Jari Kaivo-oja (JK): Millä alueilla suomalaisilla on avautumassa liiketoimintamahdollisuuksia Aasiassa?

Kai Tuorila (KT): Näen periaatteessa mahdollisuuksia kaikilla liiketoiminnan alueilla. Suomalainen vientiteollisuus on hyvin pitkälle B-to-B vientitoimintaa tai teknologiansiirtotoimintaa, joten yhteistyö aasialaisten yritysten kanssa laajalla rintamalla olisi mahdollista ja suotavaa. Suomalaiset ovat jalleen katsomassa uusia alihankinta- ja valmistusyhteistyömahdollisuuksia Kaakkois-Aasiassa, erityisesti Thaimaassa ja Vietnamissa, johtuen mm. Kiinan laatu- ja työvoimaongelmista.

Kiinassa työntekijät eivät ole myöskään erityisen lojaaleja työnantajilleen ja vaihtavat usein työpaikkaa, jos saavat hiemankin korkeamman palkkatarjouksen muualta. Investoinnit työvoiman koulutukseen osoittautuvat siis helposti turhiksi. Yleisesti arvioiden Aasiassa naiset ovat lojaalempia työntekijöitä kuin miehet. Nyt Aasian maissa on myös syntymässä vauras keskiluokka, joka voisi kuluttaa suomalaisia laatutuotteita. Tätä uutta keskiluokan muodostamaa markkinaa kannattaa miettiä huolella suomalaisissa yrityksessä eräänä uutena mahdollisuutena.

JK: Mitä erityisiä mahdollisuuksia näet Aasiassa olevan suomalaisille?

KT: Kaikenlainen alihankinta- ja valmistusyhteistyö on mahdollista. Energia- ja ympäristöpuolella on nyt erityisen paljon mahdollisuuksia, erityisesti uusiutuvat energiamuodot, energian tuottaminen jätteistä, bioenergia ja jätehuollon osaaminen. Suomalaisten suuntautuminen ja erikoistuminen erikoispienvoimaloihin on iso strateginen mahdollisuus suomalaisille. Mm. palmu- ja kasvisöljyä käyttävät pienvoimalat ovat iso mahdollisuus Aasiassa, ja erityisesti Myanmarissa, jossa kansallinen energiaverkko kattaa vain osan maata. Myös muiden maiden energiajärjestelmät ovat varsin hajautettuja.

Aasiassa mielenkiintoinen alue suomalaisille yrityksille on hyvinvointiliiketoiminta, johon liittyvät mm. sairaalat, hotellit ja senior-kansalaisten hyvinvointipalvelut laajassa mielessä. Kuvaavaa on, että monet suomalaiset liikemiehet käyvät vuositarkastuksessa Bangkokissa. Vanhustenhuollon siirtäminen osaksi Thaimaaseen voisi olla hyvinkin kannattavaa kansantaloudellisesti.

Toki suomalaisilla yrityksillä voi olla paljon annettavaa vastavuoroisesti, kuten Japanin Sendai-kaupunkicase ja Finnish Wellbeing Center (FWBC) -hanke osoittavat. Tulevaisuuden hyvinvointikeskusten suunnittelu on tärkeä ja mielenkiintoinen asia. Tähän teemaan suomalaisten yritysten kannattaisi panostaa. Suomalaisosaaminen liittyen sydänleikkausten jälkeiseen kuntoutukseen ja telelääketieteeseen on myos noteerattu täällä, ja tarjoaa mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Singapore on erityisesti lupaava maa wellness-liiketoiminnan alueella. Ikärakenne on muuttumassa vanhusvaltaiseksi useissa Aasian maissa – tämä kannattaa huomioida.

Koulutus on iso markkina suomalaisille yrityksille – myös täällä Aasiassa. Tällä hetkellä erityisesti suomalainen opettajakoulutus kiinnostaa monia Aasiassa. Tätä aluetta pitäisi miettiä huolella Suomessa – miten tuotteistamme koulutusalan tuotteita ja palveluita Aasian markkinoille? Suomalainen koulutuslaitos on vakuuttanut monet aasialaiset toimijat ja asiantuntijat. Sisältötuotanto koulutusalalla, ICT-teknologian hyödyntäminen koulutuksessa ja e-learning ovat myos iso mahdollisuus Suomen koulutuspalveluklusterille. Käyttäjälähtöinen ajattelu ja innovaatiotoiminta on välttämätöntä osana koulutusalan vientitoimintaa.

Puhtaasti suomalaisten ratkaisujen myyminen ei välttämättä onnistu. Tarvitaan räätälöintiä paikallisiin olosuhteisiin. Huipputasoisten vaihto-ohjelmien tuottaminen voisi olla yksi toimiva yhteistyöalue Suomen ja aasialaisten koulutusklusterin yritysten välillä.

Thaimaa on tällä hetkellä autoteollisuuden Aasian hub-keskus – erityisesti japanilaisille ja yhdysvaltalaisille autoalan yrityksille. Monet näkevät Thaimaan ”Aasian Detroitina”. Myös logistiikka-ala on iso mahdollisuus Aasiassa. Mm. Laos on aloittamassa master suunnitelmaa, siellä ei ole vielä aikaisemmin ehditty miettimään logistisia ratkaisuja. Monet käytävähankkeet ovat vielä paljolti tekemättä tai keskeneraisia Mekong-alueella - poikkeuksena on ainoastaan Thaimaa, jolla on jo varsin kehittynyt infrastruktuuri. Satamahankkeet, kanavat, lentokentat, sähköverkot ja tiestön rakentaminen voivat avata yllättäviä mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille erityisesti Indokiinan alueella.

JK: Lopuksi, missä Asean-maassa erityisesti tulee avautumaan mahdollisuuksia?

KT: Tulevaisuudessa kannattaa olla valppaana Myanmarin energia- ja luonnovarasektorien osalta - etenkin jos maa siirtyy vapaampaan demokratiaan ja markkinavetoiseen kehitykseen. Maan infrastruktuuri on hyvin kehittymätön ja tässä mielessä uuden infrastruktuurin rakentaminen Myanmarissa avaa isot mahdollisuudet monille suomalaisille yrityksille – puhumattakaan muista sektoreista. Olen optimistinen sen suhteen, että Myanmar loppuvuoden vaalien jälkeen alkaa muuttua asteittain demokraattisemmaksi ja vapaammaksi. Maa on hyvin rikas energia- ja luonnonvaroiltaan.

JK: Kiitokset varsin mielenkiintoisesta haastattelusta!

Tässä kirjoituksessa Suomen Thaimaan suurlähettiläs Sirpa Mäenpää vastaa Thaimaan ja Aasian tulevaisuudennäkymiin liittyviin kysymyksiin. Haastattelu on tehty 1.3.2010 Bangkokissa, Bangkokin suurlähetystössä.

Jari Kaivo-oja (JK): Miltä Thaimaan ja yleisemmin ASEAN-maiden tulevaisuus näyttää tällä hetkellä? Tarjoaako toimintaympäristö mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille? Millä liiketoiminnan alueilla erityisesti?

Sirpa Mäenpää (SM): Täällä päin ASEAN-maiden, mukaan lukien Thaimaan, tulevaisuuden näkymät ovat hyvät pitemmällä aikavälillä. Taloudellinen kasvu on paljon korkeampi kuin Euroopassa eli markkinat kasvavat. Lisäksi on otettava huomioon ASEAN-maiden välinen integraatio ja vapaakauppasopimusten (mm. Kiina, Intia, Australia) myötä saavutettavat muut alueen markkinat. Esim. tämän päivän Nation-lehdessä on juttu, kuinka Japani näkee Thaimaan hubina, josta käsin tuotetaan televisioita Intiaan ja autoja Australiaan.

ASEANin yhteismarkkinoiden pitäisi olla tulliton sisämarkkina vuoteen 2015 mennessä. Jo nyt monet ASEAN-maiden sisämarkkinoiden peruspiirteet ovat toteutumassa. Sisämarkkinat kasvavatkin nopeasti. Esim. Thaimaan vienti kasvoi tammikuussa 2010 noin 9 % edelliseen vuoteen verrattuna EU-alueelle ja 16 % USA:an, mutta 67 % ASEAN-alueelle ja 94 % Kiinaan.

Yleiskommenttina täällä oleva yritys arvioi, että Thaimaa on monessa suhteessa hyvä yhdistelmä edullista, mutta tarpeeksi kehittynyttä yhteiskuntaa. Alueellisen toimiston tai tuotantolaitoksen pitäminen Thaimaassa on monessa suhteessa edullisempaa kuin esim. Kiinassa.

En korostaisi liikaa Thaimaan tämän hetken poliittisia ongelmia. Kun keskustelen täällä toimivien yritysten kanssa siitä, kuinka päiväkohtaiset poliittiset ongelmat ovat käytännössä vaikuttaneet heidän toimintaansa, vastauksena on, että ei juuri mitenkään. Luonnollisesti esimerkiksi infrastruktuurin alalla toimiville yrityksille on tärkeää, millaisia ratkaisuja hallitus tekee pitkän aikavälin kehityssuunnitelmiensa suhteen tai edetäänkö kolmannen sukupolven verkkoihin, mutta he eivät mittaa Thaimaan poliittista riskiä päiväkohtaisten tunnelmien kautta.

Kysymyksiisi tarjoaako toimintaympäristö mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille ja millä liiketoiminnan alueilla erityisesti, löytyy suorat vastaukset Finpron Thaimaan maaprofiilista. Sivulta löytyy linkki itse maaraporttiin. Raportti avaa suomalaisille yrityksille Thaimaan mahdollisuuksien kirjon, joka on todella laaja.

Kansainvälinen trendi Aasiasta: Thaimaassa finanssipalveluita räätälöidaan tyylikkäästi erikseen naisasiakkaille.

JK: Mitä suomalaisten yritystoimijoiden ja muiden toimijoiden kannattaa erityisesti huomioida, jos ja kun ne tulevat Thaimaaseen?

SM: Finpron maaraportissa on tähänkin kysymykseen löydettävissä suoria vastauksia. Suosittelen sen huolellista lukemista. Vaikka paljon korostetaan paikallisen partnerin löytämistä ja pitkäjänteisiä henkilösuhteita, eräs pitkään Thaimaassa toiminut suomalainen taloudellinen toimija korosti, että vaikka vieraan kulttuurin erilaisuutta on syytä kunnioittaa, käytännön liiketoiminnassa on paljon samankaltaisuutta koko maailmassa. Yrityksissä toimialoittain on usein samankaltaiset maailmanlaajuisesti toistuvat samankaltaisuudet. Eli ei pidä olettaa, että kaukaisessa kulttuurissa toimitaan täysin toisin, vaan voi käyttää hyväksi omia kokemuksia omalta uralta omasta maasta.

EU on listannut markkinoillepääsyn esteitä Thaimaassa. EU-delegaatiossa Bangkokissa toimii suomalainen asiantuntija Pekka Penttilä. Esim. ulkomaalaisomistukselle on rajoituksia, kuten 49 %:n katto palvelualoilla. Suomalaisen yrittäjän on hyvä olla tietoinen näistä esteistä. Toisaalta Thaimaan Board of Investment myöntää etuuksia, esim. jopa 8 vuoden yritysverohelpotuksia, maahan tehtäville investoinneille.

JK: Mitä Suomen tulisi tehdä omassa tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikassaan tulevaisuudessa, jotta suomalaisilla olisi mahdollisuuksia menestyä Aasian ja Kiinan markkinoilla?

SM: Suomen innovaatiopolitiikka onkin monimutkaisempi kysymys. Olen itse tällä hetkellä aika nöyrä kaiken taloudellisen alan julkisen politiikan hahmottelun suhteen, kun ympäristössä tapahtui niin strategisia muutoksia globaalin talous- ja rahoituskriisin yhteydessä. Eli oli vähemmän tärkeää, millaiset strategiat ovat, sen sijaan että ollaan toimintakykyisiä heittämään vanhat strategiat syrjään ja tekemään nopeasti uusia strategisia ratkaisuja nopeastikin muuttuvassa toimintaympäristössä.

Edellinen tehtäväni liittyi Lähi-itään ja Afrikkaan, ja toin sieltä mukanani joitain kysymyksiä Aasiaan. Asiat, joita henkilökohtaisesti seuraan juuri nyt heikkoina signaaleina suomalaisen talousjärjestelmän mahdollisina tulevaisuuden vahvuuksina tai heikkouksina liittyvät mm. siihen, että monet menestyneet suomalaiset vientiyritykset ovat onnistuneet muuttamaan konseptiaan niin, etteivät vain kauppaa tuotettaan, vaan tosiaan kuuntelevat asiakasta ja muokkaavat toimintaansa asiakkaalta tulevien viestien mukaan. Tämä on johtanut kauempana Suomesta esim. huoltotoimintojen vahvistumiseen, management-palveluihin tai muihin uusiin avauksiin. Nämä tavaravientiin liittyneet palvelut ovat usein olleet jo sinänsä hyvin tuottoisia toimintoja ja auttaneet myös markkinaosuuden kasvattamisessa.

Täällä näen, kuinka tänne perustetut yritykset on välillä paikallistettu, eli niissä ei ole enää välttämättä juuri ketään suomalaista. Toimin itse organisaatiossa, jossa joudumme tarkkaan pohtimaan ”miximme”, eli paljonko meillä on kenttäorganisaatioissa eli Suomen suurlähetystöissä Helsingistä lähetettyjä organisaatiossa kouliintuneita suomalaisia, paljonko erityisesti kuhunkin tehtävään ulkoa palkattuja suomalaisia ja paljonko taas paikallisia oman yhteiskuntansa hyvin tuntevia ihmisiä.

Siksi jään välillä miettimään, että onkohan suomalaisten yritysten etabloitumisessa maailmalla niiden tuotantolaitoksissa tai myyntikonttoreissa henkilöstökokoonpano mietitty loppuun asti. Jos kenttäpiste on vahvasti paikallistettu, käykö väki sieltä Suomessa tai tuleeko yrityksen johto riittävän usein käymään kenttäpisteessään. Kulkevatko asiakkailta tulevat viestit jatkossakin Suomeen tuotekehitykseen asti?

Olen nähnyt myös herkullisia esimerkkejä lähellä asiakkaita tehtävästä tuotekehityksestä. Se ei ole pois suomalaisesta työllisyydestä tai tuotekehityksestä, vaan täydentää sitä erinomaisesti osana luovaa verkostoa.

Mielestäni innovaatiopolitiikan määräytymisessä on syytä kuunnella ensi sijassa innovaatioiden tekijöitä yrityksissä ja yliopistoissa, kunhan he vain ottavat huomion myös innovaatioiden käyttäjien/asiakkaiden tarpeet ja palautteen. Siksi en tässä yritä itse valita esittelemiesi innovaatiotoiminnan mallien välillä.

JK: Kiitokset mielenkiintoisesta haastattelusta!