Finanssikriisi ja voimakas verkostotalouden globaalimuutos eivät jätä Suomea ilman voimakkaita sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia. Olennainen asia viime vuosien muutoksissa on ollut lisääntynyt tarve joustavaan työntekemiseen, verkostoitumiseen ja innovatiiviseen työotteeseen. Vuosien varrella on samalla käyty kiivasta keskustelua työelämän uudistamisesta, perustulosta ja prekariaatin työelämäoikeuksista. Viimeksi 4.10.2009 esitetyssä Arto Nybergin ohjelmassa Sitran kehitysohjelmaa luotsaava Nokian ex-johtaja Sari Baldauf esitti yhteistyötä tärkeäksi suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuushaasteeksi ja voimavaraksi.

Suomen eduskuntapuolueista ainakin Vasemmistoliitossa, Vihreissä ja SDP:ssä prekariaatiosta on puhuttu ongelmana, johon on perehdyttävä tarkemmin. Yhdysvalloissa ja monissa yhteyksissä Euroopassakin on käyty laaja keskustelu luovan luokan noususta. Yhteistyöskentelyn lisääntynyt tarve liittyy sekä prekariaatin että luovan luokan nousuun. Yhteistyöskentelyssä tietoyhteiskunnan nomadeille luodaan mahdollisuus laajempaan verkostoitumiseen. Moni yksin työtä tekevä haluaisi tälläista yhteistyönteon ja vuorovaikutuksen mahdollisuutta myös Suomessa. Monet työntekijät kaipaavat tilaa epämuodolliselle keskustelulle ja kehitystyölle. Yhteistyöskentely voi olla eräs tehokas tapa edistää tuottavuutta ja innovatiivisuutta työelämässä.

Sekä aineellinen että aineeton lisäarvo syntyy usein ammattilaisten epämuodollisesi yhteistyöstä. Jo Steven Levy ja myöhemmin prof. Pekka Himasen laajaa huomiota saanut teos Hakkerietiikka käsittelivät tätä teemaa monipuolisesti. Hakkerietiikan alkulähteenä pidetään MIT:n yliopiston tutkijayhteisöä 1960- ja 1970-luvulta, joka teki mm. IBM:n kanssa laajaa R&D -yhteistyötä.

Työn tekeminen on edelleen asia, jonka pohjalta yhteiskunta säilyttää toimivuutensa ja tuottavuutensa. Yhteistyöskentely on eräs uusi ilmiö, joka on syytä huomioida Suomessakin. Globaali yhteistyöskentelyliike (coworking movement) on syntynyt ja se leviää juuri nyt voimakkaana aaltona maailmassa.

Yhteistyöskentelyssä on uudesta sosiaalisesta innovaatiosta, joiden perään Suomessakin on pitkään haikailtu. Yhteistyöskentelytilassa riippumattomat ammattilaiset ja yritykset kokoontuvat samaan työtilaan tekemään työtä yhdessä. Yhteistyöskentelytilassa ei rakenneta keinotekoisia raja-aitoja työntekemiselle. Avoimen innovaation periaate (pdf) toimii tehokkaasti yhteistyöskentelytilassa, jossa ammattitaitoiset työntekijät voivat vaihtaa näkemyksiään ja tietojaan joustavasti. Usein uudet ideat ja inventiot syntyvät tällaisista epämuodollisista ”kahvilakeskusteluista”.

Ensimmäinen yhteistyöskentelytila syntyi viisi vuotta sitten vuonna 2005 San Franciscossa. Käsitteen yhteistyöskentely esitti Brad Neuberg. Neubergin blogi coding in paradise on suosittu open source -sivusto. Siviiliammatissaan Brad Neuberg on tullut tunnetuksi Ajax-koodaajana ja hänen lukuisista isoista open source –hankkeistaan mm. Googlen kanssa.

Ensimmäinen yhteistyöskentelytila perustettiin ”Hattutehtaaseen”, josta sosiaalinen innovaatio levisi Yhdysvalloissa aluksi. Nyt yhteistyöskentelyliike on levinnyt mm. Australiaan ja Latinalaiseen Amerikkaan. Myös Euroopassa on perustettu erilaisia yhteistyöskentelytiloja lähinnä Euroopan suurkaupunkeihin. Ideaa edistämään on myös perustettu yritys Citizen Agency, joka on luonut perusmallin (Citizen Space) yhteistyöskentelylle.

Yhteistyötilojen ja – mallien käyttöönotto voi olla eräs tapa uudistaa suomalaista työelämää. Se ei ole ainoa tapa. Työelämän uudistamiseen on olemassa erilaisia uusia innovatiivisia malleja, joita tulevaisuuden tutkijatkin käyttävät. Näissä malleissa yhdistetään yleensä ennakointi, innovointi ja muutoksen johtaminen. Sitran viime vuonna julkaistu yritystoiminnan tulevaisuutta käsittelevä raportti sisältää useita hyviä ajatuksia yrittäjyyden ja työelämän uudistamiseksi. Näiden uusien ideoiden ja toimintamallien soisi saavuttavan laajempaa kaikupohjaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Arvomuodostuksen uusi logiikka ja uudet työmuodot olivat tämän vuoden 2008 Sitra -yrittäjyysraportin keskeistä uutta sisältöä. Yhteistyöskentely sopii loogisesti ajatellen strategiseksi osaksi näitä uusia ajatuksia uudesta arvonmuodostuksen logiikasta ja uudesta työkulttuurista.

Työn tulevaisuus on hyvin keskeinen poliittinen ja sosiaalinen kysymys yhteiskunnassa. Yhteistyöskentely ja sen tieteellinen tutkimus ovat yksi keskeinen tulevaisuudentutkimuksen haaste. Edelläkävijäorganisaatioille yhteistyön mallien kehittäminen on eräs mielenkiintoinen mahdollisuus, johon kannattaa tarttua. Myös koko julkisen sektorin (kunnat ja valtio) odottaisi tarttuvan aktiivisesti tähän uuden työkulttuurin kehitysmahdollisuuteen. Myös yliopistojen voisi odottaa kehittävän tieteenrajat ylittäviä yhteistyöskentelymalleja.