Olin yhtenä kirjoittajana Antti Poikolan ja Petri Kolan oppaassa Julkinen data - johdatus tietovarantojen avaamiseen (liikenne- ja viestintäministeriö 2010). Oppaan voi ladata maksutta: Julkinendata.fi (maksuton pdf, 2,5Mb).
Opas johdattaa julkishallinnon tietovarantojen avaamiseen ja hyödyntämiseen maksutta kaikille kiinnostuneille. USA:n ja Iso-Britannian esimerkit osoittavat, että maksuttomat kansalliset tietovarannot hyödyttävät niin liike-elämää, kansalaistoimintaa kuin hallinnon tehostamista.
Muualla maailmassa hallinnon maksuttomasta datasta käytetään termiä avoin data (open data). Suomessa moni hallinnon yksikkö on julkaissutkin dataa jo pitkään ja Suomen osalta on kyse maksuttomuudesta. Avoin data -käsitettä soisin käytettäväksi Suomessakin ihan termien yhtenäisyyden vuoksi. Esimerkiksi omaperäisestä ”tietoyhteiskunta”-termistä ei ole järin koitunut kansallista kilpailuetua.
Suomen nykytilanne pohjautuu pitkälti maksuperustelakiin vuodelta 1992. Tuohon aikaan oli perusteltua, että datan kaivaminen kansiosta, sen kopioiminen ja postittaminen vei työaikaa ja frankkeerausleimoja. Netin aikana tilanne on oleellisesti toinen.
Hallinnossa onkin perustettu viime aikoina muun muassa useita työryhmiä, joista osa tähtää lakimuutoksiin. Viime vuoden tapaan tänä vuonna järjestetään Apps4Finland -kilpailu, jossa palkitaan parhaat ideat ja sovellukset avoimen datan hyödyntämiseksi. Käyttöä kyllä keksitään, kunhan on dataa tarjolla.
Personal trainer kauppakuitista
Syksyllä 2009 muun muassa EVA vaati varsin isoon ääneen hallinnon avointa dataa kilpailukyvyn petraamiseksi. Nyt sitä on uskoakseni tulossa ja kiinnostavaa on, milloin liike-elämä alkaa vapauttaa asiakkaittensa dataa heille itselleen.
Esimerkiksi Balancion on pioneeri kuluttajien pankkitiliotteen jatkojalostamisessa. Tiliote voidaan muuttaa graafeiksi tulo- ja menolajeittain jne., jolloin omaa taloutta on helpompi hahmottaa ja ennakoida.
Olisi metkaa saada esimerkiksi jokaisen kauppakuitin jokainen ostos raakadatana joko www-palveluun tai Exceliin. Voisi seurata kuukausitasolla vaikkapa ruokavalionsa edistämistä: menevätkö rahat vihanneksiin vai puolivalmisteisiin. Jokaiselle puutarhurille, talonrakentajalle ja pk-yrittäjälle olisi kätevää nähdä menot mutterin tarkkuudella lähes ajantasaisesti.
Suomelle voisi olla jättiloikkaus avata niin julkiset kuin kaupalliset datahanat. Tämä synnyttäisi sekä uudentyyppisiä kaupallisia sovelluksia että asiantuntijaosaamista.
Avoin data on nouseva trendi - toki joitain maita lukuunottamatta. Yleisen läpinäkyvyyden aallossa Suomi voisi tehdä rivakasti välttämättömyydestä proaktiivisen ja kannattavan vientihyveen.
Lisää samasta aiheesta
- Kansallinen ennakointiverkosto Finprossa: Askelen edellä Afrikassa ja pianoportaissa
- Uudet liiketoimintainnovaatiot : Avainhaaste Suomen elinkeinoelämälle
- Muutoksen anatomia – miten maailma muuttuu ja me maailman mukana?
- Uusi trendi: Älykäs rakennettu ympäristö
- Näkökulmia tietoyhteiskunnan ja viestinnän tulevaisuuteen
Päivitysilmoitus: Tweets that mention Avointa dataa kuluttajille – Foresight.fi -- Topsy.com
Että peruutuspeili oikeaan asentoon ja sitten sen avulla ajoon katse menneisyyteen …
Hei Kari!
Hyvää tekstiä avoimesta datasta taasen,
Jos aina välillä jaksaisimme lentää edes mielikuvissamme 10 000 km suoraan ylös, havaitsisimme, että pienen Suomen ainoa mahdollisuus pärjätä muuallakin kuin juhlapuheiden tasolla tulevaisuudessa on olla kaikista ennakkoluulottomin ja nopein erilaisten tulevaisuuden palveluiden mahdollistajana ja nimenomaan siten, että tarjoamme aina ennen kaikkea ensimmäisenä avoimia ovia uusille yrityksille ja innovaatioille.
Aikanaan itselleni oli merkittävä tietoyhteiskuntauskon kolaus, kun koko maan kattavan nopean laajakaistoittamisen tärkeyttä ei nähty - ja nyt maksamme edelleen sen johdannaisena hintaa siitä, että Ruotsi, Viro…juoksevat meitä merkittävästi edellä niin monessa asiassa. Onneksi takamatka on helppoa kuroa kiinni, jos vaan ryhdymme nyt heti kädet savessa toimeen kaikenlaisten turhanpäiväisen entry barriereiden (lue: innovaatio-Suomen rikkaruohot) kitkemiseksi pois täällä pienessä ja ah niin kotoisessa Suomessa.
Ketun häntä avoimesti kainalossa,
Jussi Muurikainen
perustaja/toimitusjohtaja
Balancion Oy
http://www.balancion.com
jussi.muurikainen@balancion.com
050-567 3100
Jussi: ”aina ennen kaikkea ensimmäisenä avoimia ovia uusille yrityksille ja innovaatioille.”
Ei ole toiminut tähänkään asti. Innovaatioilla on aikaikkunansa. Toisekseen edellekävijää viholliset ampuvat edestä ja omat takaa.
Huippunopea laajakaista tuottaa iloa vain harvoille, etenkin sisällön rosvoajille.
Jussi,
Balancionin konseptia voisi kyllä kirkastaa siihen suuntaan, ettei pankin osalta tarvitsisi salasanoja etc. Esimerkiksi Kenneth Falck (http://kfalck.net/) on esitellyt mallin, jossa varsinainen data siilottaisiin erikseen ja Balancionin kaltaiset jalostajayhtiöt hakisivat datan sitten sieltä. Näin poistuisi myös yksi turvallisuus -vasta-argumentti pankkien puolelta.
Omat tilitapahtumani saan haettua puolimanuaalisesti eli noukin ne pari kertaa kuussa ja sorttaan automatisoidusti Exceliä varten skriptillä. Sen sijaan nuo kauppakuitit kiinnostaisivat kovasti. Aiheesta tarkemmin toukokuun MikroBittin kolumnissani.
Hei!
Jos rehellisiä ollaan, niin kyllähän tässä ollaan jo herätty ja hankkeet finanssidatankin avoimuuden osalta ovat jo käynnistymässä. Sikäli en puhunut meistä vain yleisesti siitä, kuinka tärkeää olisi ymmärtää, että pienen maan tulisi olla ensimmäisten joukossa siellä, missä tapahtuu, jotta ne innovaatiokerrosten mahdollistajat, jotka vaaditaan uusien innovaatioiden lentämiseen olisi tehty täällä ensimmäisten joukossa askelmaksi globaalien menestysbrandien synnylle.
Lauri, tarkoitin laajakaistaesimerkilläni sitä, että esimerkiksi Video On Demand, musiikin laajakaistajakelu jne. eivät edelleenkään kulje meillä riittävän hyvin ja siksi pohjaa näiden palveluiden nopealle ja bisneksenä kannattavalle jakelulle ollaan vasta saamassa.
Edelliseen kappaleeseen viitaten olin Kopiostolla tutkimassa 2000 luvun alkupuolella digitaalisten palveluiden ja tallennusalustojen sekä erityisesti tekijänoikeuden alaisten (musiikki, elokuvat) tallenteiden yleistymistä globaalilla tasolla. Tuolloin kamerakännykät olivat vasta tulossa, digitaaliset videotallentimet (tallentava digiboksi) olivat vasta tulossa markkinoille jne. Shokkini oli se, että kyseisten laitteiden ja palveluiden kirjo oli jo silloin USAssa ja Japanissa laaja, Video On Demand oli jo 5 vuotta vanha juttu jne. Samaan aikaan Suomessa juurikin leimautui nörtiksi, kun seurasi mm. Afterdawn.comin yms. kautta sitä todellisuutta, jossa musiikkia ja videoita (kyllä, nykyisin laittomasti) levitettiin p2p-verkoissa.
Meidän olisi siksi kansallisesti aktiivisesti etsimällä etsittävä niitä ilmiöitä, jotka maailmalla jo ovat tulollaan ja oltava aggressiivisen ripeitä tuottaaksemme näille ilmiöille kasvualusta. Koska jos rakennamme näitä kasvualustoja 10 vuotta jäljessä, Suomesta ei voi tulla pysyvästi kilpailukykyinen ympäristö ainakaan tietoyhteiskunta-otsikon alla.
Olen ilolla seurannut ja osallistunutkin Tekesin uuteen ohjelmatoimintaan, jossa yrityksille tarjotaan mahdollisuutta tulla mukaan hyvin konseptoituihin live-sessioihin, joissa otetaan tällaisia innovaatiokatsauksia maailmalle. Viimeksi olin yhdessä, jossa käsiteltiin Japanin markkinoita Ubicom (joka paikan tietotekniikka) -otsikon alla. Tällaista lisää ja myös toimialan sääntely mukaan, jotta uusien innovaatioiden Suomesta syntymisen esteet saadaan pois. Tätä yritin sanoa omalta osaltani, sillä olen huolissani tämän maan tulevaisuudesta. Avoimuus ja ketteryys, näiden sanojen taakse tarvitaan nopeita tekoja pelkkien puheiden sijaan.
T. Jussi Muurikainen
perustaja/toimitusjohtaja
Balancion Oy
jussi.muurikainen@balancion.com
050-567 3100
Ei pienessä maassa kannata liikaa elämöidä. Jos Suomessa on yksi fiksu, löytyy USA:sta 50 fiksua ja vielä satakertaiset kotimarkkinat.
Suomesta ei ole edelläkävijäksi ja Suomen strategian pitäisi olla, ettei ole strategiaa. Kun sitten jostain poksahtaa jotain merkittävältä haiskahtavaa, pitäisi siihen satsata kunnolla.