Julkaisimme samasta aiheesta Kohtuullistamisen jäljillä -raportin viime syksynä. Silloin aihe sai aikaan keskustelua, joka jäsentyi toisaalta ympäristö- ja hyvinvointinäkökulman kautta ja toisaalta talouskasvua vaativan näkökulman kautta. Raportissa tarkastellaankin erilaisia kohtuullistamisen maailmoita, ja pohditaan, voisiko kohtuullinen työelämä olla suomalainen sosiaalinen innovaatio.

Raportti tarkastelee kohtuullistamisen vaihtoehtoja suhteessa taloudelliseen kehitykseen. Neljän skenaarion kautta hahmottuu, mikä kohtuullistamisessa on keskeistä.

Tomi Leivo (toim.)

Suomalaisten on kuitenkin entistä vaikeampaa asua maalla. Aiemmin maaseutu on tuottanut ravintoa, raaka-aineita ja työvoimaa kasvaviin keskuksiin. Nyt alkutuotanto on kannattavuuskriisissä, ja maaseutu itsekin kärsii työvoimapulasta. Muuttoliike pääkaupunkiseudulle vähentää veronmaksukykyistä ostovoimaista väkeä maalla, mistä seuraa myös kunnallisten ja kaupallisten palvelujen heikkeneminen. Asiointimatkat pitenevät. Yksinäisyys vaivaa. Kaupungit vetävät ihmisiä puoleensa virikkeillään. Maaseudusta tulee pahimmillaan huonosti hoidettu maatalousmuseo.

Tällaisista ongelmista on kirjoitettu ja puhuttu jo vuosia. Perinteiset ratkaisut eivät kuitenkaan tunnu tehoavan – maaseutu kuihtuu edelleen. Nyt on kiire ratkaista, kuinka maaseutukunnat pystyvät tarjoamaan ikääntyvän väestön tarvitsemat palvelut. Kuinka saada uutta työtä kasvukeskusten ulkopuolelle? Vai annetaanko maaseudun tyhjetä laissez fair -politiikan mukaisesti?

Nyt kun luonnonvarojen rajallisuus ja kestävä käyttö on noussut keskiöön, suomalainen maaseutu tulee uudella tavalla tärkeäksi koko maalle ja jopa maailmalle. Meillä on metsiä, peltoja, mineraaleja ja puhdasta vettä – sekä tilaa ja hiljaisuutta, jotka nekin ovat niukkoja hyödykkeitä maapallon mittakaavassa. Luonnonvarojen kestävä käyttö on näin ollen yhä tärkeämpää. Ehkäpä maaseutu alkaa synnyttää uudenlaista yrittäjyyttä ja elämäntapaa. Ehkä syntyy hitaan elämäntavan seutuja, jotka myyvät vaihtoehtoa kansainvälisessä kisassa palaneille uraohjuksille. Ehkä lähiruoka nousee ekologisen tietoisuuden lisääntyessä. Ehkä etätyö lisääntyy.

Muun muassa tällaisiin visioihin vastaa vuonna 2010 aloittava Sitran Maaseutuohjelma. Ohjelman valmistelu alkoi huhtikuussa 2009. Vielä virallista nimeä vailla oleva ohjelma keskittyy ratkomaan maaseutukysymystä systeemisesti eli niin, että yritystoiminnan, asuinympäristön ja luonnonvarojen käyttöä edistetään kokonaisuutena. Samalla pohditaan, mikä ylipäätään on maaseudun uusi yhteiskunnallinen rooli tulevaisuudessa.