Artikkelin Luovan talouden ennakointi ja design-ajattelu: Miten etenemme kohti Warhol-klusterin läpilyöntiä Suomessa? kommentit

Kirjoittaja: Lauri Gröhn

Lauri Gröhn — Wed, 11 Nov 2009 09:24:01 +0000

Suomen klusterit eivät yleensä ole mitään klustereita ainakaan porterilaisessa mielessä. Nokian IT klusteri on vertikaalinen alihankintaverkosto, ei muuta.

Luovien alojen horisontaalinen klusteri on mielenkiintoinenn idea etenkin näinä konvergenssien aikoina.

http://grohn.blogit.uusisuomi.fi/2009/02/20/uutta-luova-tiede-ja-taide/

Kirjoittaja: Heikki Rönkkö

Heikki Rönkkö — Tue, 10 Nov 2009 14:00:01 +0000

Marimekko päällä ja jaloissa näyttävät jotkut ”Warhol-idealistit” ajatelleen lähteä maailmaa valloittamaan.

Sattumoisin kirjoittelin omaan blogiini mietteitä Tieto-Finlandiasta ja myös Marimekon pestaamasta Miina Äkkijyrkästä, josta on ilmestynyt uusi kirjakin.

Kirjoittaja: Lauri Gröhn

Lauri Gröhn — Fri, 06 Nov 2009 17:02:25 +0000

Korkeatasoin museomusiikin laitos, kuten totesin. Lisää aiheesta:

http://www.amfion.fi/jutut/mielipide-sibelius-akatemian-rehtorivalinnan-tulos-pettymys/

http://www.amfion.fi/keskustelu/topic.php?id=183

Kirjoittaja: Jari Kaivo-oja

Jari Kaivo-oja — Fri, 06 Nov 2009 16:54:01 +0000

Iltoja Risto,

toki näin on kuten toteat tuossa kommentissa. Teknologian ja taiteen liitosta on keskustelu pitkään, mutta kaikilta osin tulokset eivät ole niin hyviä kuin voisi odottaa. Tässä on vielä paljon kehitettävää ja työmaata.

Laurille kommentoisin, että Sibelius Akatemia on minun käsitykseni mukaan varsin korkeatasoinen koulutuslaitos, mutta toki sielläkin voisi kehitellä uusia avauksia - erityisesti teknomusiikki - ja tutkimussuuntaan.

Kirjoittaja: Lauri Gröhn

Lauri Gröhn — Fri, 06 Nov 2009 14:49:29 +0000

Täysin samaa mieltä Riston kanssa. Esimerkiksi Sibis on Suomessa yksi ”pysähtyneimpiä” laitoksia, musiikin historian ammattikoulu, jossa keskitytään museomusiikkiin.

http://grohn.blogit.uusisuomi.fi/2009/02/06/museomusiikin-korkeakoulu/

Kirjoittaja: Risto Linturi

Risto Linturi — Fri, 06 Nov 2009 07:39:24 +0000

Jari, en halua kiistää, etteikö tuote- ja palvelumuotoiluun kannattaisi panostaa nykyistä enemmän. Ärsyynnyn kuitenkin jokaisen kerran nähdessäni puhuttavan luovista aloista ikäänkuin kyse olisi niistä aloista, jotka ovat verrattain samanlaisina ja paikalleen jämähtäneinä jatkaneet insinöörialoista erillisinä valistuksen ajoista alkaen. Leonardo oli vielä uutta etsivä luova taiteilija ja luova insinööri, mutta useimmat sen jälkeiset ”luovien alojen” edustajat ovat yhtä luovia kuin Mandelbrotin kaava x(n+1)=x(n)**2+c, jonka avulla syntyy rajaton määrä erilaisia kauniita Mandelbrotin fraktaalikuvia.

Insinöörien ja ekonomien miehittämät alat erityisesti itseorganisoituvuuden ohjaaman markkina- ja verkostomekanismin avulla ovat uudistaneet itsensä toistuvasti ja osoittaneet kykynsä rakenteiden uudistamiseen tavalla, johon ns. ”luovat alat” eivät ole kyenneet renesanssin jälkeen, koska rakenteet on kahlittu hierarkisiin järjestelmiin ja jäykkiin sopimuksiin. ”Luovat alat” ovat yksi kiivaimpia pysähtyneisyyden puolustajia.

Insinöörien ja ekonomien piirissä luovuutta on paljon enemmän kuin näiden pysähtyneiden alojen piirissä jo nyt ja vielä paljon enemmän saataisiin aikaan, kun luovuutta ammennettaisiin ja odotettaisiin niiltä, joilla on myös teknologian ja talouden osaaminen. Useimmat ”luovat” ihmiset suhtautuvat teknologiaan ja talouteen kuten hirviöihin, ja tämä etääntyminen Leonardon hienosti viitoittamalta luovuuden tieltä, jossa taiteilija oli yleensä myös insinööri ja kokeili ja kaupallisti yleensä ensimmäisenä uudet teknologiat, siitä nykyiset ”luovat alat” ovat harvinaisen etäällä.

Tilastokeskus vastustaa myös luovien alojen käsitettä, koska sitä ei ole mahdollista mielekkäästi rajata, mutta tästä huolimatta valtio puhuu näistä ja on asettanut tavoitteeksi näiden edistämisen. Mielestäni tässä Leonardon jälkeisen erottumisen virhettä vain pahennetaan.
Olisi paras puhua luovista ihmisistä kaikilla aloilla!