Ratkaisuksi on esitetty mm. työurien pidentämistä sekä alku- että loppupäästä. Työntekijäjärjestöt ovat olleet valmiita vapaaehtoiseen eläkkeelle siirtymisen myöhentämiseen, kun taas työnantajat sekä maan hallitus ovat halunnet pakottaa ihmiset pysymään työvoimassa aiempaa pitempään.

Jälkimmäisen strategian ongelmiin kuuluu, että eläke-etuuksien huonontaminen ei tee ihmisistä nuorempia tai terveempiä. Työelämästä ei tule myöskään houkuttelevampaa tai enemmän jaksamista auttavaa. Jo nyt yli 50-vuotiaiden riski menettää työpaikkansa on huomattava ja uuden työpaikan löytäminen on epätodennäköistä. Eläke-ehtojen heikennys johtaisi mahdollisesti vain siihen, että aiempaa suurempi osa ihmisistä siirtyisi eläkkeen sijaan työttömäksi. Myös palkkatasoon kohdistuisi painetta eli ihmiset olisivat valmiita tekemään työtä aiempaa huonommalla palkalla ja huonommilla työehdoilla.

Jos Suomea todella kohtaa työvoimapula johon ikääntyneiden työllistäminen on ratkaisu, yli 50-vuotiaskin voi tulevaisuudessa rekrytoitua helposti. Ikääntyneen työvoiman lisääntynyt kysyntä nostaa palkkatasoa ja parantaa työehtoja, ja lähes jokaiseen työhön kyllä löytyy tekijä, kunhan hinnasta sovitaan.

Mahdolliseen työvoimapulaan löytyy helpotusta paitsi palkkatasoa nostamalla myös siirtolaisuuden kautta. Maailmassa riittää työikäisiä ihmisiä yllin kyllin. Jostain syystä tällainen vaihtoehto ei kuitenkaan ole ollut mukana neuvotteluissa.

Mutta onko mitään työvoimapulaa edes tulossa? Julkinen sektori leikkaa työpaikkoja. Suurten ikäluokkien edustajan tilalle ei palkata nuorta vaan vaje paikataan työtahtia kiristämällä. Vaikka työvoimapula olisi todellinen, työtehtävien luonne muuttuu nopeaa tahtia eikä ikääntyvä työntekijä ole paras muutokseen sopeutuja, tai ainakin näin ajatellaan. Eläke-ehtojen heikennys ei välttämättä tuota työnantajien toiveiden mukaista joustavaa ja nopeasti oppivaa työvoimaa markkinoille.

Viime kädessä eläke-ehtojen heikennyksessä on kyse työvoimakustannusten kontrollista työvoimapulan oloissa. Työikäisille eläke-ehtojen heikennykset merkitsisivät paitsi suoria etujen menetyksiä, välillisenä seurauksena myös matalampaa palkkatasoa. Eläke-ehtojen heikennys saattaisi siten siirtää rahaa nykyisin työiässä olevalta väestönosalta työnantajille.