Nyt sinäkin siis voit osallistua signaalien keräämiseen, vaikka et osallistuisikaan itse foorumiin 20.3.2010 Otavan opistolla.

Seura ohjeistaa signaalien kerääjiä näin: Älä toista päämedioissa jo moneen kertaan käsiteltyjä ilmiöitä, jotka ovat kaikille tuttuja - varsinkaan epämääräisiä tulevaisuudenuhkia - vaan keskity sellaisiin asioihin, jotka hallitset työsi, koulutuksesi tai harrastustesi ansiosta. Tällä kertaa Tulevaisuusfoorumi keskittyy juuri tämänlaisen erikoistuneen
osaamisen, tietämisen ja tekemisen asiantuntijuudesta nouseviin signaaleihin.

Jo pelkästään uhkakuvien esittäminen kansalaisille voi lisätä turvattomuutta ja turvattomuuden tunnetta. Mikä voisi johtaa yleisen turvallisuuden tunteen voimistumiseen yhteiskunnassamme? Mistä voimme löytää ratkaisuja turvattomuuteen ja mitkä tekijät lisäävät kansalaisten turvattomuutta?

Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskus on pitkään ollut mukana turvallisuusalan tutkimustoiminnassa. Tulevaisuuden tutkimuskeskus ja Länsi-Suomen lääninhallituksen poliisiosasto toteuttivat vuosina 2003-2006 yhteishankkeen Tulevaisuus ja Turvallisuus: Poliisin toimintaympäristö muutoksessa (POLTU). POLTU -hankkeessa esille nousi kokonaisturvallisuuden käsite ja tarve verkostomaiselle viranomaisyhteistyölle.

Pelkkä tietojen vaihto voisi estää monia rikoksia ja väärinkäytöksiä yhteiskunnassa. POLTU- tutkimuksessa havaittiin, että mikäli keskitytään vain turvattomuuden tutkimukseen, ollaan aina auttamatta myöhässä. Jotain olisi pitänyt tehdä jo kauan sitten.

Turvattomuudella on useita syitä, joista keskeisin syy liittyy hyvin usein sosiaaliseen syrjäytymiseen. Turvallisuuden tulevaisuus kytkeytyy monin eri tavoin syrjäytymisen syihin ja yhteiskunnan rakenteisiin, jotka edistävät syrjäytymistä eri tasoilla yhteiskunnassa.

POLTU -tutkimuksessa analysoitiin syrjäytymiskehitystä monin eri tavoin. Tarkasteltaessa pelkästään syrjäytymistä ollaan aina myöhässä. Syrjäytymisestä kertovia seikkoja tarkastelemalla voidaan kyllä ennakoida tulevaisuuden turvallisuusuhkia, mutta jos todella halutaan ennakoida turvallisuuden kehitystä, tulee jotakin tehdä jo ennen yksilöiden syrjäytymistä.

Mitä olisi siis tehtävä turvallisuuden hyväksi? Tämä toinen tärkeä näkökulma ohjasi sidosryhmiä keskustelemaan hyvinvoinnista ja ihmisten onnellisuudesta.

POLTU -hankkeen ennakointitutkimuksen päätulos voidaan tiivistää siihen selkeään yleisnäkemykseen, että proaktiivisen turvallisuuden ennakoinnin tavoitteena on viime kädessä edistää ihmisten onnellisuutta ja hyvinvointia. Suomalaisessa yhteiskunnassa toimivien turvallisuusstrategioiden tulisi sisältää konkreettisia toimenpiteitä, jotka keskittyvät ihmisten hyvinvoinnin edistämiseen ja onnellisuuteen.

Turvallisuusstragioiden tulisikin olla viime kädessä onnellisuusstrategioita. Onnelliset ihmiset tuottavat onnellisuutta ja lisäävät hyvinvointia omassa lähiympäristössään. Onnelliset ja hyvinvoivat ihmiset tukevat turvallisen yhteiskunnan syntyä ja sen edelleen kehittymistä.

Hyvin merkittäväksi turvallisuuden tulevaisuuteen vaikuttaviksi trendeiksi havaittiin POLTU -tutkimuksessa nuorten syrjäytymiskehitys sekä suomalaisessa yhteiskunnassa viime vuosina voimistunut eriarvoistumiskehitys.

Viime kädessä turvallisuutta lisätään parhaiten lisäämällä yhteiskunnan hyvinvoinnin perusrakenteita. Hyvinvointia on vaikea korvata kontrollijärjestelmillä kuten turvakameroilla ja aikaisempaa ankarammilla rikosseuraamuksilla. Pelkät tekniset ”palomuurit” eivät johda turvallisuuden lisääntymiseen.

Jos yhteiskunnan hyvinvointi-, tuki- ja turvaverkot pettävät, turvallisuusalan viranomaisten tehtäväksi jää usein vain ikävien jälkien korjaaminen jälkijättöisesti. Yleensä korjaustoimet tulevat tässä vaiheessa liian myöhään ja ovat taloudellisesti erittäin kalliita ratkaisuja veronmaksajille.

Vuonna 2006 julkaistussa POLTU -loppuraportissa esitettiin selkeät johtopäätökset siitä, miten kokonaisturvallisuutta voidaan edistää Suomessa. Hyvinvointi ja kokonaisturvallisuuden takaaminen edellyttää mm:

• sosiaalitoimen riittävää resursointia,
• toimivia mielenterveyspalveluita,
• riittävää päihdetyötä ja huumehoitojärjestelmää,
• tehokkaita työvoimaviranomaispalveluita,
• tasokasta oppilashuoltoa koulutoimessa,
• toimivaa perhe- ja kasvatusneuvolatoimintaa,
• maahanmuuttajien kotouttamista, ja
• vapaaehtoistyön ja viranomaistyön yhteen nivomista.

Kuinka monta Jokelan ja Kauhajoen tragedioiden tyyppistä tapahtumaa täytyy tapahtua ennen kuin nämä laajan asiantuntijajoukon tuottamat POLTU -tulokset ja tutkimuksen johtopäätökset otetaan riittävän vakavasti poliittisten päätöksentekijöiden piirissä?

Kansallisessa turvallisuuspolitiikassa on aika siirtyä turvallisuusstrategioiden ajasta onnellisuusstrategioiden aikaan.

Lauttamäki, Ville (toim.) (2006) Uhkien ennakointia ja hyvinvoinnin kehittämistä.

A provocative look at future trends in housing (2004)