Luovan talouden ennakointi ja design-ajattelu: Miten etenemme kohti Warhol-klusterin läpilyöntiä Suomessa?

Viime vuosina on käyty keskustelua siitä, miten yritykset voisivat paremmin toimia yhdessä luovien alojen kanssa. Yhdysvalloissa on käyty Elizabeth Curridin johdolla keskustelua ns. Warhol-taloudesta. Warhol-talous koostuu muodin, musiikin ja taiteiden yhdessä muodostamasta luovien alojen klusterista. Suomessa on nähty varsin lupaavia merkkejä siitä, että Warhol-klusteri voisi olla juuri se klusteri, joka nousee pitkällä aikavälillä Nokian vetämän IT-klusterin rinnalle. Warhol-klusteri on jo valmiiksi kansainvälinen klusteri, joka toimii kaikkialla maailmassa. Tästä syystä johtuen verkostomainen kansainvälinen kehittämisstrategia on välttämätön peruslähtökohta tätä klusteria kehitettäessä.

Warhol-klusteri on hyvin pitkälle myös ns. sisältötuotantoklusteri, joka voi monin erin tavoin liittyä IT-klusterin palveluihin ja sen tulevaan kasvupotentiaaliin. Tästä näkökulmasta on yllättävää, ettei Suomessa ole käyty kovin paljon keskustelua Warhol-klusterin vaihtoehtoisista kehitysstrategioista ja skenaarioista. Luovien alojen kehittämisestä on toki keskusteltu, mutta usein keskustelu on rajautunut ammattilaisten ja viranomaisten väliseen dialogiin ”digitaalisen sisällöntuotannon” tarpeellisuudesta ja sen kehittämisestä.

Yhä erittäin monet luovien alojen ammattilaiset kokevat jäävänsä yksin ideoineen ja ajatuksineen. Taiteilijat ja luovien alojen eri edustajat eivät välttämättä miellä asioita samalla tavalla kuin muut luovien alojen sidosryhmät. Suomessa on yllättävänkin laaja taiteen eri sektoreiden osaamiskirjo. Meillä on iso joukko menestyneitä rock-yhtyeitä kuten HIM, Rasmus tai Apocalyptica. Suomalaiset kapellimestarimme ovat Esa Pekka Salosen johdolla menestyneet varsin hyvin kansainvälisesti. Klassisen musiikin huippuammattillasten ryhmä on Suomessa ja maailmalla varsin iso. Myös muodin alueelle Marimekon rinnalle on noussut pienia dynaamisia vaatetus- ja muotialan yrityksiä. On selvää, että Warhol-klusteri rakentuu vahvasti mikroyrittäjyyden pohjalle, ei välttämättä Nokian kokoisen ison yrityksen varaan.

Yhteistä näille kaikille luovien alojen pienille tai hiukan suuremmillekin menestystarinoille on ollut tietoinen pyrkimys kansainvälisen tason osaamisen kehittämiseen. Vuonna 2011 toteutettava Turun Euroopan kulttuuripääkaupunkihanke on erittäin mielenkiintoinen ja laaja hankekokonaisuus, jolla pyrkitään edistämään luovien alojen kehitystä Itämeren alueella yhteistyössä Tallinnan kaupungin kanssa. Tällaisia isoja luovan talouden klusteritason hankkeita olisi saatava tulevaisuudessa kehiteltyä lisää. On hyvin positiivista nähdä, että Warhol-klusteri on nyt kypsymässä laajaan luovien alojen klusteriyhteistyöhön Itämeren alueella.

Suomen kotimarkkinat ovat liian pienet Warhol-klusterin laajenemista ajatellen. Helsingin kaupungin urbaani kehitys viime vuosina voidaan nähdä hyvin pitkälle Warhol-talouden kehittymisen kautta. Useat keskeiset investoinnit pääkaupunkiseudulla ovat liittyneet uusien elämystalouden keskusten ja toimintojen kehittämiseen. Uskon, että Suomessa tulevaisuudessa matkailuklusterin ja Warhol-klusterin yhteistyön kehittämisen kautta voitaisiin edetä vieläkin parempiin taloudellisiin ja hyvinvointia lisääviin tuloksiin.

Taiteen ja yritysmaailman rajapinnat voivat toimia luovien alojen kehityksen moottorina kumpaankin suuntaan. Taide voi inspiroida yritysjohtajia ja yritysmaailma voi inspiroida taiteilijoita. Tätä Warhol-talous käytännössä parhaimmillaan onkin. Nälkätaiteilijamyytit ja vahvat arvoväritteiset näkemykset täysin itseohjautuvista taitelijoista ovat hyvin pitkään estäneet taiteen ja yritysmaailman yhteistyötä. On turhaa rakentaa korkeita raja-aitoja taiteen, talouden ja tekniikan välille. Tarvittaisiin vieläkin nykyistä rohkeampia ajatuksia ja konkreettisia hankkeita uusien mahdollisuuksien konkretisoimiseksi.

Eräs keskeinen luovien alojen piirissä nähty strateginen osaamisalue on ns. design-osaaminen. Designin yhteydessä voidaan puhua sekä teollisesta muotoilusta että palvelumuotoilusta. Palveluyhteiskunnassa olisi ehkä järkevämpää painottaa palvelumuotoilua teollisen muotoilun sijaan sen kulta-ajan jo oltua muutamia vuosikymmeniä sitten. Nyt tarvittaisiin palvelumuotoilua ja sen tuomaa lisäarvoa suomalaisiin tuotteisiin ja palveluihin. Design-osaaminen ja ylipäätänsä design-lähtöinen ajattelu (design thinking) voi antaa aivan uuden strategisen lähtökohdan luovien alojen kehittämiselle.

Monesti uusien palveluiden ja tuotteiden markkinointi ja viestintä epäonnistuvat sen vuoksi, että tuotteiden ja palveluiden brändäämiseen ei panosteta riittävästi. Erityisesti olisi kehitettävä uusia palvelu- ja tuotekonsepteja, joiden toimivuutta olisi testattava pilotti- ja kokeiluhankkeissa. Innovaatioita ei yksinkertaisesti synny ellei niitä riittävässä määrin kokeilla ja testata. Innovaatiovetoisessa yhteiskunnassa kuten Suomessa testaamistoiminnan volyymin tulisi olla huomattavasti korkeampi mitä se tällä hetkellä on. Tämän tyyppinen toiminta työllistäisi myös eri alojen ammattilaisia luovilla aloilla. Hyvä esimerkki laajasta innovatiivisesta design-konseptien testaustoiminnasta on Stanfordin yliopiston Institute of Design.

Yhteenvetona tässä yhteydessä voisi todeta, että luovat alat voivat päällisin puolin näyttää pieneltä puuhastelulta, mutta kokonaisuutena tämä ns. Warhol-klusteri voi muodostaa hyvin ison ja dynaamisen menestysklusterin, jonka kehittäminen vaatii pitkäjännitteisyyttä ja sisua. Suurkaupungeissa, kuten esimerkiksi New Yorkissa tai Tokiossa, tämä klusteri ohjaa jo nyt hyvin pitkälle talouden trendejä ja tuottaa hyvinvointia ja vaurautta isolle joukolla kaupunkiväestöä.

• Jaa kirjanmerkki