Eduskunta käsittelee parhaillaan 2000-luvun kasvintuotannon kuumaa perunaa, suhtautumista muuntogeenisiin kasvilajikkeisiin. GMO-ruoasta on ollut paljon keskustelua niin puolesta kuin vastaankin. Tämänhetkinen keskustelu konkretisoituu EU-komission maaliskuussa hyväksymän Amflora-perunan viljelyn hyväksymiseen unionin alueella.
Kun muuntogeenisen tuotannon tulevaisuutta kartoitettiin MTT:n vetämässä ja Delfoi-tekniikalla toteutetussa tutkimuksessa jokunen vuosi sitten, asiantuntijat näkivät muuntogeenisten kasvien lisääntyvän selvästi kasvintuotannossa seuraavien 20 vuoden aikana. Muuntogeenisillä lajikkeilla viljellyn peltopinta-alan maailmassa nähtiin lisääntyvän lähelle 500 miljoonaa hehtaaria vuoteen 2025 mennessä. Tällä hetkellä muuntogeenisiä tuotetaan 134 miljoonalla hehtaarilla (maailman peltoala oli kokonaisuudessaan 1 506 miljoonaa hehtaaria vuonna 1997, kokonaispeltoala-arvio vuodelle 2030 on reilu 1 700 milj. hehtaaria). Maailman tasolla päähuomioon nostettiin geeniteknisesti tuotettavat kuivankestävät, suolankestävät ja pohjoisessa myös kylmänkestävät lajikkeet. Kun tämän hetken painopiste kasvilajikkeissa on lisätä tautienkestävyyttä, tuholaiskestävyyttä ja jonkin verran laatua, niin tulevaisuudessa paneeli näki monen geenin takana olevien ominaisuuksien parantamisen korostuvan jalostustyössä.
Kehityksen nähtiin Suomessa olevan hitaampaa kuin maailmalla keskimäärin: Suomessa muuntogeenisiä kasvilajikkeita viljeltäisiin kaupallisesti todennäköisesti reilulla 20 % peltopinta-alasta vuonna 2025, kun taas maailmalla todennäköinen arvio oli 41 prosenttia. Mediaanivastauksessa ensimmäisen lajikkeen (peruna) odotettiin tulevan kaupalliseen viljelyyn vuonna 2013. Asiantuntijat toivoivat, että bio- ja geeniteknologiaa käytettäisiin vahvemmin non-food -sovelluksiin kuten energiakasvilajikkeiden jalostukseen. Kuten nyt toteuma näyttää, paneeli arvioi, että ensimmäiset viljeltävät muuntogeeniset kasvit olisivat peruna, rypsi/rapsi tai sokerijuurikas.
Nyt eduskunnassakin keskusteltava asia eli eri tuotantojärjestelmien rinnakkaiselo puhutti tutkimukseen vastannutta asiantuntijapaneelia. Konkreettinen keskustelu onkin nyt kohdistunut eri lajikkeiden suojaetäisyyksien määrittämiseen. Rinnakkaisviljelystä nähtiin tulevan alueellista, jolloin alueiden kehitys saattaisi tästäkin syystä polarisoitua ja aiheuttaa paikallisia ristiriitoja erityisesti luonnonmukaisen tuotannon yhteydessä. Rinnakkaiselon järjestämisestä nähtiin koituvan myös koko tuotantoketjulle kustannuksia, joita ei ole kovin helppo perustella pidemmällä aikavälillä Suomen maataloudessa, jossa luonnonhaitta on muutenkin tuotantokustannuksia nostattava tekijä.
Bioteknologialla nähtiin suuria mahdollisuuksia myös muussa kuin perinteisessä maataloustuotannollisessa hyödyntämisessä, mm. bioenergiatuotannon edistämisessä, biologisten prosessien hyötysuhteen kasvattamisessa kasvissa itsessään, biotekniikan hyödyntämisessä jätteiden käsittelyssä, biohajoavien pakkausmateriaalien kehittämisessä sekä maatilan jätevedenpuhdistuksessa. Suhtautuminen muuntogeenisiin kasvilajikkeisiin ja niiden hyödyntämiseen Suomen maataloudessa erosikin selkeästi non-food -kasvilajikkeiden suhteen. Muuntogeeniset kasvilajikkeet olivat toivottavia non-food -tuotannossa esimerkiksi bioenergiaa tuotettaessa. Suoraan ruoaksi tarkoitettuun peruselintarvikkeeseen, joka olisi muuntogeenisesti tuotettu, suhtauduttiin varauksellisemmin.
Yhtenä tutkimuksen johtopäätöksenä todettiinkin, että bio- ja geeniteknologian hyödyntämisessä pitäisi enemmin keskustella käyttökohteen mukaisesti. Keskustelu siitä, missä yhteydessä ja minkälaisessa tuotannossa tekniikka olisi käytettävissä, antaisi paremmin pohjaa yhteiskunnan päättäjille, minkälaiseen maataloustuotantoon teknologiaa olisi laajassa konsensuksessa mahdollisuus kehittää. Tätä taustaa vasten non-food -käyttöön, elintarvikekäyttöön ja rehukäyttöön tarkoitetut jalostetut kasvilajikkeet tulisi käsitellä päätöksenteossa erillisinä.
Lisää samasta aiheesta
- Tuloerot ja kotitalouksien oikaistu tulo
- Finpro Foresight kokosi yhdeksän tulevaisuuden ilmiötä
- Onko elämää ilman Internettiä?
- Tulevaisuuden kosketusnäytöt
- Onko hyvinvointivaltiolla tulevaisuutta?
