Web-kehityksen neljä vaihetta
Web 1.0 oli Internetin ensimmäinen vaihe, joka kesti vuodesta 1993 vuoteen 2001. Sosiaalisen webin aikakausi eli Web 2.0:n kehitysvaihe alkoi vuoden 2004 tienoilla ja jatkuu edelleen. Tämän vaiheen keskeinen ilmiö on ollut sosiaalisen median kehittyminen erilaisine uusine palveluineen ja kasvuyrityksineen. Webin evoluutiosta on keskusteltu viime vuosina paljon ja erilaisia käsityksiä ja määritelmiä on teemasta esitelty: Web 1.0, Web 2.0, Web 3.0 and Web 4.0 explained. Olennaista on huomata, että web ja verkostotalous muuttavat sekä tuotannon että kulutuksen rakenteita. Päättäjille on tärkeää ymmärtää, millaiseen verkostotalouden toimintaympäristöön olemme matkalla.
Lyhyesti voimme tiivistää nämä neljä eri web-kehityksen vaihetta seuraavasti
- Web 1.0 lukemisen ja informaation jakelun vaihe
- Web 2.0 sosiaaliseen mediaan osallistumisen vaihe, eriytyneiden lukeminen-kirjoittaminen –toimintojen vaihe
- Web 3.0 yhteistyön ja yhteistuottamisen (co-creation) vaihe, lukemis- ja kirjoittamisvaiheet enemmän koordinoituja toimintoja
- Web 4.0 vahvan verkkopalveluiden integraation vaihe, lukemis-kirjoittamisvaiheet saumattomasti integroituja ja linkittyneitä ubiteknologioiden avulla ja tuella
Web 2.0 -vaihe
Web 2.0 -vaihe on perustunut tekonologiaan, jonka avulla on voitu hallita laajojen ihmisjoukkojen vuorovaikutusta ja viestintää. Globaali Facebook-yhteisö on tästä ehkä paras esimerkki. Useissa valtioissa laajakaistan ja internetin peitto on saavuttanut kriittisen 90%:n asteen, joka on luonut pohjan Web 2.0-sovellutuksille. Web 2.0:ssa informaatiolla ei sinänsä ole keskeistä roolia yrityksille tai kansalaisille. Wikit ja erilaiset foorumit ovat olleet tyypillisiä ”alustoja” Web 2.0-vaiheen kehitykselle. Web 2.0:ssa liiketoimintamallit ovat perustuneet paljolti markkinointiviestinnän kohdentamiseen isoille joukoille. Web 2.0 on merkinnyt huomiotalouden kehittymistä ja syvenemistä. Omien skenaariolaskelmieni pohjalta arvioin maailman olevan täydellisesti laajakaistoitettu vuoden 2050 tienoilla.
Web 3.0 -vaihe
Web 3.0 tulee olemaan semanttisen webin (semantic web) aikakausi. Tämän aikakauden alun eräänä uutena keskeisenä tietoteknisenä sovellutuksena on esitetty Wolfram Alpha. Wolfram Alpha-vastauskoneelle voi esittää yksittäisten hakusanojen lisäksi myös suoria kysymyslauseita, joihin se etsii vastausta tietokannoistaan. Muista perushakukoneista (Google, Yahoo ym.) poiketen Wolfram Alpha ei anna vastausta teksti –ja linkkilistana, vaan numeroina, taulukkoina ja kuvina: A New Kind Of Search Engine. Wolfram Alpha pystyy suorittamaan myös symbolista ja numeerista laskentaa sekä piirtämään kuvaajia annetuista funktioista.
Wolfram Alpha voi siis vastata sekä matemaattisiin kysymyksiin että lingvistisiin kyselyihin. Web 3.0 tulee perustumaan rakenteelliseen dataan. Web 3.0. tulee myös perustumaan voimakkaasti ”suurlähettiläisiin”, kuvakkeisiin eikä niinkään tekstiin kuten nykyiset webin hakujärjestelmät. Uudessa Internetissä tulevat useat webbisivut ja niiden käyttäjät olemaan keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Vuorovaikutusta webissä myös ohjaillaan, mistä kansalaisten on syytä olla tietoisia.
Web 3.0:ssa eräs keskeinen piirre tulee olemaan skaalautuvien avoimien lähteiden web-sovellutukset. Tämä webin erityispiirre tulee mahdollistamaan avoimen innovaatiotoiminnan laajentumisen. Jo nyt voimme puhua avoimen innovaatiotoiminnan vallankumouksesta. Web 3.0-sovellutukset voidaan modifoida ja räätälöidä erilaisille markkinasegmenteille. Web 3.0-sovellutuksissa verkkoyhteisö tarjoaa toimintojen sujuvuuden ja funktionaalisuuden. Erilaiset integroudut pilvipalvelut tulevat olemaan Web 3.0-vaiheen keskeisiä sovellutuksia. Hyviä esimerkkejä tämän tyyppisestä kehityksestä on Amazon Clouddrive-palvelukonsepti ja Amazon EC2-palvelukonsepti. Pilvipalvelut tulevat yleistymään ja jo nyt eräät yritykset pystyvät tarjoamaan mahdollisuuden perustaa pilviyritys 10 minuutissa. Tämä muutos tulee muuttamaan ajan myötä myös talouden ja myös julkistalouden rakenteita, kun yritykset ovat ”pilvessä” ja pilviyritykset eivät tulevaisuudessa ole välttämättä kiinnittyneitä maantieteellisesti valtioihin. Nämä esimerkit kertovat jo paljon kehityksen suunnasta ja sisällöstä. Pk- ja freelancer-yrittäjille Web 3.0 voi tarjota huimia tulevaisuuden kehitysnäkymiä.
Suomessa tarvitaan täysin uudenlaista koulutusta ja valmennusta sekä pilviyrittäjyyteen että e-liiketoimintaan, koska nyt uusien digitaalisten ratkaisujen myötä kehitys on erittäin nopeaa. Hitaat ja ilman ajantasaista koulutusta olevat yritykset henkilöstöineen putovat kehityksen kelkasta kuin ”eno veneestä”. Web 3.0 ja sitä seuraava Web 4.0 tulisi tietoisesti ottaa huomioon kaupallisen ja liiketoiminta-alan koulutusohjelmissa. Myös aikuiskoulutusta tulisi kohdentaa näiden haasteiden mukaiseen koulutukseen.
Eräs erittäin varteenotettava kandidaatti tulevaisuuden ”Steve Jobsiksi” on brittitutkija ja Oxfordin yliopissa väitellyt Stephen Wolfram, joka on Wolfram Alphan takana. Tosin Stephen Wolfram ei ole välttämättä vahvasti julkisuudessa viihtyvä henkilö, vaikka hän on kehittänyt mm. Mathematica-ohjelmiston ja monia muita erittäin merkittäviä asioita (ks. http://www.stephenwolfram.com/interviews). Euroopalla on siis täysin kiistatonta huipputason osaamista Web 3.0-kehityksen alueella. Toivottavasti eurooppalainen teollisuus ja elinkeinoelämä ymmärtävät tämän tosiasian.
Tieto ja informaatio tulevat olemaan tarjolla mihin aikaan tahansa ja missä tahansa. Ubiteknologiat tulevat tekemään erilaisista vuorovaikutussuhteista saumattomia ja ajalliset viiveet tulevat tästä johtuen vähentymään. Toimintojen reaaliaikaisuus tulee edelleen yleistymään. Ubiteknologian avulla ihmiset ovat yhä enemmän vuorovaikutuksessa (man-man interaction), samoin ihmiset ja koneet (man-machine interaction) tulevat olemaan yhä enemmän vuorovaikutuksessa. Tärkeäksi ja kasvavaksi vuorovaikutuksen muodoksi nousee myös koneiden välinen vuorovaikutus (machine-machine interaction). Usein tämä vuorovaikutus ei ole ihmisille ja tavallisille kansalaisille näkyvää vuorovaikutusta. Tulevaisuudessa tulemme elämään osaksi näkymättömän viestinnän ja vuorovaikutuksen maailmassa. Ihminen on muuttumassa kyborgiksi. Eräs mainio analyysi tästä monimutkaisesta prosessista on Mika Ala-Korpelan, Teemu Sunan ja Sam Inkisen vuonna 2007 julkaistu teos ”Kyborgin käsikirja – Havaintoja informaatiosta, ihmisestä ja koneesta, elämästä ja älykkyydestä”.
Tulevaisuudessa myös sillä, mitä koneet, avatarit ja robotit ”ajattelevat”, on kasvavaa merkitystä yhteiskunnan toiminnalle. Se, mitä nykyisin ajattelemme datasta, informaatiosta, tiedosta, ymmärryksestä tai viisaudesta, voi tulevaisuudessa osoittautua varsin puutteelliseksi, koska älyn ja tekoälyn suhde muuttuu uusien digitaalisten teknologioiden kehityksen myötä. Tulemme tarvitsemaan yhä enemmän reduktionististen ajattelumallien rinnalle myös holistisia ajattelumalleja. Eräs mielenkiintoinen tulevaisuusajattelija ja IT-alan kehittelijä on Kaliforniassa vaikuttava Monica Anderson, joka on merkittävimpiä suomalaistaustaisia keksijöitä ja keinoälytutkijoita maailmassa. Monet Googlen algoritmit, patentit ja toimintamallit ovat hänen käsialaansa. Hänen tulevaisuusvisionsa kiinnittyy voimakkaasti holistisen ajattelun kehittelyyn tietojärjestelmäkehityksen yhteydessä. Hänen ajattelumaailmansa on lähellä emeritusprofessori Teuvo Kohosen ajatusmaailmaa. Teuvo Kohosen jo klassiseksi tieteelliseksi kontribuutioksi muodostunut teos Self Organizing Maps on eräs keskeinen merkkipaalu tämän tutkimusalueen osalta, jossa holistinen ajattelu on osa keinoälyjärjestelmien mallintamisfilosofiaa.
Äly ja oppiminen mahdollistavat sopeutumisen vallitsevaan tilanteeseen ja olosuhteisiin. Tulevaisuudessä keinoälyn kehitys laajentaa sopeutumisen mahdollisuuksia ei pelkästään nykyisyyden osalta, mutta myös tulevaisuuden kehityksen osalta kun ihmiset voivat hyödyntää joustavasti esimerkiksi skenaariolaskennan ja tilastollisen ennustamisen työkaluja. Tämä uusi vaihe merkitsee myös uusia mahdollisuuksia tulevaisuudentutkimukselle. Tulevaisuudessa ihmisen rinnalla tulevaisuutta ennakoivat myös robotit.
Kuten aikaisemminkin historiassa, yksilön käyttäytymisen muuttuessa oppimisprosessin seurauksena on joko yksilön tai sitä säätelevän järjestelmän täytynyt havaita muuttuneen käytöksen edut. Tämä prosessi ei kuitenkaan tapahdu automaattisesti.
Semanttisen webin aikakausi tulee johtamaan yhä huomiotalouden esille nostamien hybridien voimistumiseen. Eri mediat kuten sanomalehdet, TV, radio ja Internet tulevat olemaan yhä enemmän linkittyneinä toisiiinsa. Web 3.0 tulee merkitsemään murrosta perinteisille mediataloille. Jo Web 2.0 merkitsi isoa murrosta mediamaailmalle. Web 3.0 tulee edelleen muuttamaan medioiden toimintaympäristöä. Erityisesti verkostoissa tapahtuva koneoppiminen voi mullistaa medioiden toimintalogiikkaa.
Web 3.0-vaiheessa Internetin ”suurlähettiläät” tulevat olemaan kehityksen keskiössä. Internet –suurlähettiläät tulevat siivilöimään laajoja tieto- ja informaatiovirtoja. Ne toimivat kuten suodattimet, jotka filtteroivat tietoja ja laajoja data- ja informaatiovirtoja. Web 3.0 tulee merkitsemään uudenlaisten talous- ja valtarakenteiden syntymistä. Ns. ”internet economics” tulee olemaan tulevaisuudessa välttämätön osio kansantaloustieteen perusopintoja. Osa Internetin ”suurlähettiläistä” tulee olemaan näkyviä, osa taas tulee olemaan näkymättömiä. Näkyvä älykkyys ja näkymätön älykkyys ovat ubiteknologisen kehityksen välttämättömiä peruspiirteitä. R&D-toiminnassa älykkäiden järjestelmien kehitys on keskeinen haaste.
Web 4.0 -vaihe
Web 4.0 tai WebOS tulee olemaan älykäs web (intelligent web). Näin arvioi tilannetta Nova Spivack, semanttisen webin tulevaisuudesta paljon kirjoittanut verkkofuturisti. Älykäs web Web 4.0 tulee tallentamaan ihmisten havaintoja ihmisten käyttäytymisestä, tavoista ja ajattelusta. Tietokoneet tulevat olemaan Web 4.0-maailmassa synkronisoituja keskenään. Eräät tahot arvioivat tällä hetkellä, että Google+ tulee olemaan Web 4.0 –vaiheen keskeinen sovellutus. Kuten jo nyt tiedetään, Google+ tulee koostumaan useista integroiduista älyratkaisuista.
Web 4.0 tulee olemaan ubiteknologisen kehityksen kulminaatiovaihe. Web 4.0 –vaiheen kehitykselle tulee olemaan ominaista sensoreiden laaja käyttö eri konteksteissa ja eri laitteissa. Tärkeitä konteksteja ovat kotiasunnot, loma-asunnot, hotellit, autot, junat, lentokoneet, lentokentät, kongressitilat ja tietysti medioituneet ympäristöt. Älykäs Web 4.0 tulee toimimaan kuten älykäs avustaja, herra Reginald Jeeves, joka pystyy antamaan hyviä ohjeita ja hyödyllisiä vinkkejä kaiken maailman asioista tyhjäntoimittajaherrasmies Bertie Woosterille. Web 4.0 tulee merkitsemään älykkyyden vallankumousta.
Kirjailija P.G. Wodehouse ”keksi” siis Web 4.0:n perusidean jo kauan sitten. Tulevaisuuden avustajamme ”Herra Jeeves”, Web 4.0 voi antaa perusteltuja ohjeita - jopa ihmissuhteistamme. Jo nyt on olemassa alkeellisia sovellutuksia tämän tyyppisistä kyselypalveluista. Internetin kyselypalvelut tulevat olemaan mielenkiintoinen palvelutalouden alue niin medioille kuin muidenkin alojen yrityksille. Kaliforniassa vaikuttava tietoyhteiskuntaguru Raymond Kurzweil arvioi, että vuonna 2029 Web 4.0 tulee suoriutumaan samoista tehtävistä kuin ihmisen aivot. Jäämme siis odottamaan sitä käänteen tekevää tulevaisuuden hetkeä, jolloin ”Herra Jeeves” on valmis koko aivokapasiteelillaan ”astumaan palvelukseemme”. Raymond Kurzweil on esittänyt oman teknologia- ja tiederoadmapin ja tulevaisuusarvion tietokoneistumisesta tulevaisuuden kehityksen osalta. Se tarjoaa tulevaisuudentutkijoille erään mielenkiintoisen näkökulman tulevaisuuden kehityksen osalta.
