Eräs ennakointitutkimuksen merkittävä tutkija, kreikkalainen George Boretos, esitti vuonna 2009 julkaistussa tulevaisuudentutkimuksessaan ”The Future of Global Economy” monia mielenkiintoisia näkemyksiä maailmantalouden tulevaisuudesta. Hän esitti huikean analyysin maailmantalouden tulevaisuudesta pitkällä aikavälillä. Hänen tutkimuksensa on loogista jatkoa Kondratieffin pitkän aikavälin syklien tutkimukselle, jota Suomessa on harjoittanut merkittävä ekonomistimme Pekka Korpinen (ks. mm. Korpisen väitöskirja Kriisit ja pitkät syklit ja hänen 60-vuotisjuhlajulkaisunsa Metropolien rakentaja). Borotosin ennakointimetodologian perustuu S-käyrien analysointiin. Hän on aikaisemmin esittänyt kattavan ennakointianalyysin mm. matkapuhelinten käytön tulevaisuudesta.
Artikkelinsa hän aloitti 6. vuosisadalla ennen ajanlaskua elänyttä kreikkalaista filosofia Herakleitosta lainaten: ”Kaikki virtaa ja mikään ei jää ennalleen maailmassa.” Historiatutkimuksen perusteella arvioituna nopeinta muutos maailmassa on ollut viimeisimmän 200 vuoden aikana, kun teollinen vallankumous alkoi muuttaa maailmaa ja sen kehitystä.
Boretosin tilastollinen ennakointitutkimus perustuu kuuluisan S-käyrähypoteesin mukaiseen arvioon maailman bruttokansantuotteen kehityksestä. Tämän hypoteesin mukaan taloudet käyvät säännönmukaisesti 4 vaihetta lävitse: (1) Talvikauden, (2) kevätkauden, (3) kesäkauden ja lopulta (4) syyskauden. Näiden eri kausien aikana kansantaloudet kypsyvät, kasvavat nopeasti, kukoistavat ja lopulta taantuvat.
Analyysissään hän jakoi maailman 4 sektoriin: (1) 29 teollisuusmaan muodostamaan ryhmään, (2) Yhdysvaltain, Kanadan, Australian ja Uuden Seelannin muodostamaan maaryhmään, (3) Kiinan ja Hong Kongin maaryhmään sekä (4) muiden kehitysmaiden maaryhmään. Tilastoaineisto oli koottu useammasta tietolähteestä: GGDC-tietokannasta ja Prof. Angus Maddisonin arvostetusta talouskasvutietokannasta.
Mitä uutta näkemystä Boretosin tutkimus tuo globalisaation tulevaisuuteen? Boretosin mukaan vuoden 2017 aikana maailman talouden nykyinen kasvusykli on saavuttanut kulminaatiopisteensä, kun Kiinasta tulee vapaan markkinatalouden keskeinen maa. Kasvusykliä ovat voimistaneet myös EU27-maaryhmän muodostuminen Eurooppaan ja kylmän sodan ilmapiirin häviäminen merkittävimpien maailmantalouden toimijoiden väliltä. Samanaikaisesti uutta kasvuvaihdetta ovat pohjustaneet: (1) Internetin läpimurto, (2) mobiilin langattoman puhelimen yleistyminen ja läpimurto, (3) henkilökohtaisten tietokoneiden määrän yleistyminen sekä (4) ihmisten geenien löytäminen ja dekoodaus.
Mielenkiintoista Boretosin arviossa on se, että hän ei nimeä vielä vuosien 2030-2070 kasvun moottoreita. Boretosin mukaan maailman tuleva BKT per capita väestökehitys sekä niiden vuosittainen kasvu näyttävät seuravaanlaiselta ennen vuotta 2050:
| Maailman väestö | % kasvu a | KA d | Maailman BKT per cap c | % kasvu | KA d | |
| 1950 (todellinen data) | 2.555.949 | 2.1 | ||||
| 1975 (todellinen data) | 4.082.960 | 60% | 4.7% | 4.0 | 60% | 2.7% |
| 2000 (todellinen data) | 6.070.588 | 49% | 3.2% | 6.0 | 49% | 1.6% |
| 2025 (ennakoitu data) | 7.951.974 | 31% | 2.4% | 8.3 | 31% | 1.3% |
| 2050 (ennakoitu data) | 9.154.332 | 15% | 1.2% | 9.7 | 15% | 0.6% |
Taulukko 1. Maailman väestö ja bruttokansantuote ennen vuotta 2050
a = miljoonaa Yhdysvaltain dollaria, Geary Khamis -ostovoimapariteetin pohjalta laskettuna
b = 1 000 henkilöä
c = 1 000 Yhdysvaltain dollaria, Geary Khamis -ostovoimapariteetilla laskettuna
d = CAGR, yhteenlaskettu vuosittainen kasvuaste
Tällä hetkellä elämme maailmantalouden kesävaihdetta, joka kestää ajallisesti vuodet 1995-2034. Tämän vaiheen johtava kansantalous tulee olemaan Kiina. Eurooppa ja Yhdysvallat joutuvat luopumaan omista asemistaan tänä ajanjaksona. Keskeinen tämän aikakauden innovaatio on Internet, jota käytti vuonna 2009 jo 45% Euroopan väestöstä ja 68% Yhdysvaltain väestöstä. Maailmassa oli vuonna 2009 noin 1,5 miljardia kännykän käyttäjää. Kun Kiina ja Intia muuttuvat moderneiksi tietoyhteiskunniksi tulevina vuosikymmeninä, Euroopan ja Yhdysvaltojen on luovuttava monista valta-asemistaan globaalitaloudessa.
Taulukossa 2 on esitetty Boretosin arviot maailman eri alueiden prosenttiosuuksista maailman bruttokansantuotteesta. Se kertoo Kiinan nousemisesta maailman johtavaksi talousmahdiksi ennen vuotta 2050.
| Vuosi | Kiina | Länsi | Muut maailman valtiot |
| 1700 | 22% | 22% | 56% |
| 1820 | 33% | 25% | 42% |
| 1870 | 17% | 43% | 40% |
| 1900 | 11% | 52% | 37% |
| 1950 | 5% | 57% | 39% |
| 1975 | 5% | 49% | 46% |
| 2000 | 12% | 46% | 42% |
| 2005 | 17% | 42% | 42% |
| 2025 | 32% | 41% | 28% |
| 2050 | 51% | 36% | 13% |
Taulukko 2. Maailman eri alueiden prosenttiosuus (%) maailman BKT:sta
Taulukon 2 pohjalta eräs selkeä strateginen johtopäätös kauppapolitiikan kannalta on se, että Suomen on suhtauduttava todella erittäin vakavasti ns. BRIC-markkinoihin eli Brasilian, Venäjän, Intian ja Kiinan vientimarkkinoihin. Erityisesti Kiinan markkinat vaativat omaa tarkkaan harkittua kauppapolitiikkaa. On naiivia uskoa Euroopan Unionin sisämarkkinoiden olevan pitkällä aikavälillä riittävä tukijalka Suomen viennille. Euroopan Unionin on laadittava oma kauppapoliittinen strategia Kiinaa ajatellen. Suomen olisi syytä olla proaktiivinen toimija tässä kansainvälisessä prosessissa.
Toinen selkeä strateginen johtopäätös on se, että tulevaisuudessa BKT:n kasvuaste jää selvästi aikaisempaa alhaisemmalle tasolle maailmassa. Niin tulee todennäköisesti tapahtumaan myös Suomessa ja muualla Euroopassa.
Boretosin esittämän ennakointitutkimuksen mukaan Kiinassa tuotetaan jo yli 50% maailman BKT:sta vuonna 2050. Samalla läntisten maiden osuus kutistuu 36%:iin. Muun maailman osuus kutistuu 13%:iin. Nämä ovat karuja prosenttilukuja, jotka kannattaa huomioida Suomen tulevaisuutta koskevissa keskusteluissa. Ennen vuotta 2050 maailmantalous on muuttunut vahvasti Kiina-vetoiseksi. Suomelta sopeutuminen tähän isoon muutokseen vaatii monenlaisia uusia ennakointistrategioita.
Kommentit (7)
Kiinan nousu on tapahtunut muiden maiden teollisuuden alihankintatyöllä, kopioinnilla ja höpötuotteilla. Kiinan omat innovaatiot ovat harvassa. Alihankinta romahtaa ennenpitkää. Mitä sitten?
Löytyy vertailukohtia vastaavasta teollisuushistoriasta?
Pätevätkö S-käyrät tapaus Kiinaan?
Hei Lauri,
kehotan sinua perehtymään Demosin raporttiin ”China, the Next Science Superpower”
Se löytyy täältä:
http://www.demos.co.uk/files/China_Final.pdf
Jos olet luettuasi tämän raportin edelleen samaa mieltä itsesi kanssa, pyydän perustelemaan mielipidettäsi huolellisemmin. Kiina ei ole tule tulevaisuudessa
perustamaan kasvupolitiikkaansa alihankintatyöhön.
Terveisin
Jari Kaivo-oja
Tuossa raportissa keskitytään alustavasti sitä silmäillessäni panoksiin, ei tuloksiin. Innovaatio manitaan 100 kertaa.
Kertoisitko vaikkapa 5 esimerkkiä uusista kiinalaisista innovaatioista?
Hei Lauri, tässä on lisää tietoa Kiinan innovaatiopolitiikasta:
http://www.oecdobserver.org/news/fullstory.php/aid/2496/Chinese_innovation_.html
Kyllä Kiinasta tulee innovaatioita, mutta Suomessa ei välttämättä niistä juurikaan tiedetä. Kiinalaiset tuottavat 6,5% maailan tieteellisistä artikkeleista. Jo niistä löytyy aika monia innovaatioaihioita. Kiinalaiset ovat erityisen hyviä inventioiden tuottamisessa.
Panoksia, panoksia. Tieteelliset tuokset ovat innovaatioiden kannalta vain panoksia.
Siis kovia patentoimaan?
Saisinko esimerkin edes yhdestä kiinalaisesta uudesta innovaatiosgta?
Täältä voit katsella ja kysyä lisää kiinalaisista innovaatioista ja patenteista:
http://www.sipo.gov.cn/sipo_English/
Terveisin
Jari
Heh.
Näyttää olevan yhtä vaikeaa löytää edes yksi uusi kiinalainen innovaatio, kuin löytää edes yksi Nokian uusi innovaatio. Kysyin Nokialaisilta joskus vuosi sitten, eivätkä keksineet muuta muuta kuin tuon surkean N97-kännykän.
Antamasi sivu on ihan hyvä, mutta patentit eivät ole innovaatioita.