Mitä aihealueita Finpro ennakoinnissaan käsittelee?

Meillä Finprossa käsittelemme sekä ennakoinnin alkupäätä (Foresight) sekä loppupäätä (Insight). Foresight-toiminnoissa signaaleja kerätään ennakkoluulottomasti kaikilta osa-alueilta, kaikkialta eli kaikkea maan ja taivaan väliltä. Signaalien keräysvaiheessa ei ole olemassa huonoa tai väärää signaalia – toisen tuttu juttu voi olla toiselle täysin uutta. Insight-toiminnoissa viemme havaitut mahdollisuudet asiakkaan strategiaan ja innovaatioihin.

Miksi ennakointi on Finprolle tärkeää?

Pieni maa pysyy kilpailussa mukana ketteryydellään, joten Finprolle on tärkeää tunnistaa ilmiöitä ajoissa, jotta kansainvälistyvät yritykset pystyvät reagoimaan oikea-aikaisesti ja näin ei jäätäisi junasta. Finprolle on tärkeää löytää niitä kultajyviä, jotka edesauttavat suomalaisia kehittymään ja kehittämään tulevaisuuden menestystarinoita. Finprolla on loistavat mahdollisuudet tuoda tietoa Suomeen laajan oman ja kansainvälisen verkoston myötä.

Miten signaalityötä tehdään?

Meillä on käytössä Trendwiki-työkalu, johon kerätään systemaattisesti havaintoja ympäri maailman koko organisaation toimesta. Tämä tieto analysoidaan ja koostetaan trendikokonaisuuksiksi pari kertaa vuodessa. Tietoa tarkastellaan myös erikseen jokaisen toimialan kanssa sekä räätälöidyissä asiakasprojekteissa yhdessä asiakkaan kanssa.

Mitkä ovat olleet suurimmat haasteet ja toisaalta ilon aiheet ennakointityössä?

Suurimmat haasteet: Tietoon voi hukkua ja ei näe metsää puilta, objektiivisuus on tärkeää. Ajoituksen arvioiminen on haasteellista.

Ilon aiheet: kultajyvien löytäminen, se kutkuttava tunne, kokonaisuuksien tajuaminen, alati vaihtuvat aihealueet, laaja-alaisuus, mukava tiimi ja tiimityö, mielenkiintoiset keskustelut.

Mikä on tiedon ja tahdon rooli ennakoinnissa? Kumpi niistä on tärkeämpää?

Minusta tahto on tärkeämpää, ei voi työntää pässiä narussa ja sama pätee ennakointiin. Tietoa tulvii sisään, sitä ei voi välttää; sen näkemistä, kuulemista ja siihen törmäämistä. Ennakoinnissa proaktiivisuus on tärkeää. Ennakointitieto on eräänlainen työkalu, jonka tulisi herättää keskustelua ja auttaa varautumaan ja kehittymään.

Missä itse haluat olla vuonna 2030? Mitä teet silloin työksesi?

Tuntuu liian kaukaiselle ajatella työasioita vuonna 2030. Toivottavasti teen edelleen mielekästä työtä, mutta enemmän sitä haluaa ajatella niitä fiiliksiä, tunnelmia, jota elämä tarjoaisi tuolloin. Työn tulisi tarjota jatkuvia kehittymismahdollisuuksia ja mielekkäitä haasteita. Toivottavasti oma mieli olisi vielä tuolloin notkea eikä urautunut, ja että uteliaisuus ja innostuneisuus vaan kasvaisi. Koen omien näkökantojen uudistamisen ja tuulettamisen tärkeänä.

Opas johdattaa julkishallinnon tietovarantojen avaamiseen ja hyödyntämiseen maksutta kaikille kiinnostuneille. USA:n ja Iso-Britannian esimerkit osoittavat, että maksuttomat kansalliset tietovarannot hyödyttävät niin liike-elämää, kansalaistoimintaa kuin hallinnon tehostamista.

Muualla maailmassa hallinnon maksuttomasta datasta käytetään termiä avoin data (open data). Suomessa moni hallinnon yksikkö on julkaissutkin dataa jo pitkään ja Suomen osalta on kyse maksuttomuudesta. Avoin data -käsitettä soisin käytettäväksi Suomessakin ihan termien yhtenäisyyden vuoksi. Esimerkiksi omaperäisestä ”tietoyhteiskunta”-termistä ei ole järin koitunut kansallista kilpailuetua.

Suomen nykytilanne pohjautuu pitkälti maksuperustelakiin vuodelta 1992. Tuohon aikaan oli perusteltua, että datan kaivaminen kansiosta, sen kopioiminen ja postittaminen vei työaikaa ja frankkeerausleimoja. Netin aikana tilanne on oleellisesti toinen.

Hallinnossa onkin perustettu viime aikoina muun muassa useita työryhmiä, joista osa tähtää lakimuutoksiin. Viime vuoden tapaan tänä vuonna järjestetään Apps4Finland -kilpailu, jossa palkitaan parhaat ideat ja sovellukset avoimen datan hyödyntämiseksi. Käyttöä kyllä keksitään, kunhan on dataa tarjolla.

Personal trainer kauppakuitista

Syksyllä 2009 muun muassa EVA vaati varsin isoon ääneen hallinnon avointa dataa kilpailukyvyn petraamiseksi. Nyt sitä on uskoakseni tulossa ja kiinnostavaa on, milloin liike-elämä alkaa vapauttaa asiakkaittensa dataa heille itselleen.

Esimerkiksi Balancion on pioneeri kuluttajien pankkitiliotteen jatkojalostamisessa. Tiliote voidaan muuttaa graafeiksi tulo- ja menolajeittain jne., jolloin omaa taloutta on helpompi hahmottaa ja ennakoida.

Olisi metkaa saada esimerkiksi jokaisen kauppakuitin jokainen ostos raakadatana joko www-palveluun tai Exceliin. Voisi seurata kuukausitasolla vaikkapa ruokavalionsa edistämistä: menevätkö rahat vihanneksiin vai puolivalmisteisiin. Jokaiselle puutarhurille, talonrakentajalle ja pk-yrittäjälle olisi kätevää nähdä menot mutterin tarkkuudella lähes ajantasaisesti.

Suomelle voisi olla jättiloikkaus avata niin julkiset kuin kaupalliset datahanat. Tämä synnyttäisi sekä uudentyyppisiä kaupallisia sovelluksia että asiantuntijaosaamista.

Avoin data on nouseva trendi - toki joitain maita lukuunottamatta. Yleisen läpinäkyvyyden aallossa Suomi voisi tehdä rivakasti välttämättömyydestä proaktiivisen ja kannattavan vientihyveen.

Opetusministeriön selvityksessä kuvataan läpikäydyistä aineistoista esiin nousseita taiteen ja kulttuurin kentän edellytyksiä, haasteita ja mahdollisuuksia sekä tulevaisuuden keskeisiä muutostrendejä, heikkoja signaaleita ja mahdollisia voimatekijöitä. Näitä arvioidaan kulttuurin yhteiskunnallisen merkityksen, hyvinvoinnin, tasa-arvon, kulttuuritoimialojen talouden ja työllisyyden tavoitteista käsin. (2009, 85 s.)

Sam Inkisen tekemä katsaus pohtii niitä olennaisia teemoja, huolenaiheita ja mahdollisuuksia, joita on käsitelty viime kuukausina muun muassa akateemisen maailman, eri ministeriöiden ja etujärjestöjen, think tankien, julkaisufoorumien sekä vapaampien kohtaamisten viitekehyksissä. Inkinen esittää tilannearvion digitaalisen (uus)median kehityksestä, toimintaympäristön viimeaikaisista murroksista sekä tarjoaa näkökulmia yritystoiminnan, johtamisen, tulevaisuustiedon ja ennakointityön kysymyksiin. (2010, 65 s.)

Aikamoinen paketti!

Kaikki kolme kärsivät tappion Toisessa maailmansodassa ja yhteiskuntien jälleenrakennus piti aloittaa enemmän tai vähemmän tyhjästä. Kansallisen identiteetin ja yhtenäiskulttuurin voi olettaa tihentyneen rakennustyön aikana. Tämä vaikutti toimintatapoihin yhteiskunnassa - toki kansallisen kulttuurin puitteissa. Rakennustyötä seurasi muuttoaalto taajamiin.

Kaikkia kolmea maata on joskus tituleerattu maailman johtavaksi informaatioyhteiskunnaksi. Samaan aikaan niiden väestö vähenee ja nuoriso välittää varsin vähän aiemmista kulttuurisista koodeista. Yksilöllistyminen, hiustenvärjäys ja oma hahmo massiiviroolipeleissä koetaan jatkuvuutta tärkeämmäksi.

Kaikilla kolmella valtiolla on omat Nokiansa, joita valtiot ovat tukeneet auliisti. En tiedä pitäisikö huolestua, mutta kaikki kolme ovat myös erittäin hyviä tuottamaan härpättimiä palveluinnovaatioiden sijaan.

Esimerkiksi Japanissa käytetään yllättävän vähän nettiä ja erittäin suosittu mobiilikäyttö painottuu teleoperaattoreiden tarjontaan. Japani alkaa muistuttaa hieman Ranskaa, joka ei ollut niin kiinnostunut netistä kun tarjolla oli videotexiin pohjautuva Minitel.

Tässä vaiheessa herää lähinnä kysymyksiä. Olisiko Suomen hyvä liittoutua tiiviimmin vaikkapa Etelä-Korean tai Japanin kanssa? Vai olisikö hyvä loikata suoraan mittakaavaedun kaveriksi, kuten Intia?

Innovoinnin kannalta Etelä-Korean, Japanin ja Suomen kehitys ei näytä hyvältä pitkällä tähtäimellä. Väki vähenee, mutta samalla ikä pitenee ja kiinnostus uuteen hupenee. Toisaalta jokaisen yhteiskunnan kasvu on rakentunut pitkälti sille, että myöhemmät sukupolvet maksavat aiempien eläkkeet. Oma merkintänsä on, olisiko mahdollista yhdistelmä jossa väki vähenee, työura pitenee ja eläke kasvaa?

Toivottavasti mahdollisimman moni ehtii lukea uusia aineistoja. Kommentit lukukokemuksista ovat tervetulleita! Antakaa palautetta.

Coca-Colan IFTF:llä teettämän ruoan vähittäismyynnin tulevaisuuden trendien ennakointiraportti. (4/2009, 27 s.)

Kalifornian ympäristö ja asuinyhteisöt vuonna 2025. Fokuksessa ilmaston muutos, ”puhtaat” energiaratkaisut ja ympäristön kehittäminen. (4/2009, 53 s.)

Philips Designin tekemä, Philipsin näkökulmasta tärkeitä lähitulevaisuuden trendejä luotaava ennakointi. Fokuksessa sosiaalinen innovaatio. (2007, 68 s.)