan Consilience osoittaessaan mm. organisaatioteorian, taloustieteiden yms. puutteita. Mutta puutteista huolimatta ajattelun pitäisi enimmäkseen suuntautua toimintaa ja ymmärrystä hahmottavaan eikä kaiken kiistävään suuntaan.
Lauri väittää, että tietoliikenteen edelläkävijyys on aina kallista. Puhelin säästi melkoisesti kustannuksia, ensimmäisetkin puhelimet. Niin on myös Internet tehnyt, kuten kännykkäkin. Betoni ja asvaltti ovat valtavan kalliita. Jotenkin minulla on semmoinen tunne, että väite sisältää suurehkon erehdyksen, jota tietysti voi puolustaa valitsemalla mittarit ja esimerkit ”oikein”.
Enpä viitsi viitaya Porterin 1990 kirjoitettuun kirjaan muuta kuin historiallisena kuriositeetti.
Wilsonin kirja löytyy hyllystäni, ja on mielipidekirja, ei muuta.
Mutta miksei alkuperäinen kirjoittaja puolusta mielipidettään:
Janne Saarikko kirjoitti 13.10.2009 15:30 (#):
Laajalti saatavissa olevat tarpeeksi nopeat ja luotettavat tietoliikenneyhteydet ovat edellytys Suomen alueellisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn ylläpitämiselle ja kehittämiselle.
Risto: ”Lauri väittää, että tietoliikenteen edelläkävijyys on aina kallista. Puhelin säästi melkoisesti kustannuksia, ensimmäisetkin puhelimet. Niin on myös Internet tehnyt, kuten kännykkäkin”
Ensimmäiset puhelimet säästivät kustannuksia vain niiltä, joilla oli tarve kommunikoida niiden kanssa, joilla oli ensimmäiset puhelimet.
Internetin suhteen kukaan ei liene selvittänyt, koska kriittinen massa kasvoi niin suureksi, että kustannuksia alkoi säästyä laajemmalti. Edelläkävijyys tuli todella kalliiksi.
Lauri, olen esittänyt antiteesin monille väitteillesi ja väitteesi ovat osoittautuneet virheellisiksi, mutta siitä huolimatta esiinnyt, kuten olisit kaikessa oikeassa. Äskeinenkin väitteesi oli virheellinen. Tietysti ensimmäiset puhelimet säästivät muidenkin kustannuksia kuin vain niiden, jotka puhelimia käyttivät. Ihmishenkiäkin säästyi paljon. Oikein lienisi sanoa, että ensimmäisistä puhelimista hyötyivät vain ne, jotka ensimmäisistä puhelimista hyötyivät, mutta tämän varmaan ymmärrät itsekin naurettavaksi. Ja - kuka lie sitten ollut internetin edelläkävijä, mutta 1993 pystyttäessämme oman sähköpostipalvelimen internettiin, säästimme melkoisesti sekä omia että muiden kustannuksia ja sama koski www:n käyttöönottoa samana vuonna. Haluatko mennä pidemmälle historiaan, kun Porterin kohdalla et sitä hyväksynyt, vaikka et selittänytkään, miksi vain Krugman kelpaa? Jannen lauseessa en näe mitään vikaa olettaen, että lauseen kullakin sanalla on se merkitys, jonka minä niille koen. Siksi en ymmärrä, miksi en saisi ottaa asiaan kantaa, etenkin, kun omassa tekstissäni peräänkuulutin huipun tavoittelemista ja pidin pahana sitä, että on jääty jälkeen.
Risto: ”mutta 1993 pystyttäessämme oman sähköpostipalvelimen internettiin, säästimme melkoisesti sekä omia että muiden kustannuksia ja sama koski www:n käyttöönottoa samana vuonna.”
Tässä nyt on kyse intrasta eikö jonkun yrityksen, joka vieläpä kouolutti noissa asioissa, ratkaisuista.
Tuohon aikaan Suomessa taisi olla satoja bokseja ja Funetin sähköposti toimi hyvin jo vuosia aikaisemmin. Finsoftilla oli boksit HPY:n ja Telen palvelimissa jo vuosia aikaisemmin.
Onpas hurjaa keskustelua täällä. Yksi näkökulma lisää siihen:
ilman kalliita julkisia palveluja.
Suomen pitää olla edelläkävijämarkkina tai valita Linkola-mallinen ekotalous
Edälläkävijämarkkinoilla on tehokkaat tietoliikenne arkkitehtuurit, joiden päällä edälläkävijyys näytetään toteen (esim- 90-luvulla cocis-känny, Habbo -hotelli edeltäjä etc.).
Voin kuvitella useita tarpeita ylikin 100 mb yhteyksille esim. haluaisin katsoa silmiin keskustelukumppania ja se nyt ei okein hyvin pellitä hitailla verkoilla.
”Suomen pitää olla edelläkävijämarkkina”
Jos tarkoitat sitä, että veronmaksajien varoilla pitäisi hankkia rajattomasti yritysten kehittämiä turhakkeita, pienessä maassa ei edes voi onnistua, eikä muutenkaan mahdollista.
MItä siis tarkoitat?
Hyvä Lauri, mistä ihmeestä saat päähäsi, että minä haluaisin hankkia veronmaksajien varoilla rajattomasti yritysten kehittämiä turhakkeita. En ainakaan kirjoittanut niin. Päädyitkö siihen abduktion kautta, jonka tiedetään tuottavan virheellisiä päätelmiä? Oletko sitä mieltä, ettei sen parempia tapoja ole löydettävissä edelläkävijyyden tukemiseksi? Jos tämä ei ole asian laita, ehdota jotakin tapaa, jota itse pidät järkevänä, äläkä sellaista, jota pidät typeränä. Saisimme varmaan huomattavasti hyödyllisemmän keskustelun aikaan. Ja viittauksesi siihen, että internet-esimerkissäni oli kyse intrasta ei tietysti pidä paikkaansa, se vaihe oli tietysti paljon aikaisemmin. Ja haluatko nyt lisätä jonkin toimialavaatimuksen väitteisiisi takautuvasti, kun koulutusyrityksen hyödyt sidosryhmäyhteydenpidossa eivät kelvanneet? Mitä sitten tulee noihin bokseihin ja vastaaviin - tietysti niitä oli aikaisemmin. Itse tutustuin niihin 70-luvun puolella ja hyödyin kyllä melkoisesti, vaikka en vielä silloin ollutkaan koulutustehtävissä. Niistä hauskoista kokeiluista syntyi Kotisyp, jossa laskut saattoi maksaa kotoa näppäinpuhelimella puhesyntetisaattorin hoitaessa puhumisen. Varsin edistyksellistä tietoliikennettä ja käyttäjilleen hyvin halpaa ja säästyi paljon matkoja. Toimituksen avustajana säästin myös todella monta kilometriä ja todella monta tuntia esimerkiksi Tietokone-lehden purkin varhaisena käyttäjänä - hauskaakin se oli. Tällaisia esimerkkejä tietoliikenteen eri teknologioiden varhaisten käyttäjien saamista hyödyistä on hyvin paljon, mutta useimmat lukijat varmaan - jos kukaan jaksaa näin pitkälle - huomaavat jo näistä, että väitteesi oli erheellinen.
Risto, opettelisit seuraamaan lainauksia. Nyt kommenttisi kuulostavat hieman paranoidisilla, kun luulet kaiken viittauksiksi sinuun. .-)
Hyvä Lauri, muissa kulttuureissa normaali, ja tällaisessa keskustelussa erinomaisen hyödyllinen, kohtelias puhuttelu poistaa väärinkäsitykset ja auttaa muutoinkin. On raskasta tarkistaa kaikki omat lauseet ennenkuin tietää, mikä omaan suuhun sopivista on tarkka lainaus omasta tekstistä eikä jonkun toisen. Erehdys ei ole suuri, koska implikoin joka tapauksessa senkin lauseen ajatuksen, jota mielestäsi virheellisesti puolustin, mutta siitä vääristelemääsi johtopäätöstä ei kyllä edelleenkään löydy kenenkään sanomana. Mutta kiitos nyt tuosta vainoharhaisen leimasta, jota kukaan ei aiemmin ole minulle ymmärtänyt tyrkyttää.
Tämä näyttäisi olleen enemmän keskustelua tunneyhteiskunnasta kuin tietoyhteiskunnasta. En usko, että
- informaatiointensiivisten palvelujen kehitys on pysähtynyt tai pysähtymässä ja lisäkaistan tarve sen mukana
- on kohtuullista kysyä tänä päivänä mitkä ovat huomisen sovelluksia
- viihde olisi tietoverkon jotenkin toisarvoista käyttöä.
Uskon, että maahan kaivettu kaapeli on yksi väline käytettäväksi ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa, erityisesti viihdekäyttöpotentiaalinsa ansiosta.
Koska en tiedä tulevaisuudesta enempää kuin Porter ja Wilsonkaan käytän hyvällä mielellä verbiä ”uskoa”.
Pentti, myös Kaarlo painotti hyvin kestävän kehityksen mahdollisuuksia. Olen hieman varovainen ottamaan kantaa siihen, säästääkö laskennan siirtäminen palvelimille nopeuksia kasvattamalla suoraan ja välittömästi energiaa, mutta uskon sen mahdolliseksi. Romuiksi meneviä laitteita voi varmasti vähentää ja muitakin atomeja muuttaa biteiksi. Viihteen, erityisesti osallistuvan sellaisen osalta, jaan uskosi, mutta passiivisellakin on roolinsa. Nykyinen matkustamisen määrä ei vaikuta olevan kestävällä pohjalla - nykyinen länsimainen malli siirtää valtavan määrän ihmisiä ja tavaroita jatkuvasti paikasta toiseen. Elämää kurjistamatta tulisi saada liikkuminen vähenemään ja tietoliikenteen laajempi ja monipuolisempi käyttö lienee tunnetuista paras ja toimivaksi osoittautunut tapa. Huomisen sovellukset ovat myös osin hämärän peitossa, mutta mielestäni olisi parempi, jos ne keksittäisiin täällä eikä Kiinassa tai USAssa.
Ja, joo - keskustelussa on ollut tunteita ja tuntemuksia ehkä tietoa enemmän, mutta taitaa olla siten, että sellainen ”tieto”, joka ei mitenkään kytkeydy (Damasion käsittein) somaattisiin merkkeihin ja sitä kautta emootioihin (edelleen Damasion mukaan tulkittu käsite - ja anteeksi tämä terminologinen nyplääminen, jolla on syynsä) … siis tunteisiin mitenkään liittymätön tieto on merkityksetöntä tai ainakin tuntuu siltä, kunnes tunne tavalla tai toisella tulee kuvaan mukaan. Luulen, että tunteiden merkitys kasvaa yhä enemmän, koska ihmisten yksilölliset tavoitteet erkaantuvat toisistaan yhä etäämmälle ja monimutkaistuvan maailman syyt ja seuraukset tulevat yhä vaikeammiksi ymmärtää. Samalla manipulointi tulee yhä helpommaksi. Tämä näkyy myös siinä keskustelussa, jota tietoyhteiskunnan infrastruktuurista käydään. Hyvinkin yksinkertaiset laskutoimitukset ja tarkistukset jäävät päätöksentekijöiltä tekemättä. Toimittajatkin suhtautuvat laskettuun tietoon mielipiteenä, vaikka voisivat itse tarkistaa laskelmat. Mutta tämä lienee väistämätön monimutkaistumisen seuraus.
Lauri,
Kysyit, miksi en puolusta alkuperäistä väitettäni.
No minä vastaan. En oikeasti viitsi käyttää aikaani keskusteluun, jossa minun (ja muiden) pitäisi vastailla sinun perustelemattomiin heittoisisi.
Yritin käydä kanssasi kaksisuuntaista rakentavaa keskustelua, ehkä jopa piristävää debattia.
En koe saavani tästä keskustelusta mitään, joten en siihen aio osallistua.
It takes two to tango. And your’re not dancing.
Kerrataanpa mistä oli kyse: On olemassa kansalaisia, jotka työnsä tai harrastuksiensa vuoksi tarvitsevat nopeita yhteyksiä. Tämä vuoksi kaikille kansalaisille pitää taata mahdollisuus nopeisiin yhteyksiin. Eikö Niin, Janne?
Lauri. Ei.
Enkä lähde tähän. Enkä ole byrokraatti. Enkä mukana hyväveliverkostoissa. Enkä jaa kavereille rahoja.
Vaikka en saisikaan osallistua tämän Laurin ja Jannen väliseen keskusteluun, niin selvyyden vuoksi sanoudun minäkin irti Laurin väitteestä. En tiedä, mistä se on kerrattu, mutta ei se kyllä tästä keskustelusta ole.
Hei
Sivuuttamassa suurimman osan keskustelusta tässä minun näkemys.
Bill Gates pitää Blue-Ray levyt viimeisenä kiinteän muodon tiedonvälitysmediana. Tulevaisuus on täysin IP-pohjainen eli internet. Kaistaleveydellä on silloin merkitys ja jos on halu olemassa pitää Suomi IP-palveluiden käytössä ja kehittämisesä kärkimaana on 100 Gb kaistaleveys yksi järkevä väliaskel.
Viihteen ja etäläsnäolon lisäksi on odotettavissa että tekniikalle kehitetään muutakin käyttöä, kunhan se on käytettävissä.
Tosiaan taisin pitää Riston ajatus liian konservatiivisena. 100 Mb ei ole tosiaan kovin paljon kun katselee että millaisia televisioita Suomessakin myydään nykyään ja on myyty jo jonkun ajan. Siksi kai kirjoitin vahingossa 100 Gb joka taitaa olla vialä kaukana.
Rolf, kyllä kai 100Gb myös löytää tarvitsijansa. Kuituun sekin nopeus mahtuu ja kvanttitietokoneiden laskentakyky riittää aivan hyvin tuon tuottamiseen ja kuluttamiseen. Mutta hetki taitaa vierähtää. Se sata megaa, josta puhun, tulee toteuttaa 1Gb teknisillä yhteyksillä, jotta 100Mb saataisiin taattuna miniminopeutena esimerkiksi koteihin samanaikaisiin eri tarpeisiin. 100Gb ei siten ole kuin satakertaistus ja lienee vain kymmenen vuotta edempänä
Tarvitsemme kyllä optiset kytkimet, ennen noita nopeuksia, mutta laboratoriotasolla kokeilut lienevät jo menossa…
Maaseudun puhelinlinjat ja laajakaistat.
@450 laajakaista on vammainen.
Hiukan taustatietoa edellä mainituista asioista: Olen kolmentoista vuoden ajan toiminut maaseudulla atk. neuvojana ja käynyt noin tuhannessa maaseudun yrityksessä. Olen toimittanut asiakkaille tietokoneet, ohjelmat ja opettanut niiden käytön, samoin pankkiyhteydet sähköpostin ym.
Monille kylille saatiin laajakaistayhteydet puhelinlinjaa pitkin.
Niihin käytettiin myös runsaasti yhteiskunnan varoja, hyvä niin. Nyt tuo kaikki työ ja yhteydet ovat valumassa hukkaan. Yhteyksiä ollaan korvaamassa @450 verkon palveluilla. Tämä on jonkinlainen palvelu niille joilla ei ole mahdollisuutta muuta kautta saada laajakaistayhteyttä. Valitettavasti vain sillä ei voida korvata jo olemassa olevia yhteyksiä niin, että taattaisiin samat palvelut ja toimintavarmuus kuin nykyisellä verkolla. Monella irtisanotulla on myös nopeampi liittymä kuin mitä tilalle tarjotaan. Myös puhelinten osalta mennään huonompaan suuntaan.
Nykyisillä tekniikoilla ei voida taata puhelinyhteyksiä sähkökatkostilanteessa, tukiasemia on ilman kunnollista varavoimaa vailla tuhansia ne olisi varustettava ehdottomasti diesel agrekaateilla jotta toiminta voitaisiin taata. Myöskin TeliaSoneran minullekin ilmoittama kuuluvuus vain katolle asennettavalla lisä antennilla ei voi olla riittävä. Minulla on Soneran liitymä jolla olen saanut vain yhden puhelun soitettua piipun päältä, tällä pitäisi korvata hyvin toimiva lankapuhelin. Meillä on myös leirintäalue on mukavaa ollut jo 20 vuoden ajan ilmoitaa asiakkaille, että täällä ei Soneran yhteydet toimi, saatte olla aivan rauhassa !
Olen hankkinut helmikuussa 2008 @450 yhteydellä toimivan laajakaistayhteyden minua sen toiminta ei vakuuta. Verkko on tehty niin harvaksi, että kunnollista yhteyttä ei saada kuin korkealle asennettavalla suunta-antennilla, tukiasemia on noin 100 km välein ja niiden yhteyksien määrä vain muutamia kymmeniä. Tuolle sadan kilometrin ympyrälle sopii tuhansia käyttäjiä joille kaistaa riittää vain rajoitetusti jos ollenkaan! On myös huomioitava, että kenttä on oltava moitteeton megan yhteysnopeudella jos kaistaa riittää. Sitä löytyy vain ani harvoin toistaiseksi. Tukiasemien määrä pitäisi nostaa moninkertaiseksi nykyiseen nähden. Tukiasemat on myös sijoittettu vääriin paikkoihin eli asutuskeskuksiin siellä nillä ei ole muuta tarvetta kuin saada mahdollisimman suuri väestöpeitto nyt se vain teoreettinen. Kaistan rajoittamin tulisi myös kieltää koska se sallimalla annetaan operaattorille rajaton valta tarjota yhteyttä jolla ei todellisuudessa tee mitään mm. mokkulat 3g verkon ulkopuolella.
Myös Prioriteettin rajoittaminen 5gt jälkeen on järjetön, se mahdollistaa vain hyvin rajoitetun netin käytön, yksi ohjelmistopäivitys on jo 3gt joten prioriteetin ylitys estää netin käytön pahimmillaan kuukausiksi. Operaattori voi myös kohtuuttomien ehtojen perusteella katkaista yhteyden kokonaan. Palvelun tarjoajat on pakotettava tarjoamaan joka tilanteessa sitä nopeutta mistä maksetaan muussa tapauksessa operaatorin tulee olla korvasvelvollinen eikä mitään nimelliskorvauksia vaan todellisesta haitasta, voi olla tuhansia euroja.
Myöskään tuo megan yhteys mitä ollaan kaavailemassa miniminopeudeksi ei ole riittävä, toki sillä voidaan maksaa laskuja ja rajoitetusti surffailla netissä mutta kunnolliseen liikkuvaan kuvaan se ei riitä. Myöskin tulevaisuuden tarpeet olisi otettava huomioon.
Kaavailut uusista nopeista yhteyksistä ovat hyviä ja kannatettavia mutta niistä ei ole apua tahän tilanteeseen. Rakentamisaikakin veisi useita vuosia eikä sitovia päätöksiä ole tehty,
Myös täysin huomiotta on jäänyt mahdollinen kriisitilanne missä langattomat verkot ovat käyttökelvottomia esim: ydinasella ilmakehässä aiheutettu sähkömagneetinen pulssi mikä tuhoaisi kaiken nykytekniikan ja tiedon välityksen. Silloin olisi mahdollista ottaa käyttöön lankalinjat ja vanha puhelintekniikka millä vielä voitaisiin yhteyksiä hoitaa. Mikäli linjat hävitetään ei tätäkään mahdollisuutta voida käyttää. Meidän tulee myös varautua näiden tilanteiden hoitoon parhaalla mahdollisella tavalla ja säilyttää hyvä ja toimiva lankaverkko.
Katson tietämykseni ja kokemukseni perusteella, että nyt ollaan tekemässä korvaamaton virhe jos annetaan operaattorin rajattomalle ahneudelle valta tehdä mitä haluaa.
Oli myös virheratkaisu myydä operaattoritoiminnot ulkomaalaisille, nyt kaikki viestiliikenne on Ruotsin kontrolloitavissa, minkä ulkovallan lie tulevaisuudessa ?
Erinomaisia esimerkkejä Kalle. Ministeriö pyrkii korjaamaan tilannetta määrittelemällä nopeuskriteerin langattomalle laajakaistalle ja korottamalla sitä vähitellen, mutta perusvirhe on jo tehty ja sitä jatketaan edelleen. Langat sosialisoitiin, eikä operaattori vivin kannan mukaan saisi ansaita niillä. Vanhojen lankojen kustannuksia ei saisi edes ottaa huomioon pakollista edelleenvuokrauksen vuokrahintaa määriteltäessä. Jos langat ottaa pois, välttyy tältä velvoitteelta ja sen mukanaan tuomalta kilpailulta, koska langattoman yhteyden edelleenvuokraukseen ei ole velvoitetta. Ongelma on siis merkittävältä osin viranomaisen synnyttämä. Langattomuutta on suosittu ymmärtämättä kunnolla, mihin se johtaa.
Epäilemättä 90-luvun puolivälissä Suomi oli tietoliikenteessä maailman kärjess. Telealan kilpailua vapautettiin etunenässä, kännyköiden käytössä oltiin ykkösiä ja internetpuolellakin oltiin hyvissä asemissa. Mutta alamäkä alkoi jo 90-luvun lopulla. Nyt ollaan pahasti jäljessä, ja näyttää siltä, että jäädään jälkeen edelleen ellei kurssia saada käännettyä.
Miksi ollaan jääty jälkeen? Väärää poliitiikkaa, liikenne- ja viestintäministeriön väärä linja, Sonera sotkut ja sekoilut, virheitä yritysten johtamisessa, Soneran myynti Telialle, väärää kilpailupolitiikkaa, Nokia keskeisyyttä, tyhjänpäiväisiä hankkeita, puhelinyhtiöiden hajanaisen kentän mutkikas yhdistymisprosessi jne.
Monia yksityiskohtia voisi vetää esille. Mainittakoon esimerkiksi ministeriön tahalliset viivyttelyt matkaviestinverkon numerojen siirrättävyyden toteuttamisessa 90-luvun lopulla. Suomi toteutti ssiirrettävyyden EU direktiivien pakottamana Euroopan viimeisten joukossa.
Mutta nykypäivään. Tuo 100 megan yhteystavoite on ylhäisessä yksinäisyydessään kummallinen ja luo vääränlaisen vision. Se on kuin luuranko ilman lihoja. Missä on koreassa toimivat mobiilitelkkarit, sisällöt ja palvelut yms? Jospa valtio saisi edes terveydenhoitoalan tietojärjestelmät joskus kuntoon. Senkin hankkeen kanssa on sekoiltu ainakin viimeiset kymmenen vuotta. Miksihän?
Epäilemättä valiovallan pitäisi panostaa enemmän, mutta nyt asioita hoitamassa on sellaiset kaverit, joilla ei ole oikeaa linjaa eikä oikeita visioita. Ensin linja saatava oikeaksi ja suunnitelmat hyviksi ja sitten rahaa hankkeisiin. Kuitujen vetäminen pitkin maaseutuja ei ratkaise tätä ongelmaa.
Mielestäni tämä arvioi on oikeansuuntainen ja silti varsin kriittinen terveellä tavalla.
Seppo Summaselle: Monet kommentin asiat allekirjoitan, mutta sisältötarjontaa ei nopealle laajakaistalle synny, jollei joskus satunnaisesti toimivasta best effort -hömpästä siirrytä taatun kaistan malliin, ja aikaansaada edes saarekkeita, joiden sisällä nopeat yhteydet toimivat siten, että palveluntarjoaja tietää palvelun välittyvät tarvitulla nopeudella asiakkaalle ja P2P-yhteydellä. Olen taipuvainen olemaan kanssasi hieman samaa mieltä valtiovallan 100-megan vision kanssa, josta on puuttunut tarkkuutta, mutta asia, jossa itse olen ollut taluttamassa lehmää ojasta, Finnetin Supermatrix nimenomaisesti haluaa löytää ja kehittää ne paikallisesti tarjottavat palvelut, jotka 100-megan taatut yhteydet mahdollistavat. Kovin pitkää matkaahan 100Mb ei voi kulkea, koska runkoon mahtuu vain tuhansia noin nopeita samanaikaisia yhteyksiä. Valtion hanke on nopeiden yhetyksien tarpeen selvittelyä ja tasa-arvoa edistävä eikä maksa sen enempää kuin Hakamäentien remontti, valtion panos on itse asiassa hämmentävän pieni. Sitä rahaa ei kannata kadehtia muualle, pienellä eleellä on syntynyt paljon tulosta. Mutta takaisin Supermatrixiin; Tätä uusien tarpeiden visiointityötä ei kukaan ole tehnyt aiemmin 100-megaista maailmaan varten, ja jossakin se väistämättä tehdään. Samankaltaisen työn teimme 2 megaista maailmaa varten Helsinki Arena 2000 -hankkeessa 15 vuotta sitten, ja nyt se on toteutunut. Silloinkin jotkut huusivat visioita vääriksi. Nyt 100 megaiseen visiointiin pyrkii USAssa myös Google luomalla samanlaisia pikkukaupunkikohtaisia 100 megan saarekkeita kuin Finnet. Valtiolla on paljon tehtäviä, mutta operaattoreiden tehtävä lienee hyvien yhteyksien rakentaminen ja käyttötapojen ideointi niille.
Paluuviitteet (1)
Byrokraateille nuoleskelemattomuus on “riidan haastamista” - Lauri Gröhn: TIETOYHTEISKUNNAN RAUNIOILLA kirjoitti 12.10.2009 20:41 (#):
[…] Sitran ennakointifoorumille halutaan ilmeisesti keskustelua ja ideoita nuoleskelun merkeissä, niinkuin tämä esimerkki osoittaa. […]