Uudet liiketoimintainnovaatiot : Avainhaaste Suomen elinkeinoelämälle (07.12.2011)

Usein kuvitellaan, että pelkästään hyvä tuote tai palvelu riittää takaamaan yrityksen menestyksen. Todellisuudessa yritys, oli se sitten pieni start-up -yritys tai jo vakiintunut iso yritys, tarvitsee innovatiivisen liiketoimintamallin menestyäkseen. Liiketoimintamallien kehittely on nykyään keskeinen osaamisalue, kun elinkeinoelämässä haetaan uusia mahdollisuuksia ja suhteellisia kilpailuetuja.

Saavuttaakseen taloudellista kasvua ja hyvinvointia Suomi tarvitsee korkeatasoista liiketoimintaosaamista ja uusia liiketoimintainnovaatioita. Vuonna 2005 Economist Intelligence Unitin asiantuntijakyselyssä yli 50% asiantuntijoista piti liiketoimintainnovaatioita keskeisempänä menestykselle kuin pelkkää tuote- tai palveluinnovaatiota vuosien 2005-2010 aikajänteellä. Tämä asiantuntijoiden ajattelutavan muutos oli erittäin merkittävä aikaisempaan verrattuna. Tämän jälkeen useat muutkin asiantuntijakyselyt kuten IBM Survey 2008 ovat tuottaneet samansuuntaisia tuloksia. Voidaan myös perustellusti väittää, että esimerkiksi Rovion menestys Angry Birds -tuotteen myötä ei olisi ollut mahdollista ilman toimivaa ja innovatiivista liiketoimintainnovaatiota.

Liiketoimintamallit eivät ole tärkeitä strategisia asioita pelkästään kasvuyrityksille. Myös yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen tähtäävät yritykset voivat kehittää toimintaansa uusien liiketoimintainnovaatioiden pohjalta. Yhteiskunnallisen yrittäjyyden ja uusien liiketoimintamallien kehittelyn yhdistäminen on erittäin strateginen tulevaisuuskysymys Suomelle.

Kuten tiedetään, innovaatiot voidaan jakaa kolmeen pääkategoriaan: teknologisiin innovaatioihin, sosiaalisiin innovaatioihin ja liiketoimintainnovaatioihin. Todella menetyksellinen kasvuyritys pystyy tuottamaan kaikkia näitä kolmenlaisia innovaatioita yhdessä. Usein lopputuloksena onkin laajempi systeeminen innovaatio, joka ei ole pelkkä yksittäinen autonominen innovaatio (Jari Kaivo-oja: Futures of innovation systems and systemic innovation systems: towards better innovation quality with new innovation management tools). Synergisyys ja innovaatioiden orkestrointi toimivaksi kokonaisuudeksi on syytä pitää mielessä uusia liiketoimintamalleja kehiteltäessä. Tämä havainto oli keskeinen myös uudessa juuri ilmestyneessä systeemisiä innovaatioita käsittelevässä Tekes-raportissa, jonka tuottivat Tekesille VTT, Aalto-yliopisto ja Tulevaisuuden tutkimuskeskus.

Internetbuumin aikoihin jopa kuviteltiin, että tarvitaan ainoastaan liiketoimintamalli ilman mitään muita liiketoiminnan osasia kuten strategiaa, visiota, erityisosaamiskompetensseja tai edes asiakkaita. Tämä näkökulma nosti liiketoimintamallin laadinnan kaiken muun yläpuolelle liiketoiminnan kehittämisen yhteydessä. Syntyi lukuisia illuusioita ja fantasioita, joilla ei ollut mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Kaikesta tästä on myös opittu paljon.

Tämän liiketoiminmallin ”ylikorostumisvaiheen” jälkeen on alettu yhä enemmän keskustella liiketoimintainnovaatioista, jotka perustuvat moniin eri taustatekijöihin - ja ovat samalla realistisempia. Liiketoimintamalli vastaa keskeisiin kysymyksiin kuten:

• ketkä ovat yrityksen asiakkaita?
• kuinka yritys tuottaa voittoa?
• mistä syntyy lisäarvoa yrityksen sidosryhmille ja erityisesti sen asiakkaille?
• mitkä ovat organisaation avainresurssit ja kompetenssit?

Hyvä liiketoimintamalli selittää yrityksen taloudellisen toiminnan logiikan, samalla ollen riittävän visionäärinen, motivoiva ja haasteellinen (Advanced Strategic Thinking: Visionary Management for Leaders, Pentti Malaska, Karin Holstius, ISBN: 3845406755).

Hyvän liiketoimintamallin tunnuspiirteet

Hyvä liiketoimintamalli on kuin tarina, joka auttaa ymmärtämään miten yritys organisaationa toimii menestyksellisesti. Tässä mielessä tulevaisuudentutkimuksella on paljon annettavaa innovatiivisten liiketoimintamallien laatijoille. Skenaarioiden eli tulevaisuustarinoiden tuottaminen organisaatioille on tulevaisuudentutkimuksen ydinosaamisaluetta. Toimiva liiketoimintamalli on yleispätevä, lisäarvoa asiakkaille tuova ja opettavainen. Se voi olla myös palvelutuote sinällään, kuten se on franchising-yritystoiminnan yhteydessä. Globaalissa taloudessa hyvillä liiketoimintamalleilla voidaan luoda merkittävää kertautuvaa ja ketjuttuvaa liiketoimintaa.

Hyvissä liiketoimintamalleissa on aina yleispäteviä elementtejä. Täysin uuden tarinan laatiminen on nykymaailmassa erittäin vaikeaa. Siksi monissa liiketoimintamalleissa on yhteneväisyyksiä ja tietyt teemat toistuvat niissä aina. Tietyt geneeriset, yhtenevät elementit löytyvät kaikkien liiketoimintamallien taustalta. Hyvässä liiketoimintamallissa yleensä selitetään, miten yrityksen tuotanto hoidetaan ja miten tuotteet tai/ja palvelut toimitetaan asiakkaille. Tuotteiden jakelu (erityisesti jakelulogistiikka) asiakkaille on eräs liiketoimintamallien geneerinen osa. Nämä asiat ovat avainprosesseja, joiden pitää olla mukana toimivassa liiketoimintamallissa. Usein myös yrityksen kilpailu- ja kasvustrategiat ovat erittäin olennainen osa liiketoimintamallia. Hyvässä liiketoimintamallissa on uusia konsepteja, joihin liittyy nykyisin korkeatasoinen design-osaaminen. Teollinen designosaaminen tai palveludesign-osaaminen on nykyisin osattava liittää innovatiiviseen liiketoimintamalliin.

Hyvässä liiketoimintamallissa on yleensä (1) asiakaslupauksen kuvaus, (2) voittoyhtälön kuvaus sekä (3) kuvatut avainprosessit ja avainresurssit. Kaikkiin näihin voidaan kehitellä uusia innovatiivisia konsepteja, joilla yrityksen liiketoimintamallista tehdään ainutlaatuinen ja yritykselle sopiva. Lopputuloksena liiketoimintainnovaatiosta voidaan odottaa yritykselle syntyvän uudenlaisten palveluarkkitehtuurien ja palveludesignien kokonaisuus, joka yhdessä on uudenlainen liiketoimintamalli.

Monien menestyksellisten yritysten menestystä selittää älykäs, tulevaisuusorientoitunut liiketoimintamalli, tai joissain tapauksissa useat liiketoimintamallit yhdessä. Usein mainittuja esimerkkejä ovat American Express, Wall-Mart, EuroDisney ja DellComputer. Esim. sarjayrittäjyys perustuu olennaisilta osiltaan useiden liiketoimintamallien kehittelyyn.

Kuten olen todennut edellä, skenaarioajattelu voi olla toimiva lähtökohta innovatiivisen liiketoimintamallin laadinnalle tai sen edelleen kehittelylle. Erityisen hyödyllinen ajattelumalli tässä yhteydessä on ns. Narratiivi-Numero -skenaariomalli, joka perustuu määrällisen analyysin (numerot) ja laadullisen analyysin yhdistämiseen. Tämä NN-lähestymistapa on myös saamassa kasvavaa kannatusta sosiologisessa tutkimuksessa. Hyvässä tulevaisuustarinassa ja liiketoimintamallissa on sekä määrällistä tietopohjaa että laadullista tulevaisuusnäkemystä.

Liiketoimintamallin kehittäminen

Yritys voi lähteä kehittämään liiketoimintamallia monista erilaisista lähtökohdista. Eräs tyypillinen tapa on uudelleeninventoida nykyinen vanha liiketoimintamalli. Tässä tapauksessa yritys joutuu kyseenalaistamaan aikaisempia toimintamallejaan ja kehittämään tilalle uusia. Toinen lähestymistapa on omaksua ns. häiritsevä aggressiivinen lähestymistapa. Tässä lähestymistavassa yritys tietoisesti pyrkii aggressiivisesti tuomaan markkinoille sen aikaisempia toimintatapoja radikaalisti kyseenalaistavan uuden liiketoimintamallin, joka muuttaa aikaisempia vakiintuneita pelisääntöjä markkinoilla. Kolmas lähestymistapa on käyttää jotain geneeristä liiketoimintainnovaatiokarttatekniikkaa uuden palveluinnovaation tuottamiseksi. Eräs suosituimpia tämäntyyppisiä karttatekniikkamalleja on Alexander Osterwalderin kehittämä Liiketoimintakanvas -malli. Tämän nykyisin erittäin suositun lähestymistavan (Business Model Generation) mukaan yritys omaksuu sen valitseman geneerisen liiketoimintamallikartan pohjalta uuden liiketoimintamallin. Tässäkin yhteydessä voidaan soveltaa skenaariotyöskentelyä mallin laadinnan yhteydessä.

Uusien liiketoimintamallien innovointi on Suomen elinkeinoelämän keskeinen tulevaisuushaaste. Olisi tärkeää pystyä integroimaan alan uusin alan tutkimus liiketoimintasuunnitelmien laadintaa konkreettisissa konteksteissa. Yhä vieläkin monet liiketoimintasuunnitelmamallit pohjautuvat vanhaan näkemykseen liiketoimintainnovaatioista. Tässä riittää paljon haasteita erityisesti pienissä pk-yrityksissä. Olisi tärkeää tukea myös uusien liiketoimintainnovaatioiden tutkimusta ja muuta alan kehitystoimintaa.

Suomi on varsin tunnettu teknologiainnovaatiotoiminnastaan. Jatkossa olisi hienoa, jos Suomi tulisi tunnetuksi myös uusista liiketoimintainnovaatioista ja kasvuyritykstään. Erityisesti uudet start-up -yritykset voivat ottaa tämän innovaatiohaasteen vastaan ja tuottaa menestyksellistä uutta liiketoimintaa Suomessa ja kansainvälisillä markkinoilla. Myös vakiintuneille perheyrityksille ja yhteiskunnallisille yrityksille liiketoimintainnovaatiot voivat avata täysin uusia kasvunäkymiä. Suomessa voisi myös hyödyntää enemmän sosiaalisen median mahdollisuuksia liiketoimintainnovaatioiden kehittelyssä (business model innovation hub).

Suuryrityksille liiketoimintainnovaatioiden kehittely yhdessä avoimen innovaatiotoiminnan paradigman toteuksen kanssa voisi olla iso tulevaisuuden mahdollisuus – etenkin kun monia yritystoimintoja joudutaan muutenkin uudistamaan ja muuttamaan.

On selvää, ettei tulevaisuudessa kasvuyrittäjyyttä voi Suomeen syntyä ilman huipputasoista liiketoimintaosaamista ja uusia liiketoimintainnovaatioita.

 

Lisää samasta aiheesta

• Muutoksen anatomia – miten maailma muuttuu ja me maailman mukana?
• Uusi trendi: Sosiaalinen ja yhteiskunnallinen yrittäjyys
• T&K -rahoitus pyritään pitämään neljässä prosentissa BKT:stä
• Kahvakuula-syndrooma tappaa innovaatioitakin
• Ennakoinnin tekijät, osa 7: Jari Koskinen