Blogi-kategorian uusimmat kirjoitukset
- Komplesisuusteoria ja tulevaisuuden hahmottaminen (17.06.2013)
- Globaalin ilmastopolitiikan “kissa ja hiiri” – leikki: Jatkossa ei ilmastopolitiikkaa ilman teknologiapolitiikan intressien huomioimista (10.05.2013)
- Kehittämistoiminta ja ennakointi (09.04.2013)
- Lamborghini-ihmisten kaltoin kohtelu kannattaisi lopettaa Suomessa (15.02.2013)
- Nestan näkymiä tulevaan vuoteen (22.01.2013)
-
Tulevaisuusmateriaalit Deliciouksessa
- Jorma Ollilan puhe Jyväskylän Klubin 100-vuotisjuhlassa
- European Foresight
- Kohti Suomi 2.0 -vision synnyttävää projektia, Risto Linturi
- Mika Aaltonen keskustelee arvopohjan murenemisesta Ylellä
- Futures Diamond: The Innovation Futures Company
-
Twitter (tulevaisuus, ennakointi)
Asiasanan Innovaatiot arkisto:
Usein kuvitellaan, että pelkästään hyvä tuote tai palvelu riittää takaamaan yrityksen menestyksen. Todellisuudessa yritys, oli se sitten pieni start-up -yritys tai jo vakiintunut iso yritys, tarvitsee innovatiivisen liiketoimintamallin menestyäkseen. Liiketoimintamallien kehittely on nykyään keskeinen osaamisalue, kun elinkeinoelämässä haetaan uusia mahdollisuuksia … Lue loppuun
Tulevaisuus on erilainen kuin nykyisyys. Tämä on ennakoinnin keskeinen lähtökohta. Syy, miksi tulevaisuus on erilainen kuin nykyisyys, on muutos tai paremmin ilmaistuna useat systeemiset muutokset. Emme voi ennakoida tulevaisuutta ellemme ymmärrä, mitä on muutos ja miten muutos tapahtuu. Useat johtamisen … Lue loppuun
Tutkimus- ja innovaatiopoliittinen linjaus (pdf) seuraaville viidelle vuodelle on julkaistu. Julkisen t&k-rahoituksen osuus on 1,2 prosenttia BKT:sta. Elinkeinoelämän osuuden varmistamiseen käytetään mm. t&k-verokannustinta yrityksille. Lisäksi mm. halutaan edistää kansainvälistymistä sekä uudistaa osaamiskeskusohjelman (OSKE) toimintamallia. Lue lisää Tutkimus- ja innovaationeuvoston tiedotteesta … Lue loppuun
Artikkelin on kirjoittanut Maamerkit-ohjelman liiketoiminnasta vastaava Jyri Arponen. Suomessa innovaatiotoiminta on perinteisesti yhdistetty suuryrityksiin, korkea- ja ammattikorkeakouluihin sekä yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin. Innovaatiojärjestelmämme kuvataan laaja-alaisena kokonaisuutena, jonka muodostavat uuden tiedon ja osaamisen tuottajat, niidenkin hyödyntäjät sekä näiden väliset vuorovaikutussuhteet. Innovaatioiden synty … Lue loppuun
Ennakoinnin tekijät -sarjan seitsemännessä osassa tapaamme Jari Koskisen, joka toimii CID-työryhmässä. Mitä aihealueita CID ennakoinnissaan käsittelee? CID on professori Markku Wileniuksen kanssa neljä vuotta sitten perustamani työryhmä, joka on vaikuttanut Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen (Turun Yliopisto) piirissä. Ryhmässä ovat keskeisesti työskennelleet myös … Lue loppuun
Aineettomasta pääomasta on tullut merkittävä osatekijä fyysisen pääoman rinnalle yritysten menestymisessä ja arvon kasvattamisessa toimialasta riippumatta. Yritysten arvo perustuu yhä enemmän aineettomiin arvoihin. Aineettoman pääoman arviointi, sen eri osasten määrittäminen, riippuvuussuhteet ja taloudelliset vaikutukset ovat enenevässä määrin eri sidosryhmien, kuten … Lue loppuun
Olin yhtenä kirjoittajana Antti Poikolan ja Petri Kolan oppaassa Julkinen data - johdatus tietovarantojen avaamiseen (liikenne- ja viestintäministeriö 2010). Oppaan voi ladata maksutta: Julkinendata.fi (maksuton pdf, 2,5Mb). Opas johdattaa julkishallinnon tietovarantojen avaamiseen ja hyödyntämiseen maksutta kaikille kiinnostuneille. USA:n ja Iso-Britannian … Lue loppuun
Suomessa on käyty viime aikoina aktiivista keskustelua tulevaisuuden kasvumoottoreista. Useimmat asiantuntijat ovat sitä mieltä, että kasvu on haettava kansainvälisiltä markkinoilta. Keskeinen muutostekijä kasvuparadigman osalta on aineettoman pääoman merkityksen kasvu. Aineettomaan pääomaan kuuluvat mm. osaava henkilöstö, tutkimus- ja tuotekehitys, patentit, tuotemerkit, … Lue loppuun
Marraskuussa 2006 Euroopan komissio julkaisi Euroopan teknologiainstituutin perustamisasiakirjan. Komission presidentti José Manuel Barroso esitti vuonna 2005 EIT:n perustamista vauhdittamaan Lissabonin sopimuksen toteutusta. Tässä yhteydessä Barroso esitti ns. tietotriangelin eli tutkimuksen, koulutuksen ja teknologiasiirron toteuttamista EIT:n avulla. Perustavana ideana presidentti Barrosolla … Lue loppuun
Piipahdin pari viikkoa Japanissa ja nyt yritän hahmottaa Etelä-Koreaa. Maavertailut ovat aina työläitä ellei mahdottomia, mutta Japanin, Etelä-Korean ja Suomen välillä on melkeinpä rakenteellisia yhtäläisyyksiä. Kaikki kolme kärsivät tappion Toisessa maailmansodassa ja yhteiskuntien jälleenrakennus piti aloittaa enemmän tai vähemmän tyhjästä. … Lue loppuun
