Uusi Työn sankareita ja selviytyjiä –niminen kirjanen valottaa neljässä skenaariossa työntekemisen tulevaisuutta. Julkaisu on Työterveyslaitoksen tuottama, ja se esiteltiin viime viikolla Kiasmassa. Itselläni on ollut lusikka tässä sopassa: toimin projektin taustaryhmässä, ja osallistuin myös työpajoihin.

Projekti oli todella mielenkiintoinen, koska työn järjestymiseen vaikuttaa niin moni tekijä. Projektiryhmä listasi muun muassa seuraavat Suomessa tapahtuvaa työtä muokkaavat ilmiöt: globalisaatio, ekologiset kysymykset, arvomuutokset, yhteiskunnan eriarvoistumiskehitys, väestön ikärakenteen muutos, monikulttuurisuus ja teknologiset muutokset. Näiden usein väistämättöminä pidettyjen muutostekijöiden lisäksi pelissä on tahto ja politiikka: millaisia muutoksia annamme työssä tapahtua? Kuinka huolehdimme työhyvinvoinnista? Kenellä on valta päättää työn muutoksesta? (Tästä syystä aiheesta on hauska puhua eri yleisöille – kaikilla on mielipide työstä ja sen tulevaisuudesta.)

Tämänkin takia nuo listatut muutostekijät ovat kuitenkin viime kädessä tuloksiltaan avoimia. Pidämme varmana, että globalisaatio muuttaa työtä, mutta emme silti voi tietää, mitä tarkkaan ottaen tapahtuu. Kun muuttujia on monia, yhteisvaikutukset ovat moninaiset. Kuinka globaali talous ja maailmalle pirstoutuneet arvoketjut jatkossa toimivat, jos ja kun tapahtuu jokin ekokriisi? Miten monikulttuuristuminen muuttaa arvoja?

Tässä mielessä hieman harmittaa sellainen puhe, jossa globalisaation tai demografisten muutosten esitetään tuottavan jokin yksittäinen täysin varma asia. Ajattelepa esimerkiksi väestön ikääntymistä koskevaa viimeaikaista keskustelua. TTL:n projektissa tällaisiin liiallisiin varmuuksiin ei sorruttu, vaan kaikki neljä tulevaisuuskuvaa ovat monitahoisia ja osin sisäisesti ristiriitaisia.

Niinhän maailmakin on! Jokainen yhteiskunnan hetki sisältää paradokseja. On yhtä aikaa kovaa kapitalismia ja äärimmäisen tasa-arvoisiksi virittyneitä yhteisöjä, joissa tulos jaetaan osallistuneiden kesken. On esimerkiksi globaaleja ruoan tuotannon ja kulutuksen järjestelyjä ja superpaikallisia ketjuja, joissa ruoka suorastaan hyppää pellolta pöytään, ja usein ne mahtuvat samaan ruokapöytään. Tämä siis vastauksena sellaisiin kommentteihin, joiden mukaan nämä työn tulevaisuuden skenaariot eivät ole itsestäänselviä. Eivät olekaan. Sen sijaan ne haastavat ajattelemaan mahdollisia ja todennäköisiä työmaailmoja.

Toivottavasti lukukokemus ei kuitenkaan ole kovin työteliäs.

Lisää samasta aiheesta

4 vastausta artikkeliin Työ ja hyvinvointi vuoden 2025 Suomessa

  1. Lauri Gröhn kirjoitti 19.03.2010 17:21 (#):

    Joopa:
    ”Projektiryhmä listasi muun muassa seuraavat Suomessa tapahtuvaa työtä muokkaavat ilmiöt: globalisaatio, ekologiset kysymykset, arvomuutokset, yhteiskunnan eriarvoistumiskehitys, väestön ikärakenteen muutos, monikulttuurisuus ja teknologiset muutokset.”

  2. Riitta_Nieminen-Sundell_pienennettyRiitta Nieminen-Sundell kirjoitti 22.03.2010 12:20 (#):

    Nuo ovat Lauri lähtökohtia, eivät tuloksia. Noista kudottiin neljä tulevaisuuskuvaa.

  3. Lauri Gröhn kirjoitti 22.03.2010 13:30 (#):

    Vanhoista lähtökohdista, joita on kaluttu ainakin 10 vuotta tuskin saa mitään uutta.
    Olisi ollut parempi tähteä toisesta suunnasta. Esimerkki:

    Maija-Riitta Ollila: Meiltä puuttuu kollektiivinen ekstaasi…

  4. Riitta_Nieminen-Sundell_pienennettyRiitta Nieminen-Sundell kirjoitti 22.03.2010 15:21 (#):

    Totta, tuollaiset tavoitetilalähtöiset projektit olisivat kiinnostavia myös.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*