Artikkelin on kirjoittanut kauppatieteiden kandidaatti Aku-Ville Lehtimäki Aalto Entrepreneurship Societystä.
Lähes sadan vuoden ajan useampi akateeminen opiskelijaorganisaatio (kilta, ainejärjestö, ylioppilaskunta tms.) on valvonut jäsentensä etua sekä tuottanut jäsenilleen muita hyötyjä. Ajat ovat kuitenkin muuttuneet, ja näiden organisaatioiden on muututtava, kuten niiden kaupalliset vastineet ovat jo tehneet aiemmin – verkostoiduttava strategisesti tuottaakseen lisäarvoa. Osittain tätä on jo tapahtunut, mutta muutos on vasta aluillaan.
Törmäsin itse tähän asiaan viime vuonna toimiessani Aalto Entrepreneurship Societyn hallituksessa. Olimme saaneet äänemme kuuluville hyvin Aalto-yliopiston opiskelijoille – suoraan sekä ainejärjestöjen, kiltojen ja ylioppilaskuntien kautta – mutta tajusimme, että Suomessa on paljon muitakin akateemisia opiskelijoita, jotka voisivat hyötyä poikkitieteellisyydestä.
Otettuamme asioista selvää kävi ilmi, että opiskelijaorganisaatiot olivat kyllä jo tehneet keskenään yhteistyötä, mutta se oli rajoittunut lähinnä kulttuuritoimintaan sekä esimerkiksi vaaliliittoyhteistyöhön. Esimerkkinä tästä mainittakoon Lääketieteenkandidaattiseuran ja Pykälän vaaliliitto Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan edustajistovaaleissa.
Lähdimme rohkeasti Aalto Entrepreneurship Societyn voimin järjestämään toimintaa aluksi Pykälän ja myöhemmin Aikuiskasvatuksen killan sekä Lääketieteenkandidaattiseuran kanssa. Tätä on jatkunut nyt noin vuoden verran. Poikkitieteellinen verkottuminen on ollut luonnollista ja tapahtumat itsessään ovat olleet menestyksiä jopa saamamme palautteen mukaan. Olemme myös kokeilleet paljon uudenlaisia tapahtumakonsepteja sisältäen mm. työpajoja.
Tämä kaikki kertoo siitä, että vanhanmallinen rakenne on muuttumassa. Vanhalla rakenteella tarkoitan sitä, että esimerkiksi kansallisiin edunvalvontakysymyksiin vaikutetaan ainejärjestöistä ylioppilaskuntaan ja ylioppilaskunnasta Suomen ylioppilaskuntien liittoon (SYL), joka taas puolestaan pyrkii vaikuttamaan poliittisiin päättäjiin. Käytännössä muutos näkyy siinä, että Aalto Entrepreneurship Society on hakenut rahoitustaan suoraan mm. TEKESiltä.
Yhteistyö julkisten rahoittajien kanssa on mahdollistanut mm. Summer of Startups yms. ohjelmien pyörittämisen, joissa opiskelijat käyttävät aikaa ja vaivaa yrityksen pyörittämiseen kesän aikana perinteisen kesätyön sijaan. Tällainen toiminta haastanee jopa jo perinteiset tukimuodot kuten opintotuen ja opintolainan sekä ainakin muuttaa käsityksiämme siitä, mitä on työnteko opiskeluaikana. Tämä kaikki on pistetty alkuun tapaamatta yhtä ainoaa ministeriä tai edes virkamiestä. Kun koko paketin saisi toimimaan vielä yksityisellä rahalla, niin kansantaloudellamme olisi melkoiset menestyksen avaimet kädessä. 
Kaikki ei kuitenkaan tule muuttumaan. Ihminen tarvitsee aina organisaatiota, jossa välillä tehdä tylsiä asioita, kun ei aina jaksa innovoida ja toimia yrittäjämäisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jonkinlaiset ”kotiorganisaatiot” tulevat säilymään opiskelijatoiminnassakin, vaikka yksilöt voinevat liikkua sujuvammin niiden välillä.
Lisää samasta aiheesta
- Uusi trendi: Sosiaalinen ja yhteiskunnallinen yrittäjyys
- Miten hyvinvointivaltiota voidaan ylläpitää?
- Yritysten omistusrakenteet ja Suomen elinkeinoelämän tulevaisuus
Tämä on kyllä niin totta. Aalto-yliopiston ylioppilaskunta vain riitelee (oikeastaan kylterit ja teekkarit) ja AES:n kaverit vaan porskuttaa yli rajojen.