Mikko Ampuja toimii kehityspäällikkönä ja asiakkuusvastaavana 15/30 Researchilla, joka on nuorten ja nuorten aikuisten tutkimiseen sekä kuluttajatrendien ja heikkojen signaalien ennakointiin, etsimiseen ja hyödyntämiseen erikoistunut tutkimustoimisto. Hänen työnkuvaansa kuuluvat sekä perinteisten markkinatutkimusprojektien että ennakointiin liittyvien projektien toteutukset.
Mitä aihealueita 15/30 Research tutkimuksissaan käsittelee?
15/30 Research on saanut nimensäkin kohderyhmästä, jonka ymmärrys muodostaa toimintamme kivijalan. Tutkimme monipuolisesti nuorten ja nuorten aikuisten (usein juuri 15-30-vuotiaiden) arvoja, asenteita, kulutuskäyttäytymistä ja elämäntyylejä. Viime vuosina toimintamme on laajentunut ja olemme yhä enemmän tutkineet muutossignaaleja sekä -trendejä, jotka voivat koskettaa suomalaisia iästä riippumatta.
Miksi nuoret ovat aihealueena tärkeä?
Nuoret ovat erittäin mielenkiintoinen kohderyhmä kahdestakin näkökulmasta. Ensinnäkin nuoruuteen liittyy paljon kokeilunhalua ja uteliaisuutta, joten monet muutossignaalit ovat ensimmäisenä nähtävissä juuri nuorison keskuudessa. Esimerkiksi mediankäytön murros ja perinteisen television arvoaseman lasku näkyvät selvästi nuorten elämässä. Toinen mielenkiintoinen näkökulma on arvo- ja asennemaailman ilmiöiden vieminen tulevaisuuteen. On sanottu, että se mistä nuorena pidetään, sitä vanhana rakastetaan ja päinvastoin. Lisäksi Ronald Inglehart on esittänyt, että sukupolvet arvostavat niitä sosioekonomisia resursseja, jotka ovat olleet niukkoja heidän nuoruudessaan.
Kuinka tulevaisuus näkyy nuorisossa?
Vaikuttaa siltä, että nykyinen työ- ja suorituskeskeinen yhteiskunta tulee kokemaan muutoksia nuoremman sukupolven päästessä valtaan. Nykyisin jo 15-vuotiaat puhuvat oravanpyörästä hyppäämisestä ja kaksi kolmesta alle 30-vuotiaasta kokee kiireen olevan yksi arjen merkittävimmistä ongelmista. Elämälle kaivataan parempaa tasapainoa sekä lisää tilaa vapaa-ajalle ja sosiaalisten suhteiden hoitamiselle. Mielenkiintoisia asioita tapahtuu tällä hetkellä myös tosiaikawebin parissa.
Mitkä ovat olleet suurimmat haasteet ja toisaalta ilon aiheet ennakointityössä?
Suurimpana haasteena pidän ehkä ennakointityön muokkaamista yhä lähemmäksi yksittäisten ihmisten elämää. Hyvinkin korkealentoisesta maalailusta tulisi päästä yhä konkreettisempaan suuntaan, jotta myös yksittäiset ihmiset kokisivat ennakoinnin yhä tärkeämmäksi omassa työssään. Varsinaista yksilöä koskettavaa ennakointikulttuuria on hyvin harvassa organisaatiossa. Ilon aiheita ovat tietysti olleet onnistuneet workshopit tai esiintymiset, joissa huomaan avanneeni uusia ajatuksia ja mahdollisuuksia asiakkailleni.
Mikä on tiedon ja tahdon rooli ennakoinnissa? Kumpi niistä on tärkeämpää?
Tietoa pidän tietyllä tavalla edellytyksenä, mutta uskon myös, että sitä on tällä hetkellä jo paljonkin saatavana. Usein organisaatioiden tulisi mielestäni rakentaa oma ennakointikulttuuri, joka hyödyttää organisaatiota, mutta koskettaa myös yksilöä. Ja tämän kulttuurin rakentamiseen vaaditaan paljon tahtoa.
Missä itse haluat olla vuonna 2030? Mitä teet silloin työksesi?
Toivon, että 2030 olen yhä nykyisessä työyhteisössäni, parempaa paikkaa on tähän hätään vaikea keksiä. Luulisin, että parannamme yhä asiakkaidemme ymmärrystä ympäröivästä maailmasta ja autamme heitä tekemään oikeita päätöksiä. Keinoja tähän voi olla monia…
Lisää samasta aiheesta
- Luomuun ladataan kasvua?
- Tulevaisuudentutkija Mika Mannermaa on kuollut
- Kuukauden kysymys: Leviääkö finanssikriisi BRIC-maihin?
- Maailmantalous ja finanssikriisi: Suomen tulevaisuuden mahdollisuuksia ja uhkia vuonna 2012
- Oivalluksia ennakoinnista
