Etnisyyteen perustuva suomalaisuuskuva näyttää entistäkin suljetummalta nykyisestä perspektiivistäni. Muutin Englantiin muutama viikko sitten (ja jätin paikkani Sitran ennakoinnissa). Täällä jos jossain on eritaustaista väkeä, vaikka asummekin vanhan Englannin ytimessä Surreyn laidoilla alueella, jossa konservatiivit hallitsevat politiikkaa. Toki nyt vaalien yhteydessä täälläkin on nostettu maahanmuutto esiin nimenomaan ongelmana. Kyse on tosin hieman isommasta ilmiöstä  kuin Suomessa. Siinä missä Suomessa on noin 155 000 ulkomaan kansalaista (2,9% väestöstä), Yhdistyneessä kuningaskunnassa oli vuoden 2001 väestölaskennan mukaan vajaa viisi miljoona ulkomailla syntynyttä (8,3% väestöstä). Tässä luvussa eivät ole mukana UK:ssa syntyneet etnisiin ryhmiin kuuluvat ihmiset. (Etnisistä ryhmistä tarkemmin Wikipediassa). Lisäksi maahanmuuttajien lukumäärä on kasvanut vajaassa kymmenessä vuodessa - väestönlaskentoja ei vain UK:ssa tehdä kovin usein

Itse ihmettelen suomalaisten ulkomaalaispelkoa kaupunkilaisuuden perspektiivistä. Helsinki lienee vihdoin yhtä kansainvälinen kuin tsaarin aikoina. Liberaalia kaupunkilaisuutta ei kyllä voi kääntää taaksepäin ja lanseerata tilalle yksisilmäistä katsantoa oikeasta suomalaisuudesta. Mitä tästä seuraa? Repeääkö pääkaupunkiseutu kulttuurisesti muusta Suomesta? Tuleeko Suomesta Yhdysvaltojen kaltainen maa, jossa rannikoilla kuhisee mutta raamattuvyöhyke kattaa maan keskiosat? Mitä suomalaisuudesta huolissaan olevat oikein haluavat säilyttää?

Uskoisin että taustalla on nostalgia. 1970-luvun menoltaan tasainen ja väriltään beessi Suomi tuntuu kovin kutsuvalta aikana, jolloin rakenteet heiluvat. Mutta eivät ne maahanmuuttajat niitä työpaikkoja vie vaan globalisoituvat arvoverkostot ja kuplahteleva kapitalismi. Tuotanto on muuttanut Aasiaan jo kauan sitten. Jos samaan aikaan maahan muuttaa ulkomaalaisia, ei se heidän vikansa ole, ettei metsäteollisuus tarjoa elinikäistä työpaikkaa.

Väitän, ettei sellaista menneisyyden Suomea edes ole ollut, josta nyt haaveillaan. Jos nyt ollaan lanseeraamassa yhtä, kulttuuriltaan yhtenäistä Suomea, en voi kuin ihmetellä, mihin unohtuivat heimo- ja luokkaerot, jotka aina ovat kirjoneet elämäntapaa. Mihin unohtuvat Viipurin neljä kieltä? Tai Helsingin kolmikieliset katukyltit? Etnisesti yksitoikkoinen Suomi on tässä mielessä uusi keksintö. Jos vaikka maalla onkin ollut beessiä, niin kaupungeissa ei.

Tulevaisuuden Suomi on varmasti entistäkin enemmän kiinni kansainvälisissä yhteyksissä. Vaikka tulisi jonkinlainen taloudellisen globalisaation vastaisku, joka lyhentäisi materiaalisen kaupanteon maantieteellisiä ulottuvuuksia, uskon että kansainväliset kulttuurivaikutukset pysyvät. Miten muka pysäytettäisiin se kulttuurivaihto, jonka Internet mahdollistaa? Miten ajatellaan, että vain suomalaiset saavat muuttaa muihin maihin mutta Suomeen ei saa tulla? Vai pitäisikö minunkin nyt äkkiä muuttaa takaisin, etten saa vaikutteita täällä ulkomailla?

En aio pakata laukkuani vaan uskon erilaisuuden rikastuttavan kaikkia kulma- ja kuppikuntia.

Euroopan tutkimussektorin ja sen eri toimijoiden monipuolinen ennakointitutkimus (2007, 229 s.)

ESA:n avaruusohjelman ja avaruustutkimuksen ennakointia. (10/2005, 109 s.)

Euroopan energian ja liikenteen trendejä vuoteen 2030 (2007, s. 156)

Neljä skenaariota eurooppalaisen valmistusteollisuuden tulevaisuudesta ekologisen kestävyyden näkökulmasta. (3/2003, 70 s.)

Euroopan keskustaoikeistoa tukeva ennakointi Euroopan asemasta ja globaalista toimintaympäristöstä 2025 (2009, s. 49)

Tulevaisuuden Euroopassa tarvittavien ammatillisten taitojen ennakointia (2009, 186 s.)

Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) maailmanskenaariot (3/2009, 68 s.)

Karpaattien alueen kehityksen ennakointiraportti ja skenaarioita vuoteen 2020 (2007, 22 s.)

Euroopan tieverkoston käytön tulevaisuus vuonna 2030 (10/2009, 97 s.)