Jari Kaivo-oja: Talsinki – Itämeren alueen ja tulevaisuuden merkittävä kaksoiskaupunki (02.08.2012)

Itämeren alue nähdään dynaamisena tulevaisuuden alueena monissa tulevaisuuskatsauksissa. Euroopan pohjoista ulottuvuutta ei voi uskottavasti kehittää ilman Itämerta ja sen kaupunkeja. Visiot historiallisen Hansa-liiton elvyttämisestä tähän päivään ovat olleet monien visioiden tausta-ajatuksena. Vuonna 2011 toteutettu Euroopan kulttuuripääkaupunkihanke Tallinnassaoli hyvä esimerkki tällaisesta Hansa -kaupunkien keskinäisestä yhteistyöstä.

Vuonna 2009 eri sidosryhmät alkoivat keskustelemaan Helsingin ja Tallinnan läheisemmästä yhteistyöstä. Kaksoiskaupunki-idea esitettiin jo vuonna 1995 kirjassa Helsinki-Tallinna kaksoiskaupunki – Tarua vai totta? Virolainen tunnustettu kirjailija ja filosofi Jaan Kaplinski käytti ensimmäisena sanaa ”Talsinki” pohtiessaan Suomen ja Viron pääkaupunkien yhteistyötä. Hän  näki ison synergisen potentiaalin Helsingin ja Tallinnan kaupunkiyhteistyössä sekä kulttuurin että talouden alueilla. Tässä yhteydessä ennen kirjan julkaisua vuonna 1994 julkaistiin myös tekninen selvitys Suomenlahden rautatietunnelin rakentamismahdollisuudesta. Baltirail-yhdistys laati tunnelihankkeesta myöhemmin keväällä 1999 Martti Asunmaan toimittaman esiselvityksen ”Alustavava hankesuunnitelma: Helsinki-Tallinna  - rautatietunneli. Oikotie Eurooppaan”. Näissä yhteyksissä rautatietunneli on nähty mahdolliseksi mutta taloudellisesti varsin isoksi projektiksi. Myöhemminkin on teemasta julkaistu erilaisia selvityksiä. Tulevaisuudessa nopean rautatieyhteyden toteuttaminen Euroopan ydinalueille Via Baltican kautta on laajempi strateginen kysymys Suomelle ja maamme elinvoimaiselle kehitykselle. Kaupankäyntimme Baltiaan, Itä-Eurooppaan ja Ukrainaan voisi laajentua huomattavasti nopeiden rautatietunneliyhteyden myötä.

Tausta-ajatuksena H-T TransPlan-projektissa oli parantaa näiden kaupunkien konkreettista yhteistyötä ja niiden kilpailukykyä Itämeren alueella. Näiden keskusteluiden pohjalta käynnistettiin H-T TransPlan –projekti. Tämän projektin tavoitteena on ollut konkretisoida Tallinnan ja Helsingin metropolialueiden yhteistyötä erityisesti liikenneinvestointien ja infrastrukuuri-investointien osalta. Ajatuksena on ollut siirtyä visioista toimintaan. Hanke toteutettiin vuosina 2011-2012.

Yhdessä Talsinkin eli Tallinnan ja Helsinki voivat muodostaa yli miljoonan asukkaan kaupungin (yhteensä arviolta 1 015 213 asukasta). Jos mukaan lasketaan koko metropolialue, Talsinki voisi muodostaa ainakin yli 1,8 miljoonan asukkaan metropolikaupungin. Se olisi jo merkittävä toimija Itämeren alueella.

Uudenmaan liitolla on neljä visiota Itämeren kehittämisen osalta. Terve Itämeri, Uusi Hansa, Osaava Itämeri ja Itämeren hyvinvointialue.  Nämä visiot ovat jokainen haasteellisia. Erityisen tärkeänä strategisena tausta-ajatuksena on turvata liikenneyhteyksien toimivuus lentoliikenteen mahdollisissa ongelmatilanteissa ja linkittää Helsinki Rail Baltica-yhteyksiin. Muina keskeisinä laajempina tausta-ajatuksina hankkeelle olivat:

• Kansainvälistyminen: ihmisen mobiilisuuden ja asumisen muutokset,
• Taloudellisen kasvun ja dynaamisuuden lisääminen,
• Liikenneväylien ja kulkukanavien merkitys elinkeinoelämälle ja liiketoiminnoille,
• Dematerialisaatio ja kehitys kohti palvelutaloutta,
• Energian hintakehitys,
• Ympäristökysymykset Itämeren alueella,
• Integroitujen liikennejärjestelmien ja palveluiden kehittäminen,
• Liikenneteknologioiden ja logistiikan uusi kehitys,
• Talouskehityksen integraatio Suomen ja Viron välillä,
• Vapaa-ajan asuminen ja työssäkäynti Viron ja Suomen välillä, sekä
• Muuttuvat arvot ja kulttuurien vuorovaikutus valtioiden välillä.

Suomen ja Viron välinen kauppa on vaihdellut vuosien varella. Tällä hetkellä Suomi tuo Virosta enemmän hyödykkeitä kuin se vie Viroon. Aikaisemmin vuosina 2006-2007 asetelma oli vielä toisenlainen. Tällä hetkellä Viro oli 13:nneksi tärkein vientimaa ja 11:nneksi tärkein tuontimaa Suomelle. Baltian maista Viro on selvästi suurin kauppakumppani Suomelle. Kauppavaihto sekä Latvian että Liettuan kanssa jää neljäsosaan Viron kanssa käydystä kaupasta.

H-T TransPlanissa on pyritty tunnistamaan alueen liikennejärjestelmän ja logistiikkapalvelujen pullonkaulat ja tulevaisuuden tarpeet, erityisesti elinkeinoelämän näkökulmasta, sekä parantamaan Helsingin ja Tallinnan metropolialueiden kaupunkisuunnittelun koordinointia. Projektissa on luotu yhteinen suunnittelualusta kaupunkien yhteissuunnittelua varten, H-T TransPlan-hankkeessa on mukana yhteensä 14 suomalaista ja virolaista partneria: Tallinnan ja Helsingin kaupungit, molempien kaupunkien satamat, Viimsin kunta, Uudenmaan ja Harjun maakunnat sekä korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia. Hankkeen pääpartneri oli Helsinki-Tallinna Euregio. Hanke liittyy myös Rail Baltica -ratayhteyden kehittämiseen ja toteutetaan läheisessä yhteistyössä RBGC projektin (Rail Baltica Growth Corridor projekti) kanssa. Kyseessä on ollut poikkeuksellisen laaja aluekehityshanke, johon on panostettu n. 1,23 miljoonaa euroa. Hanke on myös käynnistänyt monia pienempiä projekteja yhteistyön parantamiseksi Suomenlahden alueella.

Miltä tulevaisuuden Tallinna ja Helsinki näyttävät yhteistyöskenaarioissa? Visiona on kaksoiskaupunki Talsinki. Projektin taustatahot näkevät toivottavana skenaariona ”Kaksoiskaupunki skenaarion” (Twin-city scenario).

H-T TransPlan –hankkeessa on laadittu neljä skenaariota yhteistyön suhteen. Skenaarioiden lähtökohtana on ulkoisten olosuhteiden suosiollisuuden aste ja paikallisten toimijoiden motivaatio ja sen suuntautuminen. Kaksoiskaupunkiskenaariossa toimintaympäristö on varsin suosiollinen ja toimijoiden motivaatio on oikein fokusoitunut ja voimakas. Menetettyjen mahdollisuuksien skenaario on ei-toivottava skenaario Talsinkin osalta. Tämän skenaarion yhteydessä toimintaympäristö ei ole erityisen suosiollinen yhteistyölle ja uusille investoinneille. Motivaatio ja kyvykkyys yhteistyöhön on heikkoa ja väärin fokusoitunut tämän skenaarion yhteydessä. Uuden alun alianssi -skenaariossa Helsingin ja Tallinnan yhteistyön esteeksi muodostuu epäsuotuisa toimintaympäristö. Partnerit liikenneskenaariossa positiivisia tuloksia syntyy pelkästään kaupunkien välisen liikenteen toimialueella, mutta ei laajemmin metropolialueiden taloudellisessa ja kulttuurillisessa yhteistyössä. Onnistuminen rajoittuu liikennesektoriin tässä skenaariossa.

Nämä neljä skenaariota antavat suuntaa Talsinki-yhteistyön tulevalle kehitykselle. Niiden pohjalta voimme todeta, että Kaksoiskaupunki-yhteistyön esteeksi voivat muodostua (1) toimintaympäristön epäsuotuisuus (finanssikriisin jatkuminen ja pitkittyminen), (2) yhteistyömotivaatio heikkous, ja (3) heikot kyvyt tehdä tehokasta ja tuloksellista yhteistyötä. Ensimmäisen tekijään eli ulkoiseen globaaliin toimintaympäristöön emme voi paljon vaikuttaa, mutta voimme kehittää motivaatiotamme ja kykyjämme tehdä pitkäjänteistä yhteistyötä uskottavan Talsinkin hyväksi.

Talsinki-yhteistyö olisi strategisesti tärkeää erityisesti siksi, että Itämeren alueella kaupungit kilpailevat keskenään ulkoisista investonneista ja erilaisista ”virroista”, kuten osaamispääomavirroista, matkustajavirroista, kulttuuripääomavirroista, asukasvirroista ja niin edelleen. Nämä erilaatuiset virrat vaikuttavat talouskasvuun, vaurauteen ja tulotasoon Suomessa ja Virossa. On huomion arvoista , että Saksassa olisi poliittista halukkuutta voimistaa talouskasvua erityistalousvuöhykkeiden avulla. Talsinki- vyöhyke voisi olla eräs tällainen dynaaminen talousvyöhyke Euroopassa – etenkin jos liitetään uskottavasti Rail Baltica kasvukäytävän kehittämiseen. Itä-Suomi ja Lappi tarvitsisivat oman vyöhykkeensä Venäjän kanssa jo kaivosteollisuuden kasvun vuoksi.

Euroopassa metropolialueiden ja kehityskäytävien liikennejärjestelmiä kehitetään osana globaalia järjestelmää. Tämä aluepoliittinen näkökohta on muodostumassa yhä keskeisemmäksi Euroopassa. Itämeren alueella erityisesti Puola, Gdansk ja Varsova ovat viime vuosina menestyneet houkuttelemaan huomattavia ulkoisia investointeja tälle rannikkoa lähellä olevalle metropolialueelleen. Myös Kööpenhamina ja Tukholma ovat menestyneet varsin hyvin. Ruotsin ja Tanskan kehityskäytävä (Malmö-Öresund-Kööpehamina) on ehkä menestyksellisin maiden välinen kehitysvyöhyke Pohjoismaissa.

Vastaavaa merkittävää valtioiden välistä kehityskäytävää tarvittaisiin Suomen ja Viron välille, myös Suomen ja Ruotsin välille. Viime aikoina vahvasti esillä on ollut Vaasa-Uumaja – silta-tunneli-pengertieyhdistelmän rakentaminen. Tämän reitin  kautta tulisi Suomesta  yhteydet Norjan rannikon ympärivuonna suliin satamiin, kuten esimerkiksi Mo i Ranaan ja Narvikiin. Samalla tulisi Suomesta pääsy Ruotsin ja Norjan tie- ja rautatieverkkoon. Etuja tälläkin hankkeella olisi paljon, kuten prof. Antti Talvitie on esittänyt. Yhteys lyhentäisi matkaa useilla tunneilla Oulu-Tampereenväliltä Tukholmaan rekka-autolla ajettaessa.Yönmittainen laivamatka jäisi pois nykyiseen vaihtoehtoon verrattuna. Ruotsin ja Norjan Suomen raideverkkoa kapearaiteisempi rautatieverkko olisi saavutettavissa tieyhteyden kautta kun rekka-autot voisivat ajaa Merenkurkun yli ja lastata trailerit tai kontit tai koko rekan kokoisiin rautatievaunuihin. Myös idästä junia voisi tulla Vaasaan ja yhteys olisi edellä mainitulla tavalla vaihtamalla siitä edelleen Venäjältä Ruotsin ja Norjan rautatieverkkoon.

Yleisesti ottaen viime aikoina Suomessa on käytetty suhteettoman paljon resursseja ja aikaa Euroopan velkakriisin hoitamiseen ja hallintaan. Huomattavasti vähemmän poliittista huomiota on kiinnitetty Suomessa kansalaisten vaurauden lisäämiseen ja kasvattamiseen. Kuntauudistus ei ole ainakaan vielä osoittautunut menestystarinaksi Suomen aluepolitiikassa. Eurooppa ja Suomi tarvitsee enemmän dynaamista aluekehitystä yritystoimintaa, talouskasvua ja työpaikkoja. Siksi Suomessa olisi tärkeää kiinnittää huomattavasti enemmän Talsinki-tyyppisten merkittävien ja konkreettisten hankkeiden tehokkaaseen edistämiseen ja toteuttamiseen. Toimintaympäristömme on oltava houkutteleva yrityksille, innovaattoreille ja työntekijöille. Ilman konkreettisia toimenpiteitä ja metropolialueiden yhteistyötä emme onnistu näiden tavotteiden saavuttamisessa.

Kovin moni merkittävä suomalainen poliittinen päättäjä ei ole riittävän hyvin perillä Talsinki -kaksoiskaupunkihankkeesta. Nyt poliitikkojen aika ja huomio menee pääosin Euroopan ongelmamaiden asioiden hoitamiseen – eikä Suomen tärkeiden intressien pohtimiseen – saati sitten strategisesti keskeisten asioiden hoitamiseen käytännössä.

Tästä kansallisesta näkökulmasta soisi, että nyt päättäjät keskittyisivät vahvasti toteuttamaan elinvoimaisen Talsinki -metropolialueen kehityshankkeita – etenkin kun metropolialueen yhteistyö Espoon,  Vantaan ja Kauniaisen kanssa on aika hidasta ja tuloksetonta. Toiminnan sisältö ja suunta on nyt H-T Trans Plan-projektin taustatyön pohjalta varsin selkeä ja hyvin perusteltu. Nyt tarvitsemme kovaa motivaatiota ja taitoja Suomen ja Viron kulttuurisen ja taloudellisen yhteistyön lisäämiseksi kaikilla mahdollisilla tasoilla.

Talsinki - skenaarioiden ja projektin yksityiskohdat löytyvät projektin loppuraportista. H-T Trans Plan –projektin Talsinki -raportti on saatavilla myös kirjallisena:

Twin-city in the Making: Integration Scenarios for Tallinn and Helsinki Capital Regions. Estonian Institute for Futures Studies. Tallinn University. Tallinn: Tallinn

Lisää samasta aiheesta

• Komplesisuusteoria ja tulevaisuuden hahmottaminen
• Globaalin ilmastopolitiikan “kissa ja hiiri” – leikki: Jatkossa ei ilmastopolitiikkaa ilman teknologiapolitiikan intressien huomioimista
• Kehittämistoiminta ja ennakointi
• Lamborghini-ihmisten kaltoin kohtelu kannattaisi lopettaa Suomessa
• Nestan näkymiä tulevaan vuoteen