Avoimuus saapuu Suomeenkin katalyytteinaan esimerkiksi avoin lähdekoodi ja Barack Obaman hallinto. Rinnalla kulkee ei vain toive, vaan oikeastaan vaatimus erityisesti hallinnon prosessien muuttamisesta läpinäkyviksi, kun ne kerran verovaroin tuotetaan. Netti osaltaan edistää kaiken julkistumista kuin pääministerin faksi.

Avoin tai avoimuus ei ole mikään yksiselitteinen käsite, mutta selkeästi viesti tulevaisuudesta: tällaista on tuloillaan. Jo yksistään avoimuuden ja läpinäkyvyyden raja on häilyvä. Vaaliraha saisi olla täysin läpinäkyvää, mutta ilkosillaan ei saisi olla Google Streetviewissa. ”Pane nyt sinäkin jotain päällesi, kuvausauto on tulossa”. Google on saanut oppia ympäri euroaluetta, että amerikkalainen yksityisyys on erilaista kuin täällä päin on totuttu. Vastaavasti avoin lähdekoodi itsessään on avointa, mutta sen tuottamiseen ei kannata aivan jokaisen sotkeentua.

Yksilöillä saisi toki olla yksityisyyttäkin, mutta voiko organisaatioilla olla enää yksityisyyttä? Rähmittiinpä ja peiteltiinpä miten tahansa, niin toimenpiteensä saa lukea ennemmin tai myöhemmin netistä ja heti perään Facebook-ryhmästä ja Adressit.comista.

Somus - avointa tiedettä

Somus on Suomen Akatemian rahoittama konsernihanke, joka kehittää ihmisten, hallinnon ja joukkoviestimien vuorovaikutusta, erityisesti netin keinoin. Yksi Somuksen tutkimusperiaatteista on avoin tiede. Kaikki toimintamme valmistelusta tutkimukseen ja päätöksentekoon on niin julkista kuin se työmäärällisesti on mielekästä. Avoimuus nimittäin vaatii ylimääräistä työtä nykytyökaluilla.

Kuka tahansa voi esimerkiksi kommentoida viikkokokouksiamme etukäteen tai niiden aikana, lukea artikkelien raakaversioita Tutkimusparven wikistä tai Mikrojournaalista ja osallistua niiden työstämiseen. Lähtökohtaisesti jaamme kaiken presentaatioaineistomme, tutkimusaineiston, kuten verkostoanalyysin siivotun datan, ja Akatemia-hakemuksemmekin teimme avoimesti netissä.

Toiminta on nähty kannustavan ja epäilyttävän välimaastossa. Avoin toimintakulttuuri kannustaa hallintoa itseään kokeilemaan sosiaalista mediaa. Kollegatutkijat ounastelevat, että joku varastaa ideamme, kun ne ovat maksutta netissä. Avoimuus kaipaakin harjoittelua, mutta kyllä sitä oppii.

Opas hallinnon avoimesta datasta

25.3. ilmestyy mitä ilmeisimmin Antti Poikolan, Petri Kolan ja itseni kirjoittama opas Johdatus hallinnon avoimeen dataan (työnimi) liikenne- ja viestintäministeriön julkaisemana. Teoksesta tarkemmin, kunhan se ensin julkaistaan. Tavoitteena on luoda keskustelua siitä, josko kansallisten tietovarantojen maksuttomuus budjettirahoitteisena olisi niin kilpailuetu, edistäisi kansalaisyhteiskuntaa kuin tehostaisi hallintoakin.

Tervetuloa maaliskuun kiehtovan aihepiirin pariin! Blogeja voi sentään vielä lukea anonyymisti - kommentit toivotaan omalla nimellä. ;)

Lisää samasta aiheesta

4 vastausta artikkeliin Maaliskuu 2010: Avointa maaliskuuta

  1. Lauri Gröhn kirjoitti 03.03.2010 15:20 (#):

    Avoimuus on höpöä, jos palautteeseen ei reagoida. Silloin aavoimuus on vain musta laatikko, joka imee palautetta ilman vaikutuksia.

    Avoimuus voisi edistää molemminpulista oppimista, mutta ei maailma toimi noin. Tyhmät virkamiehet linnoittautuvat kammiohinsa ja entinen meno jatkuu. Tässä nuo jo moneen kertaan antamani esimerkit ja eikös sama meno jatku:

    http://grohn.blogit.uusisuomi.fi/2010/03/01/koulutusvientistrategian-surkea-swot/

    http://grohn.blogit.uusisuomi.fi/2010/03/02/kasvuryhma-pitaisi-pitaisi/

    Haluaisin noidenkin perusteella lanseerata uuden käsitteen: JÄLKIAVOIMUUS. Ehkä virastoissa, polittisissa piireissä ja heidän suosikkiyrityksissään voisi tapahtua jotain edistymistä, jos pohtisivat, miksi ja miten yllämainittujen linkkien esimerkkien tapaista roskaa on syntynyt vuosien ajan.

  2. mm-foresight-esittelyMarjut Mutanen kirjoitti 05.03.2010 10:39 (#):

    Avomuudesta erinomainen esimerkki on myös tänään Tietoviikossa julkaistu, yhdessä ja avoimesti kirjoitettu juttu: http://www.tietoviikko.fi/kaikki_uutiset/article380967.ece

  3. Lauri Gröhn kirjoitti 05.03.2010 12:11 (#):

    Tuossa mainitussa artikkelissa juuri tämä on suurta höpöä:
    ”Julkisten organisaatioiden tietokannoissa lojuu valtavat määrät hyödyntämätöntä tietoa. ”

    Mitä kannattaa kaivella noita roskakasoja, kun kabinetyeissa ja neukkareissa tuotetaan roskaa päätöksenteo ”tueksi”.

    Kabinettien roskaläjistä kaivettua:
    http://www.kolumbus.fi/lauri.grohn/yk/teksti/swot.html
    http://www.kolumbus.fi/lauri.grohn/yk/teksti/swot2.html
    http://www.kolumbus.fi/lauri.grohn/yk/teksti/ok.html

  4. Jari Kaivo-ojaJari Kaivo-oja kirjoitti 09.03.2010 4:17 (#):

    Julkisen sektorin tietovarantojen hyödyntämisessä on todella vielä tehtävää. Eri virastojen tulisi luopua osittaisoptimointiin perustuvasta strategiasta suhteessa laajempaan yhteiskunnalliseen hyötyoptimointiin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*