In the vision, the information society is based on meaningful services, a high-quality infrastructure and open standards. The technology will not, however, replace the human touch needed in different fields, such as nursing. The vision also addressed themes such as democracy, freedom and availability of information and working in the information society.

Following on this theme, other bloggers also touched upon the subject of information. In today’s society, controlling information is comparable to controlling the means and results of production. Most businesses race toward controlling and limiting the availability of information – seen especially in the increasing importance of intellectual property rights – and making information a commodity with a price tag. This trend is being supported by the government, for example, by allowing financial actors take a more dominant role in the University system. As a counter reaction, the public (such as the students) are raising their voice, and becoming more radical.

Teoksen tuottaa Oikeusministeriön demokratiayksikkö, Turun kauppakorkeakoulun tulevaisuustutkimuskeskus ja Turun yliopiston valtio-opin laitos. Sen toimittaa Rauli Mickelsson ja ilmestynee syksyllä 2009.

Linkki tekstiin wiki-muodossa tästä.

Otin tarkasteluun netin neljä ominaispiirrettä, joita tilasyistä ei voi avata tässä, mutta esimerkiksi Wikipedia auttaa tarvittaessa. Millaisia puolueita syntyy kun yhdistelee päätöksentekomalliin mittakaavatonta verkostoa tai joukkoälyä ja toimintamalliin crowdsourcingia tai wikiä?

Oheisessa taulukossa on tiivistelmä. Mielenkiintoista on, että malleista tuli aivan tolkullisia ja niille voi halutessaan löytää vastineita nykypuolueistakin. Oheisen skenaarion puoluetyypeistä vain wikipuolue -mallia on kokeiltu käytännössä. Käytännössä voisi olla aika hillitöntä, jos tällaiset puoluemallit olisivat esimerkiksi yhteisessä hallituksessa.

Eri mallien hahmottamiseksi vertailukohdaksi on otettu - erittäin suuntaa-antavasti ja vain hahmotusvälineeksi - joitain valtioita ja alueita. Malli- ja valtio -mielikuvien kytkeminen perustuu näiden alueiden informaatioyhteiskuntapolitiikkaan ja -strategioihin sekä suhtautumisessa internetiin.

Muodostetut mallit ovat geneerisiä, so. sopivat minkä tahansa organisaatiotyypin (hallinto, liike-elämä jne.) skenarointiin. Esimerkiksi monet suuryhtiöt, kuten IBM, Lego ja Procter & Gamble ovat jo käytännössä omaksuneet näitä malleja organisoitumisessaan.

Olisi itse asiassa varsin kiinnostavaa vetää kunkin mallin pohjalta innovointityöpajaa, jossa organisaatio kuvittelisi, millainen se olisi vuonna 2020.