Näkökulmia Kambodžan tulevaisuuteen (19.04.2010)

Saavuin iltapäivällä 13.3.2010 Kambodžan kuningaskuntaan, joka on valtio Kaakkois-Aasiassa, rajanaapureinaan Vietnam, Laos ja Thaimaa. Aloitan työmatkan 3. osuuden, joka keskittyy yhteistyöneuvotteluihin Kambodžan teknillisen instituutin ja kuninkaallisen yliopiston edustajien kanssa. Käymme keskustelua tulevista yhteishankkeistamme ja avautuvassa olevista mahdollisuuksista.

Monille suomalaisille Kambodža tuo mieleen Pol Potin hirmuvallan ja kansanmurhan, joka hakee yhä vertaistaan maailman historiassa. Kun Pol Pot aikoinaan nimitettiin Kambodžan pääministeriksi, hän aloitti koko maan läpäisevät yltiöpäiset sosialistiset reformit. Markkinatalous, yksityisomaisuus ja raha lakkautettiin ja kansan tuli elää pienissä yhteisöissä. Nämä Pol Potin kauden vallankumoukselliset ”uudistukset” vaikuttivat dramaattisesti maan kehitykseen.

Kambodža on ollut kansainvälisen politiikan pelinappulana maan historian eri vaiheissa ja sen kehitys on kärsinyt monista maan ulkopuolelta masinoiduista ”palatsivallankumouksista”, joita suurvallat ovat tukeneet sekä suoraan että epäsuoraan. Kun Pol Pot pakotettiin luopumaan vallasta vuonna 1979, ajautui maa useita vuosia kestäneeseen sekavaan tilaan, joka jatkui koko 1970- ja 1980-luvun. Rauhansopimus eri osapuolten (Vietnamin, Kamputsean kansantasavallan hallituksen, punaisten khmerien sekä tasavaltalaisen KPNLF:n ja monarkistisen ANS:n) välillä syntyi parin vuoden neuvottelujen jälkeen vasta 1991. YK:n tukemat vuonna 1993 järjestetyt vaalit auttoivat palauttamaan järjestystä pari vuosikymmentä kaoottisessa tilassa olleeseen maahan: Kambodža palautettiin monarkiaksi. Pol Pot kuoli vuonna 1998, jolloin eräs vaihe Kambodžan historiasta oli lopullisesti ohi.

Pohdintoja FCC:ssa

Kambodžalaiset yrittävät nyt aktiivisesti rakentaa maataan vuosien kauhun ja sekasorron ajan jälkeen. Miltä Kambodžan tulevaisuus näyttää tänään?

Suoriutuakseni tehtävästä hankin käsiini päivän ”The Phnom Penh Postin” ja ”The Cambodia Dailyn” ja siirryn FCC:n journalistiklubille. Tämä on oikea ympäristö pohtia Kambodžan tulevaisuutta - toimiihan FCC nykyisin kenttäjournalistien, diplomaattien ja maailmanmatkaajien majapaikkana ja ”hermokeskuksena”.

Selailen lehdet huolella ja etsin lehdistä toiveikkaana signaaleja maan tulevaisuudesta. Viime aikojen vahvasta kehityksestä huolimatta uutisvirta (otsikoita ”Poor hygeine costs Kingdom”, ”Diarrhoea still a major killer”, ”Govt confirms Thais behind border killing”, ”Ganster chiefs arrested in R’Kiri” jne.) kertoo siitä, että Kambodžan talous kärsii yhä vuosikymmenien sisällissodasta ja levottomuuksista.

Kambodžassa BKT henkeä kohden kasvaa nopeasti, mutta on yhä alhainen muihin alueen maihin verrattuna. Suurin osa maaseudun talouksista on riippuvainen maataloudesta, mutta maassa toimii myös varsin dynaaminen tekstiilialan alihankintateollisuus. Esimerkiksi Suomessakin tunnettu ruotsalainen muotialan yritys Hennes & Mauritz tuottaa siellä suuren osan tekstiilituotannostaan. Kambodža voisi olla hyvä maa toimia ja luoda alihankintaverkostoja myös suomalaisille muoti-, design- ja tekstiilialan yrityksille.

”National progress starts in the classroom”

Selailtuani paikalliset lehdet, totean keskeisimmäksi tulevaisuussignaaliksi otsikon ”National progress starts in the classroom”. The Phnom Penh Post käyttää peräti 6 sivua tämän teeman käsittelyyn. Lift-jutun pääkolumnissa todetaan ytimekkäästi, että ilman opettajia ei ole oppimista ja ilman oppimista ei näköpiirissä ole kehitystä. Kambodžassa uskotaan selvästi koulutuksen voimaan kehityksen moottorina. Epävakaisten vuosien jälkeen kansakunta on rakennettava uudelleen perusteista lähtien.

Lift-juttu jatkuu seuraavalla sivulla otsikolla ”The long road from province to university”. Tässä jutussa pohdiskellaan sitä, miten vaikeaa ja haasteellista on opiskelijoiden siirtyä maaseudun provinsseista yliopistomaailmaan. Haasteet ovat sekä taloudellisia että kulttuurillisia. Monet opiskelijat palaavatkin kotiin ”maitojunalla” maaseudulle takaisin, kun yliopisto-opiskelu osoittautuu liian haasteelliseksi ja raskaaksi taloudellisesti. Tässä on eräs tulevaisuushaaste köyhälle maalle. Miten rahoittaa lahjakkaiden maaseudun opiskelijoiden opiskelut tulevaisuudessa?

Viimeisenä isompana juttuna lehdessä esitellään juttu ”Pushing primary education into future”, jossa käsitellään Kambodžan peruskoulutuksen haasteita ja yleistymässä olevaa yksityistä koulutusvaihtoehtoa, josta erityisesti maan nouseva keskiluokka on kiinnostunut. Jutun mukaan yksityinen peruskoulutus voi tarjota opiskelijoille enemmän vaihtehtoja ja kokeilevampaa pedagogista opetusta. Silti pääosan koulutustarjonnasta tuottavat julkiset koulut.

Rehtori Sanda Chips tiivistää jutussa koulutuksen merkityksen Kambodžalle: ”In the long term, the impact of our school will be that we produce great thinkers.” Tämäkin paikallinen mielipide on tärkeä ja ajatuksia herättävä.

Myös artikkelin loppuun sijoitettu opettaja Koam Sarumin oivaltava lausunto on ajatuksia herättävä: “Teaching is very important because good teaching makes good citizens.” Näin se varmastikin on.

Tulevaisuutta koskevia jälkimietteitä FCC:ssa

Lasken päivän lehdet pöydälle. Ilta-aurinko alkaa heikentyä Mekong-joen yllä. Päivän uutiset Phnom Penhissä jättivät minut toiveikkuuden ilmapiiriin, vaikka ongelmia maassa tuntuu edelleen riittävän. Esimerkiksi huhut bandiittien toiminnan aktivoitumisesta maaseudulla ovat yleisiä. Kambodža on vaikeuksien jälkeen menossa kohti parempia aikoja. Keskustelu koulutuksen merkityksestä maan tulevaisuudelle on todella tärkeä kysymys, niin Kambodžassa kuin Suomessakin.

Edellä esitettyyn Kambodžan historialliseen taustaan viitaten Kambodžan tapauksessa aikamme keskeisen tieteiskirjailijan ja tulevaisuusajattelijan H.G. Wellsin klassinen ajatelma on edelleen mitä ajankohtaisin:
”Human history becomes more and more a race between education and catastrophe.”

Näyttää todella siltä, että koulutus ja sivistys ovat mitä tärkeimpia perusedellytyksia yksilöiden ja yhteisöjen vapautumiselle ja voimaantumiselle. Toisaalta tämä myös tarkoittaa sitä, että koulutuksen edistäminen on eräs tehokkaimmista keinoista auttaa köyhien maiden ihmisiä. Tästä kaikesta voimme vetää yleisen johtopäätöksen, että kehitysyhteistyössä koulutuksen ja osaamisen vahvistamisen tulisi olla keskeisenä lähtökohtana, mikäli halutaan saada kestäviä tuloksia aikaan.

Lisää samasta aiheesta

• Kriittisen innostumisen kyky
• Finpro Foresight kokosi yhdeksän tulevaisuuden ilmiötä
• Ennakoinnin tekijät, osa 8: Elina Hiltunen
• Osaamisen tulevaisuudesta tavallista terävämmin
• Kesä 2010: Voimaantuminen