Brittiläinen think tank Global Futures and Foresight on julkaissut Tulevaisuusraportin siitä, miltä tästä päivästä käsin katsottuna ovat muutosta ajavia muuttujia maailmassa seuraavien vuosikymmenten aikana. Raportista tekee erityisesti mielenkiintoisen se, että se on synteesi yli sadastaviidestäkymmenestä tulevaisuutta käsittelevästä raportista.
Tulevat vuosikymmenet kiinnostavat tällä hetkellä myös politiikassa. Jyrki Kataisen hallitus julkistanee tulevaisuusselonteon keväällä 2013. Myös Sitra on mukana tulevaisuusselontekotyössä yhdessä Suomen Akatemian ja Tekesin kanssa työ- ja elinkeinoministeriön sekä valtioneuvoston kanslian vetäessä työtä. Selonteossa näkökulmana on Suomen kestävä kasvu ja hyvinvointi 2030. Tähän työhön palataan lähiviikkoina foresight.fi –blogissa. Sillä aikaa kuitenkin alla katsaus siihen, millaiselta maailma GFF:n mukaan näyttää vuonna 2020-2050, mikä osuu myös tulevaisuusselonteon aikajanalle.
Edellisessä blogauksessa Jari Kaivo-oja esitteli mielenkiintoisesti samaa tematiikkaa Lontoon yliopiston professori Lynda Grattonin (2011) teoksen ”The Shift – The Future of Work Is Already Here” ajatuksista ja omia huomiotaan näistä trendeistä. Siten GFF:n ajatukset ovat monessa kohdassa samansuuntaisia ja jatkavat Jarin aloittamaa keskustelua muutosdrivereista ja viimeisimmistä trendianalyyseistä. Alla oleva on raportin tiivistelmä, ja koko raportti on luettavissa GFF:n sivuilta
Väestö
GFF:n raportti muistuttaa, että olemme viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana tuplanneet planeetallamme asuvien ihmisten määrän, ja seitsemän miljardin ihmisen raja on jo rikkoutunut. Seuraavan neljänkymmenen vuoden aikana määrän voidaan odottaa kasvavan kahdella miljardilla ihmisellä.
Talous
Väestön kasvaessa voidaan odottaa globaalin talouden koon triplaantuvan vuoteen 2050 mennessä ja tuplaantuvan vuoteen 2030 mennessä. Suurin osa tästä kasvusta tapahtuu kehittyvien talouksien alueella Kiinassa, Brasiliassa, Intiassa, Mexicossa ja Venäjällä. Seurauksena vuoteen 2020 mennessä E7 (Emerging seven major economies) tulee olemaan taloudellisesti suurempi blokki kuin G7, jotka ovat viimeisen kuudenkymmenen vuoden ajan johtaneet maailmantalouden suuntaa. Vuoteen 2050 mennessä Kiinan talous tulee olemaan suurin BKT:llä mitattuna yli 24 biljoonaa dollaria. USA tulisi toisena 22 biljoonan dollarin taloudella ja Intia kolmantena 8 biljoonan BKT:llä.
Poliittinen valta ja kulttuuri
Taloudellisten voimasuhteiden muutos tulee siirtämään myös poliittista valtaa pois USA:lta ja Euroopalta. Turkki ja Indonesia kuuluvat E7 –maihin ja niiden kansalaiset ovat valtaosin muslimeja. Kiina ja India ovat dominantisti ateistisia tai hindulaisia. Poliittinen ja taloudellinen valta tulee siirtymään pois siis juutalais-kristillisen perinteen mailta kohti Aasia. Uudenlainen hallinto joka perustuu erilaisiin arvoihin ja uskomuksiin tulee näkymään myös siinä miten politiikkaa tai bisnestä tehdään.
Keskiluokka
Kun väestö ja talous kasvavat uusilla alueilla tarkoittaa se myös yhä useamman ihmisen siirtymistä keskiluokkaan. Tällä hetkellä yli 70 miljoonaa ihmistä siirtyy keskiluokkaan joka vuosi, suurin osa heistä E7 –maiden alueella. Tämä tapahtuu kuitenkin maapallon niukkojen resurssien puitteissa globaalisti ja tarkoittaa suuria ponnistuksia ja haasteita kestävyydelle.
Kaupungit
Vuoteen 2025 mennessä maailman 50 suurinta kaupunkia tulee olemaan Aasiassa, kun vuonna 2007 niitä oli vain kahdeksan. Tällä hetkellä noin 50 prosenttia maailman väestöstä elää kaupungeissa ja vuoteen 2050 mennessä ennustetaan 70 prosentin maailman väestöstä asuvan kaupungeissa.
Infrastruktuuri
Kaupungistuminen tulee aiheuttamaan kovia paineita infrastruktuurille sekä niille resursseille joita tarvitaan ylläpitään valtavia käupunkiväestöjä. Tulevien vuosikymmenten aikan arvioidaan tarvittavan yli 40 biljoonan investoinnit kaupunkien infrastruktuureihin jotta ne ovat asuinkelpoisia valtaville ihmismäärille. Vallalla on kipeä tarve uusista innovaatioista ruuan, veden, jätteenkäsittelyn sekä kestävien materiaalien ja palvelujen synnystä kaupunkien väestöjen tarpeisiin.
Resurssit
Kiinan odotetaan käyttävän kolmanneksen globaalista energiantuotannosta 2035 mennessä, josta suurimman osan tulisi olla tuotettu uusiutuvilla energiamuodoilla jos ilmastokatastrofi halutaan välttää. Uusiutuvien energiamuotojen, kierrätyksen, kulutuksen ja materiaalien käytön saralla on tapahduttava dramaattisia muutoksia. Monet kaupungit tulevat kokemaan Cleantech-palvelujen boomin osana vastusta tähän haasteeseen.
Ulkoistaminen
Pikkuhiljaa yritykset ja instituutiot uskaltavat tehdä yhteistyötä ulkoisten ahojen kanssa ja näin yhä enenevissä määrin esimerkiksi tutkimusta ja kehitystä sekä muita aiemmin suljettuja toimintoja ulkoistetaan sekä joukkoistetaan. Etenkin innovaatiot palveluissa ja tuotteissa ovat ala jossa joukkojen apua tarvitaan yhä enemmän.
Online
Kaikkialla mukana kulkevan teknologian käytön myötä yhä enemmän painoa tulee sille, millainen on henkilökohtainen tai yritysten läsnäolo verkossa. Tulevaisuudessa on pystyttävä valitsemaan ja tulkitsemaan tietoa oikein ja olennaista on se, kenen kanssa verkon kautta on yhteydessä. Verkon sisältö on lisääntynyt viimeisen vuoden yhtä paljon kuin kaikkien maailman kirjojen sisältö oli kymmenen vuotta sitten.
Peerindex ja Klout ovat palveluja joiden avulla ihmiset ja organisaatiot voivat mitata verkkovaikuttavuuttaan, tavoittavuuttaan ja seurantaansa. Tulevaisuudessa esimerkiksi yritykset saattavat käyttää rekrytointiperusteinaan ihmisten kykyä vaikuttaa verkossa samoin kuin yritysten suorituskyky riippuu yhä enemmän niiden verkkopresenssistä kokonaisuudessaan. Jos tämä trendi toteutuu, siinä tapauksessa se mitä viestimme, mikä viestintämme sisältö, säännöllisyys ja yleisö on tulee olemaan yhä tärkeämpää niin yksilöille että yrityksille ja yhteisöille.
Työvoima
Yhä enemmän työnteosta liittyy globaaleihin verkostoihin ja on ennustettu, että kansainväliset tehtävät yrityksissä kasvavat yli 50 prosenttia 2020 mennessä. Ilmastonmuutos tulee kuitenkin asettamaan rajoja matkustamiselle. Yhä enemmän käyttöön otetaan videoneuvotteluja, avatareja ja mukana olon mahdollistavaa teknologiaa korvaamaan matkustamista. EU:ssa oman haasteensa työlle asettaa myös työväestön pienentyminen. Seuraavan neljänkymmenen vuoden aikana EU:n työväestöstä katoaa 68 miljoonaa ihmistä. Tämä tulee vaatimaan selkeyttä siinä, mikä on automatisoitua mitkä toiminnot vaativat ihmistä ja miten näitä toimintoja fasilitoidaan.
Työ
Työ itsessään on muutoksessa ja uusia töitä joita ei ollut olemassakaan kymmenen vuotta sitten syntyy kaupungistumisen, elinajan pidentymisen, uuden teknologian, globalisaation ja ilmastonmuutoksen myötä. Palvelualat tulevat kasvamaan merkittävällä vauhdilla. Työpaikoilla työvoiman moninaisuus tulee kasvamaan; ensimmäistä kertaa työpaikoilla voi olla neljänkin sukupolven edustajia ja työelämässä ovat yhä enemmän mukana myös ikääntyneet ja vajaatyökykyiset. Työvoiman moninaisuus ja heidän roolinsa työpaikolla tulee vaatimaan massiivisia muutoksia siine millaisissa olosuhteissa ja miten työtä tehdään. Tällä hetkellä stressin aiheuttamat kustannukset ovat esim. EU:n alueella 4 prosenttia koko EU:n bruttokansantuotteesta.
Hallinto ja politiikka
Vuoteen 2020 mennessä esimerkiksi Iso-Britannian julkinen velka saavuttaa 83 prosenttia BKT:stä, Ranskan 114 prosenttia ja Saksan 97 prosenttia. Vertailukohtana voidaan käyttää Intiaa, jossa julkinen velka on vain 55 prosenttia. Hallitukset Euroopassa ovat haasteiden edessä julkisen velan haasteiden kansaa. Useissa maissa eläkeikää tullaan nostamaan ja todennäköisesti tulevaisuudessa töitä tehdään seitsemänkymppiseksi. Useita julkisia palveluja siirretään verkkoon ja pilveen. Työvoiman määrän lasku alkaa näkyä dramaattisesti jo nyt, elleivät hallitukset muuta radikaalisti maahanmuuttopolitiikkaansa. Mielenkiintoista on myös EU:n kaavailema politiikkahanke autottomista kaupungeista vuoteen 2050 mennessä.
Lisää samasta aiheesta
- Komplesisuusteoria ja tulevaisuuden hahmottaminen
- Globaalin ilmastopolitiikan “kissa ja hiiri” – leikki: Jatkossa ei ilmastopolitiikkaa ilman teknologiapolitiikan intressien huomioimista
- Kehittämistoiminta ja ennakointi
- Lamborghini-ihmisten kaltoin kohtelu kannattaisi lopettaa Suomessa
- Nestan näkymiä tulevaan vuoteen
Tuollainen ” synteesi yli sadastaviidestäkymmenestä tulevaisuutta käsittelevästä raportista” on taatusti harhainen, kaikki näkemyksellisyys oin tuhottu superkomitean hengessä.