Finpron ennakoinnin asiantuntija Virpi Vaittinen muistutti, että ennakoinnissa ei ole kysymys tulevaisuuden ennustamisesta vaan nykyisyyden analysoinnista jonka avulla voidaan etsiä uusia tapoja toimia. Finpron ennakointitoiminnan ytimessä on ympäri maailmaa koottavien signaalien kerääminen joita heidän TrendWikiinsä kertyy tuhansia. Näiden heikkojen signaalien pohjalta tehdään analyysejä asiakkaan tarpeiden mukaan ja niitä työstetään yhdessä asiakkaan kanssa. Ennakointi usein kuitenkin herättää lisää kysymyksiä kuin antaa vastauksia. Kysymykseen vastaaminen voi kuitenkin johtaa aivan uusiin innovaatioihin ja auttaa pohtimaan sitä, miten joku asia voitaisiin tehdä paremmin.

Finpro julkaisee myös kaksi kertaa vuodessa kartan siitä, mitkä ovat juuri nyt ajankohtaiset trendi-ilmiöt. Syksyn 2011 trendikartta keskittyi Afrikan trendeihin ja siihen, mitä tämä voisi tarkoittaa suomalaisyrityksille.  Afrikassa nopea kaupungistuminen, erittäin nuori ja dynaaminen väestö, etäisyyksien stimuloima mobiiliteknologian käyttö tai kriisien asiantuntijuus ovat kaikki mahdollisuuksia joita etäältä Suomesta voi olla vaikea nähdä. Vähän lähemmäksi pääsee katsomalla Finpron kiinnostava esitys verkosta ”Focus on Africa”.

Session lopuksi katsottiin tarkemmin muutamia kiinnostavia trendejä, joista kuullaan varmasti lähiaikoina lisää. Mitä esimerkiksi tarkoittaa se, että elinikä ja vauraus kasvavat eikä seitsemänkymppinen ole enää välttämättä edes sinänsä seniori vaan hyvässä kunnossa oleva itseensä sijoittava elämysten etsijä?

Entä missä kaikessa pelaamista hauskuutta voitaisiinkaan hyödyntää? Hyvänä esimerkkinä video siitä olisimmeko parempia roskien kerääjiä jos se olisi hauskaa. Tai voitaisiinko hyötyliikuntaa lisätä tekemällä portaiden kiipeämisestä liukuportaiden käyttämistä hauskempaa? Ainakin Tukholman metron pianoportaat onnistuvat saamaan ruotsalaiset huhkimaan portaissa!

Pohdimme myös työelämän radikaalia muutosta, josta onkin viime aikoina tehty isoja ennakointiprojekteja. Esimerkiksi Suomen Akatemian Työn ja Hyvinvoinnin tutkimusohjelma ja Sitran ajatuspaja Elinvoima-foorumi ovat tuottaneet tutkimusta ja tekemistä siitä, millaisia muutospaineita yhteiskuntaan kohdistuu työn muutoksen myötä.

Kansallinen ennakointiverkosto tapaa seuraavan kerran jo 16.12. jolloin tutustutaan Elinkeinoelämän osaamisen ennakointiprojektiin Oivallukseen, jossa on mietitty millaisia osaamistarpeita tulevaisuus meille asettaa kun kerran työelämä on muuttunut niin mittavasti.

Siihen siis!

Älykäs rakennettu ympäristö on energiatehokas, elämää helpottava ja turvallinen. Kestävän ympäristön rakentaminen yhdistää monet alat. Liiketoimintamahdollisuuksia löytyy runsaasti niin kotimaassa kuin ulkomailla, erityisesti kehittyvissä yhteiskunnissa. Kodin ja työpaikan älykkäät ratkaisut helpottavat olennaisesti yksilöiden arkea. Kaupunkirakennetta kehittämällä voitaisiin esimerkiksi organisoida työpaikat uudelleen ja luoda innovaatioille suotuisammat olosuhteet. Toimistotiloja voisi muunnella nykyistä enemmän yhdyskuntarakennetta täydentämään. Monia töitäkin voisi tehdä ilman sidonnaisuutta aikaan ja paikkaan.

Mitä mieltä sinä olet? Mikä on trendin vaikutus toteutuessaan, ja mikä on sen toteutumisen todennäköisyys? Klikkaa trendiä kartalla, anna äänesi ja kommentoi!

Työhyvinvoinnin ja työn tuottavuuden samanaikainen kehittäminen ovat tärkeitä Suomen kilpailukyvyn kannalta. Suomessa on vankkaa työelämän ja hyvinvoinnin osaamista, hyvät oppimis- ja koulutusympäristöt sekä ainutlaatuinen yhteistyön ja kehittämisen perinne työelämässä. Yhteiskunnallisesti on erittäin tärkeää lisätä työelämän vetovoimaa. Vapaa-ajan arvostus kasvaa ja ihmiset vaurastuvat, joten pelkät taloudelliset kannustimet eivät saa ihmisiä pidentämään työuraansa. Työurien pidentämiseksi tarvitaan myös uudenlaisia työn organisoinnin ja tekemisen tapoja sekä joustavia yksilöllisiä ratkaisuja.

Mitä mieltä sinä olet? Mikä on trendin vaikutus toteutuessaan, ja mikä on sen toteutumisen todennäköisyys? Klikkaa trendiä kartalla, anna äänesi ja kommentoi!

Mitä mieltä sinä olet? Mikä on trendin vaikutus toteutuessaan, ja mikä on sen toteutumisen todennäköisyys? Klikkaa trendiä kartalla, anna äänesi ja kommentoi!

Uusina asioina etusivulla ovat sivun alaosassa oleva kysely, johon poimimme kulloinkin ajankohtaisia aiheita äänestettäväksi, sekä oikean alalaidan Delicious- ja Twitter-syötteet. Olemme siirtäneet koko materiaalipankkimme Delicioukseen, jossa rekisteröityneet käyttäjät voivat helposti myös ehdottaa meille lisää linkkejä. Lisätietoja ja esimerkkihakuja löydät erilliseltä ohjesivulta. Twitteristä saamme automaattisesti mukaan ne tweettaukset, joissa puhutaan tulevaisuudesta tai ennakoinnista.

Blogi on ennallaan, mutta jatkossa keskitymme entistä enemmän ajankohtaisten tulevaisuusasioiden uutisointiin. Mukaan on tulossa myös enemmän vierailevia kirjoittajia, sekä kokonaan uusia vakituisia kynäilijöitä. Blogimerkintöjen jakamista on nyt helpotettu, ja Facebookissakin kirjoituksiamme voi suositella.

Kaikenlainen palaute uudistuksesta on tervetullutta! Tämän merkinnän kommentoinnin lisäksi käytössäsi on perinteinen palautelomake sekä muut yhteydenottokeinot. Tule mukaan keskusteluun!

Toimintaympäristön pelisääntöjen muuttuessa ja muutosnopeuden jatkuvasti kiihtyessä käynnistettiin myös pari vuotta sitten ”maatalouspoliittisen toimintaympäristön ennakointihanke, MAPTEN”, jossa tarkasteltiin, minkälaisia politiikkahaasteita vuoden 2013 jälkeiseen ohjelmakauteen liittyy sekä laajemminkin alan kehitystä vuoteen 2030 saakka. MAPTEN -hankkeessa luotiin vaihtoehtoisia ääriskenaarioita maa- ja elintarviketalouden kehityksestä niin globaalilla kuin paikallisellakin tasolla, joilla pyrittiin konkretisoimaan sitä, minkälaisia tulevaisuuspolkuja joko haluamme astella tai joudumme astelemaan.

Kesällä julkistetuissa tuloksissa hankkeen yhdessä osiossa reilun 100 hengen asiantuntijapaneeli arvioi tulevaisuuden muutoksia, muutostekijöitä ja trendejä kaksikierroksisessa Delfoi-prosessissa. Paneeli arvioi ensimmäisellä kierroksella tärkeimmäksi muutosvoimaksi makean veden varannot maailmassa. Makean veden saatavuuden ohella asiantuntijat pitivät tulevaisuuden politiikkahaasteina koko maailmaa koskettavia ilmasto- ja ympäristömuutoksia sekä energian kokonaiskulutusta maataloudessa.

Suomen näkökulmasta painotetut ja tarkennetut huolenaiheet toisen kyselykierroksen jälkeen luokiteltiin Suomen maa- ja elintarviketalouden strategisesti tärkeiksi kysymyksiksi. Niissä korostuivat viisi kotimaiselle ruoantuotannolle keskeistä asiaa:

• maatilayritysten kannattavuuden kehitys,
• Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan painoarvo ja kansallisen liikkumavaran käyttömahdollisuudet yhteiskunnallisesti hyväksyttävin perusteluin,
• EU:n maatalousbudjetin rahamääräinen toteuma rahoituskaudelle 2014-2020,
• kotimaisten elintarvikkeiden osuuden väheneminen ruoankulutuksessa tuontielintarvikkeiden lisääntyessä sekä
• maatalouden ympäristökuormituksen hallinta ravinnekuormituksen osalta.

Koko hankkeen loppupäätelmissä ennakoidaan, että markkinoiden potkuvoima kasvaa ja maatalouspolitiikan ohjausvaikutus vähenee selvästi kahden seuraavan vuosikymmenen aikana. Lähivuosien tärkein pelintekijä on EU:n uusi ohjelmakausi. Rakennekehityksen osalta edetään, kuten on edetty viimeisten parinkymmenen vuoden ajan; tilojen koko kasvaa ja lukumäärä vähenee edelleen. Samalla kotieläintuotannon erikoistuminen jatkuu, ja monialaiset maatilat lisääntyvät yhä. Aktiivitilojen kokonaismäärän nähdään laskevan nykyisestä noin 63 000 tilasta 40 000 tilaan vuonna 2020, ja jatkaen laskua vielä 2020-luvun. Kotieläintaloudessa lasku on rajumpaa: nykyisestä 20 000 tilasta on vuonna 2020 jäljellä enää noin 8 000 tilaa.

Tutkimuksessa tarkasteltiin yhtenä tukipolitiikan vaihtoehtona, että maatalouden CAP-tuki lopetettaisiin kokonaan. Suomessa tällainen toteuma merkitsisi viljantuotannon kannattavuuden romahtamista ja vilja-alan voimakasta supistumista 2010-luvun lopulle edettäessä. Sianlihantuotanto vähenisi 20-25 prosenttia ja siipikarjanlihantuotanto kymmenen prosenttia. Vuoteen 2030 katsottaessa ruoantuotannon edellytyksiin kaikkialla maailmassa vaikuttavat eniten makean veden varantojen väheneminen, ilmastonmuutos ja energian hinta.

Mitä aihealueita Finpro ennakoinnissaan käsittelee?

Meillä Finprossa käsittelemme sekä ennakoinnin alkupäätä (Foresight) sekä loppupäätä (Insight). Foresight-toiminnoissa signaaleja kerätään ennakkoluulottomasti kaikilta osa-alueilta, kaikkialta eli kaikkea maan ja taivaan väliltä. Signaalien keräysvaiheessa ei ole olemassa huonoa tai väärää signaalia – toisen tuttu juttu voi olla toiselle täysin uutta. Insight-toiminnoissa viemme havaitut mahdollisuudet asiakkaan strategiaan ja innovaatioihin.

Miksi ennakointi on Finprolle tärkeää?

Pieni maa pysyy kilpailussa mukana ketteryydellään, joten Finprolle on tärkeää tunnistaa ilmiöitä ajoissa, jotta kansainvälistyvät yritykset pystyvät reagoimaan oikea-aikaisesti ja näin ei jäätäisi junasta. Finprolle on tärkeää löytää niitä kultajyviä, jotka edesauttavat suomalaisia kehittymään ja kehittämään tulevaisuuden menestystarinoita. Finprolla on loistavat mahdollisuudet tuoda tietoa Suomeen laajan oman ja kansainvälisen verkoston myötä.

Miten signaalityötä tehdään?

Meillä on käytössä Trendwiki-työkalu, johon kerätään systemaattisesti havaintoja ympäri maailman koko organisaation toimesta. Tämä tieto analysoidaan ja koostetaan trendikokonaisuuksiksi pari kertaa vuodessa. Tietoa tarkastellaan myös erikseen jokaisen toimialan kanssa sekä räätälöidyissä asiakasprojekteissa yhdessä asiakkaan kanssa.

Mitkä ovat olleet suurimmat haasteet ja toisaalta ilon aiheet ennakointityössä?

Suurimmat haasteet: Tietoon voi hukkua ja ei näe metsää puilta, objektiivisuus on tärkeää. Ajoituksen arvioiminen on haasteellista.

Ilon aiheet: kultajyvien löytäminen, se kutkuttava tunne, kokonaisuuksien tajuaminen, alati vaihtuvat aihealueet, laaja-alaisuus, mukava tiimi ja tiimityö, mielenkiintoiset keskustelut.

Mikä on tiedon ja tahdon rooli ennakoinnissa? Kumpi niistä on tärkeämpää?

Minusta tahto on tärkeämpää, ei voi työntää pässiä narussa ja sama pätee ennakointiin. Tietoa tulvii sisään, sitä ei voi välttää; sen näkemistä, kuulemista ja siihen törmäämistä. Ennakoinnissa proaktiivisuus on tärkeää. Ennakointitieto on eräänlainen työkalu, jonka tulisi herättää keskustelua ja auttaa varautumaan ja kehittymään.

Missä itse haluat olla vuonna 2030? Mitä teet silloin työksesi?

Tuntuu liian kaukaiselle ajatella työasioita vuonna 2030. Toivottavasti teen edelleen mielekästä työtä, mutta enemmän sitä haluaa ajatella niitä fiiliksiä, tunnelmia, jota elämä tarjoaisi tuolloin. Työn tulisi tarjota jatkuvia kehittymismahdollisuuksia ja mielekkäitä haasteita. Toivottavasti oma mieli olisi vielä tuolloin notkea eikä urautunut, ja että uteliaisuus ja innostuneisuus vaan kasvaisi. Koen omien näkökantojen uudistamisen ja tuulettamisen tärkeänä.

Opas johdattaa julkishallinnon tietovarantojen avaamiseen ja hyödyntämiseen maksutta kaikille kiinnostuneille. USA:n ja Iso-Britannian esimerkit osoittavat, että maksuttomat kansalliset tietovarannot hyödyttävät niin liike-elämää, kansalaistoimintaa kuin hallinnon tehostamista.

Muualla maailmassa hallinnon maksuttomasta datasta käytetään termiä avoin data (open data). Suomessa moni hallinnon yksikkö on julkaissutkin dataa jo pitkään ja Suomen osalta on kyse maksuttomuudesta. Avoin data -käsitettä soisin käytettäväksi Suomessakin ihan termien yhtenäisyyden vuoksi. Esimerkiksi omaperäisestä ”tietoyhteiskunta”-termistä ei ole järin koitunut kansallista kilpailuetua.

Suomen nykytilanne pohjautuu pitkälti maksuperustelakiin vuodelta 1992. Tuohon aikaan oli perusteltua, että datan kaivaminen kansiosta, sen kopioiminen ja postittaminen vei työaikaa ja frankkeerausleimoja. Netin aikana tilanne on oleellisesti toinen.

Hallinnossa onkin perustettu viime aikoina muun muassa useita työryhmiä, joista osa tähtää lakimuutoksiin. Viime vuoden tapaan tänä vuonna järjestetään Apps4Finland -kilpailu, jossa palkitaan parhaat ideat ja sovellukset avoimen datan hyödyntämiseksi. Käyttöä kyllä keksitään, kunhan on dataa tarjolla.

Personal trainer kauppakuitista

Syksyllä 2009 muun muassa EVA vaati varsin isoon ääneen hallinnon avointa dataa kilpailukyvyn petraamiseksi. Nyt sitä on uskoakseni tulossa ja kiinnostavaa on, milloin liike-elämä alkaa vapauttaa asiakkaittensa dataa heille itselleen.

Esimerkiksi Balancion on pioneeri kuluttajien pankkitiliotteen jatkojalostamisessa. Tiliote voidaan muuttaa graafeiksi tulo- ja menolajeittain jne., jolloin omaa taloutta on helpompi hahmottaa ja ennakoida.

Olisi metkaa saada esimerkiksi jokaisen kauppakuitin jokainen ostos raakadatana joko www-palveluun tai Exceliin. Voisi seurata kuukausitasolla vaikkapa ruokavalionsa edistämistä: menevätkö rahat vihanneksiin vai puolivalmisteisiin. Jokaiselle puutarhurille, talonrakentajalle ja pk-yrittäjälle olisi kätevää nähdä menot mutterin tarkkuudella lähes ajantasaisesti.

Suomelle voisi olla jättiloikkaus avata niin julkiset kuin kaupalliset datahanat. Tämä synnyttäisi sekä uudentyyppisiä kaupallisia sovelluksia että asiantuntijaosaamista.

Avoin data on nouseva trendi - toki joitain maita lukuunottamatta. Yleisen läpinäkyvyyden aallossa Suomi voisi tehdä rivakasti välttämättömyydestä proaktiivisen ja kannattavan vientihyveen.

Aikamoinen paketti!

Kaikki kolme kärsivät tappion Toisessa maailmansodassa ja yhteiskuntien jälleenrakennus piti aloittaa enemmän tai vähemmän tyhjästä. Kansallisen identiteetin ja yhtenäiskulttuurin voi olettaa tihentyneen rakennustyön aikana. Tämä vaikutti toimintatapoihin yhteiskunnassa - toki kansallisen kulttuurin puitteissa. Rakennustyötä seurasi muuttoaalto taajamiin.

Kaikkia kolmea maata on joskus tituleerattu maailman johtavaksi informaatioyhteiskunnaksi. Samaan aikaan niiden väestö vähenee ja nuoriso välittää varsin vähän aiemmista kulttuurisista koodeista. Yksilöllistyminen, hiustenvärjäys ja oma hahmo massiiviroolipeleissä koetaan jatkuvuutta tärkeämmäksi.

Kaikilla kolmella valtiolla on omat Nokiansa, joita valtiot ovat tukeneet auliisti. En tiedä pitäisikö huolestua, mutta kaikki kolme ovat myös erittäin hyviä tuottamaan härpättimiä palveluinnovaatioiden sijaan.

Esimerkiksi Japanissa käytetään yllättävän vähän nettiä ja erittäin suosittu mobiilikäyttö painottuu teleoperaattoreiden tarjontaan. Japani alkaa muistuttaa hieman Ranskaa, joka ei ollut niin kiinnostunut netistä kun tarjolla oli videotexiin pohjautuva Minitel.

Tässä vaiheessa herää lähinnä kysymyksiä. Olisiko Suomen hyvä liittoutua tiiviimmin vaikkapa Etelä-Korean tai Japanin kanssa? Vai olisikö hyvä loikata suoraan mittakaavaedun kaveriksi, kuten Intia?

Innovoinnin kannalta Etelä-Korean, Japanin ja Suomen kehitys ei näytä hyvältä pitkällä tähtäimellä. Väki vähenee, mutta samalla ikä pitenee ja kiinnostus uuteen hupenee. Toisaalta jokaisen yhteiskunnan kasvu on rakentunut pitkälti sille, että myöhemmät sukupolvet maksavat aiempien eläkkeet. Oma merkintänsä on, olisiko mahdollista yhdistelmä jossa väki vähenee, työura pitenee ja eläke kasvaa?