Ennakointiohjelmien haasteena yleisesti arvioituna on se, miten hyvin ne kytkeytyvät maan innovaatiojärjestelmään ja palvelevat innovaatiojärjestelmän eri toimijoita. Triple Helix-ajattelun mukaan ennakoinnissa tulisi huomioida maan teollisuus ja elinkeinoelämä, yliopistolaitos ja valtio eri toimijoineen. Laajemman Quartet Helix-ajattelumallin mukaan, jota olen itse korostanut innovaatioajattelun mallin kehittelyn yhteydessä , olisi neljäntenä tärkeänä toimijaryhmänä huomioitava kuluttajat ja avainkäyttäjät. Syy tähän on se, että uudet innovaatiot markkinoilla ovat yhä enemmässä määrin kuluttaja- ja asiakasvetoisia.  Perinteinen Triple Helix-malli on vanhentunut innovaatiopolitiikan strategisen suunnittelun malli.

Myös itse keksijät ja heidän organisaatioinsa olisi myös syytä huomioida paremmin keskeisenä ennakointitulosten hyödyntäjätahona. Lisäksi on olemassa iso joukko muita välittäjäorganisaatioita, jotka tulisi saada mukaan ennakointiprosesseihin. Erityisen tärkeitä toimijoita ovat kaikki koulutuksen ja oppimisen kanssa tekemisissä olevat organisaatiot, koska ennakoinnin kautta saadaan aina uutta tietoa siitä, millaisia osaamispääomia olisi tarvetta luoda elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tarpeisiin tulevaisuudessa.

Suomi on tänään osa globaalia taloutta. Olemme paljolti mukana hyperkilpailluilla markkinoilla. Olemme vientitoiminnan kautta riippuvaisia kansainvälisistä markkinoista ja niiden kysynnästä. Tulevaisuudessa tämä riippuvuus vain lisääntyy. Siksi olisi tärkeää, että Suomessa ennakointitoiminta olisi kansainvälistä ja eri kansainväliset trendit, kehitysurat ja mielenkiintoiset heikot signaalit tunnistavaa.

Kun tarkastelemme kansainvälisiä markkinoita, on nähtävissä kolme merkittävää kokonaisuutta: markkinat (markets), verkostot (networks) ja joukkoistumisprosessit (crowds, crowdsourcing) sosiaalisen median pohjalta. Käsitykseni näiden kolmen kokonaisuuden osalta tarvittaisiin huomattavasti strategisempaa ennakointiotetta. Erityisesti olisi tärkeää nähdä strategiset verkostot  ja sosiaalisen median mahdollisuudet nykyistä paremmin.

Ennakoinnin alueella strategisia verkostoja ovat mm. Euroopan ennakoinnin monitorointiverkosto European Foresight Monitoring Network, EFMN,  ja iKnow-yhteisö, RAND Corporation, Institute for the Future  ja APEC-maiden ennakointikeskus.  Innovaatioalalla mielenkiintoinen verkosto on mm. ISPIM- verkosto  ja Globelics-verkosto.

Teknologia-, tiede- ja innovaatioalan ennakoinnissa on toki monia muitakin mielenkiintoisia verkostoja, joiden piirissä tuotetaan koko ajan mielenkiintoisia raportteja ja analyysejä. Twitterin, Linkedinin ja Facebookin kautta tulee uutta tietoa koko ajan uusista teknologia- ja innovaatioalan tutkimuksista, joita pitäisi käsitellä kansallisen innovaatiojärjestelmän piirissä. Maailman pörssit ja analyytikot taas tuottavat koko ajan reaaliaikaista tietoa markkinoiden ja merkittävinpien yritysten kehityksestä. Suomessa olisi syytä miettiä  tarkemmin public-pritvate- ennakointiprosesseja ja niiden kehittämistä. Valtion ja isojen suomalaisyritysten ennakointiprosessien välille kannattaisi pyrkiä luomaan synergiaa.

Suomen ongelmana tällä alueella on toiminnan hajaantuneisuus ja verkostomaisen ennakointistrategian puute. Pienet organisaatiot kilpailevat keskenään ja tekevät pienin resurssein analyyseja ja ennakointiraportteja. Tälläinen satunnainen tiede-, teknologia ja innovaatiostrategia ei oikein täytä enää moderneja ennakoinnin laatukriteerejä. Jos Suomessa esimerkiksi haluttaisiin kehittää maan kilpailukykyä tietoisesti ja strategisesti, olisi tästä perusongelmasta päästävä eroon. Pienellä maalla ei ole mielestäni varaa koordinoimattomaan ennakointistrategiaan, jota ei ole kunnolla kytketty innovaatiojärjestelmään ja kansainvälisiin know-how -verkostoihin.  Suomen tulisi olla huomattavasti aktiivisempi mm. EFMN:ssa JA ISPIMssä ja toimia koordinoidummin toimintatavoin.  Kärkeä innovaatiotutkimuksessa ja ennakointitutkimuksessa ei saisi päästää karkaamaan liian kauas.

Kuvassa 1 on esitetty ennakointiprosessi. Suomessa olisi syytä miettiä, miten tämän tyyppinen prosessi voitaisiin toteuttaa keskeiset Quartet Helix-toimijoiden verkostomaisena yhteistyönä.

Ennakointiprosessin tulisi olla selkeä ja läpinäkyvä. Monissa maissa ennakointiprosessi on suunniteltu siten, että se palvelee tehokkaasti kansantalouden eri klustereita ja toimialoja. Esimerkiksi Thaimaassa on päätetty tehtä vuosille 2000-2020 selkeä, visionäärinen ja pitkäjänteinen ennakointiprosessi. Se on hyvä perusesimerkki ennakointiprosessista. Sen perusmallin pohjalta voidaan esittää, että mukana kansantalouden toiminnoista tulisi olla ainakin: (1) Maa- ja metsätalous, (2) teollisuus, (3) palvelusektori, (4) koulutus-, kulttuuri-, terveys- ja hyvinvointipalvelut, (5) ympäristösektori, (6) energiasektori sekä (7) viestintä- ja telepalvelut.  Kansallisessa ennakointiprosessissa tulisi edustajia kaikista toimintasektoreista. Tämä  hyvin selkeä sektorijako on aktiivisessa käytössä Thaimaan ennakointiprosessissa, jossa maa tuotti itselleentiede- ja teknolgiavision otsikolla ”S&T 2020 Vision – Status and Strategies” Kun ennakoinnin sektorijako oni selkeä, voidaan olettaa, että sen pohjalta voidaan tuottaa kansallista innovaatiojärjestelmää palvelevia monipuolisia tuloksia ja toimia oikeasti strategisesti. Vuosina 2005-2006 toteutettu  Tekesin ja Suomen Akatemian FinnSight2015-projekti on ollut ehkä yksi onnistunein tämän suuntainen ennakointiprosessi.

Olen sitä mieltä, että luonnollisesti Suomella pitäisi olla oma pitkäjänteinen ennakointiprosessi. Edes Tulevaisuusvaliokunta ei ole sellaista pystynyt toistaiseksi Suomeen luomaan.

On syytä muistaa, että ennakointijärjestelmä on kansallinen investointikohde ja sitä ei voi hoitaa esimerkiksi pelkästään joukkoistamalla. Valitettavasti edelleen ennakointiin liittyviä asioita tarkastellaan paljolti vaalikausittain ja lukuisten ad hoc-strategioiden pohjalta. Tämä malli johtaa kyllä mittavaan raporttitehtailuun, mutta ei pitkäjänteiseen kansalliseen ennakointiprosessiin, joka palvelisi tehokkaasti ja kokonaisvaltaisesti kansallista innovaatiojärjestelmää.

Selvityksessä käydään läpi erilaisia esimerkkejä onnistuneesta joukkoistamisesta ja ditä, miten hallinto voisi Suomessakin hyödyntää joukkojen voimaa verkon kautta. Suomessa joukkoistaminen hallinnon toimesta on vielä suhteellisen harvinaista ja selvityksessä tuodaan esiin myös toimenpide-ehdotuksia siitä miten joukkoälyä voitaisiin ottaa selkeämmin käyttöön myös Suomessa.

Selvityksen tulevaisuusvaliokunnalle on tehnyt fil.lis. Tanja Aitamurto, joka valmistelee parhaillaan väitöskirjaa joukkoistamisesta ja toimii vierailevana tutkijana Stanfordin yliopistossa USA:ssa.

Lue selvitys kokonaisuudessaan tulevaisuusvaliokunnan sivuilta.

• Sisällölliset tulokset
• Kokeilukulttuuri ja meneillään oleva tekeminen
• Avoimuus ja vuorovaikutus

Sisällölliset tulokset: Uusi demokratia on tekemisen demokratiaa

Uusi demokratia on tekemisen demokratiaa. Ihmiset ovat ryhtyneet oma-aloitteisesti toimeen edistääkseen yhteiseen hyvään liittyviä asioita. Demokratian ei enää oleteta olevan pelkästään julkisen sektorin tai markkinoiden vastuulla. Tämä on meille mahdollista: Olemme koulutetumpia kuin koskaan ja meillä on enemmän vapaa-aikaa kuin aikaisemmin. Sosiaalinen media välittää tietoa ja kokoaa joukot toimintaan nopeasti. Tekemisen demokratiassa osallistuminen tuottaa enemmän suoria tuloksia kuin vaatimuksia siitä, mitä jonkun muun pitäisi tehdä.

Uusi demokratia on ideoimista ja tekemistä yhdessä julkishallinnon kanssa. Kansalaiset eivät ole hallinnon asiakkaita vaan yhteiskunnan jäseniä, joten heidät otetaan mukaan julkisten palveluiden suunnitteluun, testaukseen ja toteutukseen. Näin lopputulos vastaa aitoa tarvetta ja ihmiset kokevat omistavansa yhteiset palvelut. Demokraattisessa hallinnossa uusia asioita kokeillaan – rohkeasti ja nopeasti, joskus myös epäonnistuen. Näin saadaan aineksia jatkoideoiksi ja uusiksi käytännöiksi.

Uusi demokratia on sekä hallinnon että päätöksenteon avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Kaiken julkisen tiedon oletusasetukseksi on asetettava avoimuus. Suomessa laki määrää julkisen tiedon avoimeksi, mutta käytännössä tietojen saaminen on usein hidasta ja kallista tai niitä pitää anoa erikseen, jopa oikeusteitse. Demokratia ja kansalaisten vaikutusmahdollisuudet paranevat, kun he pääsevät käsiksi aidosti avoimeen tietoon.  Julkisen toiminnan jatkuva läpinäkyvyys toimii tehokkaammin kuin jälkikäteinen valvonta, koska se ehkäisee väärinkäytöksiä ja tuo asioita keskusteluun silloin, kun kansalaiset pystyvät niihin vielä vaikuttamaan. Avoimesta julkisesta datasta tehdyt sovellutukset voivat myös osoittautua kullan arvoisiksi innovaatioiksi.

Katso video ”Uusi demokratia?”

Kokeilukulttuuri ja jo meneillään olevan tekemisen etsiminen

Uusi demokratia –foorumissa ei riittänyt pelkkä ajattelu ja ideoiminen vaan foorumilaisten yksi päätehtävistä oli keksiä hahmottamiinsa demokratian haasteisiin konkreettisia ratkaisuja, joita olisi mahdollista myös kokeilla. Edellä mainittuihin sisällöllisiin tuloksiin liittyi kaksitoista erilaista kokeilua, jotka tehtiin yhdessä MIND -tutkimusryhmän kanssa . Kokeiluissa testattiin muun muassa osallistavan budjetoinnin toimivuutta, kaupunginosan yhteisöllisyyden vahvistamista aikapankki-konseptilla Iso-Britannian malliin, tietopyyntöjen läpimenoa ja pyyntöihin vastaamisen seuraamista sosiaalisen median avulla ja esimerkiksi valtionhallinnon kokeilukulttuurin vahvistamista verkon beta-version avulla. Kaikki kokeilut ja niistä saadut opit löytyvät oheisen linkin alta foorumin sivuilta.

Kokeilukulttuurin edistäminen ennakoinnin näkökulmasta on erittäin olennaista tulosten validoinnin ja ideoiden käytäntöön viemisen näkökulmasta. Pienellä budjetilla tehdyt hyvin kevyet kokeilut esimerkiksi työpajojen tai simuloinnin muodossa yhdessä niiden kanssa joita asia koskee antavat osviittaa siitä, ovatko tulokset toteutuskelpoisia. Olennaista kokeiluissa on myös se, että kokeilun osoittautuessa toimivaksi idealle löydetään tekijä. Tämä voikin olla hyvin haasteellista. Toisaalta on myös vältettävä keksimästä pyörää uudestaan; Suomessa pyöritetään satoja erilaisia projekteja, joissa monissa saatetaan jo ratkoa asiaa.

Näiden haasteiden taklaamiseksi foorumin aikana pystyssä oli ideakuulutus, jota levitettiin verkostojen ja sosiaalisen median kautta ja jossa etsittiin jo meneillään olevaa demokratiaan liittyvää tekemistä ympäri Suomea. Hankekuulutus poiki yli 160 ideaa ja projektia, jotka kytkettiin mukaan foorumiin. Foorumin osallistujat kävivät näitä ideoita ja projekteja läpi hahmotellessaan ratkaisuja demokratian haasteisiin sekä valitsivat osan kokeiluista näiden hankkeiden edistämiseen. Kaikki hankkeet ja ideat koottiin yhteen ja tämä data visualisoitiin siten, että meneillään oleva demokratiaan liittyvä tekeminen löytyy taulukosta, joka kertoo myös aina kuhunkin projektiin läheisesti liittyvät muut projektit ja ideat. Näiden projektien tekijät olivat myös mukana foorumin järjestämässä demokratiapäivässä, jossa etsittiin kumppaneita ja vietiin yhteistyötä eteenpäin.  Tavoitteena on saada visualisoinnista verkossa avoimesti päivittyvä siten, että kuka tahansa voisi lisätä tekemistään siihen ja löytää näin kumppaneita tai antaa oman panoksensa sopivaan hankkeeseen.

Myös Sitra osallistui osan hankkeista eteenpäin viemiseen toteuttamalla osallistavan budjetoinnin kokeilun jossa eri tavalla foorumissa tai aiheeseen liittyvissä hankkeissa mukana olleet budjetoivat yhdessä sekä äänestävät parhaat hankkeet joita tullaan viemään eteenpäin.

Kokeilukulttuurin suurin oppi on ollut ennakoinnin vieminen käytäntöön nopeasti ja tekemällä siitä konkreettista. Aina ei tarvitse tehdä suurta vaan myös hyvin pienillä panostuksilla voidaan nopeasti testata ideoiden toimivuutta ja päästä raporteista toteutukseen.

Avoimuus ja vuorovaikutus

Elinvoima-foorumi pyrittiin tekemään kahdella tavalla avoimeksi; osallistujarekrytoinnissa käytettiin avointa hakua ja toisaalta koko foorumin tekeminen raportoitiin avoimesti verkossa www.sitra.fi/uusi-demokratia.

Tällä hetkellä monet ennakointiprosessit tehdään siten, että ennakoiva taho kutsuu sopiviksi katsomansa henkilöt mukaan esimerkiksi työpajoihin. Uusi demokratia –foorumin kohdalla päätettiin kuitenkin toimia toisin, puolet osallistujista kutsuttiin ja puolet rekrytoitiin avoimen haun kautta. Tämän päivän monimutkaisessa maailmassa on vaikeaa kuvitella, että ainoa tietämys näkemyksellisistä ihmisistä ennakointia varten voisi olla vain projektia toteuttamassa olevan muutaman ihmisen päässä. Avoin haku osoittautui erittäin hyväksi keinoksi löytää näkemyksellisiä, tulevaisuusorientoituneita ja demokratian parissa aidosti toimivia ihmisiä jotka olivat erittäin motivoituneita meneillään olevaan työhön.

Osaltaan avoin haku ja motivoituneiden ihmisten löytäminen vaikuttivat puolestaan siihen, että työ toimi sujuvasti myös verkossa. Osallistujat raportoivat tiiviisti etenkin Twitterissä ja tekivät esimerkiksi foorumiin liittyneeltä ekskursiolta paljon videoita jakaakseen oppimaansa eteenpäin. Tämän tyyppinen verkon käyttö toimii hyvin kun osallistujilla on todellinen motivaatio työhön. Aiheen vahva verkkotekeminen mahdollisti myös esimerkiksi ideakuulutusten hyvän leviämisen tai palautteen saamisen ilmoille heitettyihin ideoihin. Verkon hyödyntäminen edellyttää kuitenkin jonkinlaista fasilitointia ja hyvää alustaa. Erityisen hyvä on, jos verkkoratkaisuissa pystytään kasaamaan samaan paikkaan näkyville verkossa tapahtuvaa tekemistä; twiittauksia, facebook-keskustelua, artikkeleja ja videoita. Näin verkkotekeminen kasautuu ennakoitavan teeman ympärille ja myös tätä voidaan hyödyntää synteesin teossa ja tulosten jakamisessa.

Lopuksi

Avoimet ennakointi- ja yhdessä ajattelun prosessit vaativat uudenlaista projektiosaamista, joustavuutta järjestäjiltä ja aitoa motivaatioita mukana olijoilta. Onnistuakseen tämä edellyttää matalaa hierarkiaa tiimiltä ja lupaa myös epäonnistumisiin. Esimerkiksi kaikki Uusi demokratia –foorumin kokeilut eivät onnistuneet odotetulla tavalla. Mutta myös se on arvokasta oppia. Tärkeää on myös punaisen langan, eli tavoitteen seuraaminen ja syntymässä olevan ajattelun talteen kerääminen. Vaikka emme halunneet julkaista raporttia, oli jonkinlainen opittujen ajatusten yhteenvetäminen tärkeää kokeilujen tueksi.

Syvemmin foorumin tuloksista voi lukea projektin yhteenvedosta ja kaikesta tekemisestä hankkeen verkkosivuilta www.sitra.fi/uusi-demokratia.

Tulevat vuosikymmenet kiinnostavat tällä hetkellä myös politiikassa. Jyrki Kataisen hallitus julkistanee tulevaisuusselonteon keväällä 2013. Myös Sitra on mukana tulevaisuusselontekotyössä yhdessä Suomen Akatemian ja Tekesin kanssa työ- ja elinkeinoministeriön sekä valtioneuvoston kanslian vetäessä työtä. Selonteossa näkökulmana on Suomen kestävä kasvu ja hyvinvointi 2030. Tähän työhön palataan lähiviikkoina foresight.fi –blogissa. Sillä aikaa kuitenkin alla katsaus siihen, millaiselta maailma GFF:n mukaan näyttää vuonna 2020-2050, mikä osuu myös tulevaisuusselonteon aikajanalle.

Edellisessä blogauksessa Jari Kaivo-oja esitteli mielenkiintoisesti samaa tematiikkaa Lontoon yliopiston professori Lynda Grattonin (2011) teoksen ”The Shift – The Future of Work Is Already Here” ajatuksista ja omia huomiotaan näistä trendeistä. Siten GFF:n ajatukset ovat monessa kohdassa samansuuntaisia ja jatkavat Jarin aloittamaa keskustelua muutosdrivereista ja viimeisimmistä trendianalyyseistä. Alla oleva on raportin tiivistelmä, ja koko raportti on luettavissa GFF:n sivuilta

Väestö

GFF:n raportti muistuttaa, että olemme viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana tuplanneet planeetallamme asuvien ihmisten määrän, ja seitsemän miljardin ihmisen raja on jo rikkoutunut. Seuraavan neljänkymmenen vuoden aikana määrän voidaan odottaa kasvavan kahdella miljardilla ihmisellä.

Talous

Väestön kasvaessa voidaan odottaa globaalin talouden koon triplaantuvan vuoteen 2050 mennessä ja tuplaantuvan vuoteen 2030 mennessä. Suurin osa tästä kasvusta tapahtuu kehittyvien talouksien alueella Kiinassa, Brasiliassa, Intiassa, Mexicossa ja Venäjällä. Seurauksena vuoteen 2020 mennessä E7 (Emerging seven major economies) tulee olemaan taloudellisesti suurempi blokki kuin G7, jotka ovat viimeisen kuudenkymmenen vuoden ajan johtaneet maailmantalouden suuntaa. Vuoteen 2050 mennessä Kiinan talous tulee olemaan suurin BKT:llä mitattuna yli 24 biljoonaa dollaria. USA tulisi toisena 22 biljoonan dollarin taloudella ja Intia kolmantena 8 biljoonan BKT:llä.

Poliittinen valta ja kulttuuri

Taloudellisten voimasuhteiden muutos tulee siirtämään myös poliittista valtaa pois USA:lta ja Euroopalta. Turkki ja Indonesia kuuluvat E7 –maihin ja niiden kansalaiset ovat valtaosin muslimeja. Kiina ja India ovat dominantisti ateistisia tai hindulaisia. Poliittinen ja taloudellinen valta tulee siirtymään pois siis juutalais-kristillisen perinteen mailta kohti Aasia. Uudenlainen hallinto joka perustuu erilaisiin arvoihin ja uskomuksiin tulee näkymään myös siinä miten politiikkaa tai bisnestä tehdään.

Keskiluokka

Kun väestö ja talous kasvavat uusilla alueilla tarkoittaa se myös yhä useamman ihmisen siirtymistä keskiluokkaan. Tällä hetkellä yli 70 miljoonaa ihmistä siirtyy keskiluokkaan joka vuosi, suurin osa heistä E7 –maiden alueella. Tämä tapahtuu kuitenkin maapallon niukkojen resurssien puitteissa globaalisti ja tarkoittaa suuria ponnistuksia ja haasteita kestävyydelle.

Kaupungit

Vuoteen 2025 mennessä maailman 50 suurinta kaupunkia tulee olemaan Aasiassa, kun vuonna 2007 niitä oli vain kahdeksan. Tällä hetkellä noin 50 prosenttia maailman väestöstä elää kaupungeissa ja vuoteen 2050 mennessä ennustetaan 70 prosentin maailman väestöstä asuvan kaupungeissa.

Infrastruktuuri

Kaupungistuminen tulee aiheuttamaan kovia paineita infrastruktuurille sekä niille resursseille joita tarvitaan ylläpitään valtavia käupunkiväestöjä. Tulevien vuosikymmenten aikan arvioidaan tarvittavan yli 40 biljoonan investoinnit kaupunkien infrastruktuureihin jotta ne ovat asuinkelpoisia valtaville ihmismäärille. Vallalla on kipeä tarve uusista innovaatioista ruuan, veden, jätteenkäsittelyn sekä kestävien materiaalien ja palvelujen synnystä kaupunkien väestöjen tarpeisiin.

Resurssit

Kiinan odotetaan käyttävän kolmanneksen globaalista energiantuotannosta 2035 mennessä, josta suurimman osan tulisi olla tuotettu uusiutuvilla energiamuodoilla jos ilmastokatastrofi halutaan välttää. Uusiutuvien energiamuotojen, kierrätyksen, kulutuksen ja materiaalien käytön saralla on tapahduttava dramaattisia muutoksia. Monet kaupungit tulevat kokemaan Cleantech-palvelujen boomin osana vastusta tähän haasteeseen.

Ulkoistaminen

Pikkuhiljaa yritykset ja instituutiot uskaltavat tehdä yhteistyötä ulkoisten ahojen kanssa ja näin yhä enenevissä määrin esimerkiksi tutkimusta ja kehitystä sekä muita aiemmin suljettuja toimintoja ulkoistetaan sekä joukkoistetaan. Etenkin innovaatiot palveluissa ja tuotteissa ovat ala jossa joukkojen apua tarvitaan yhä enemmän.

Online

Kaikkialla mukana kulkevan teknologian käytön myötä yhä enemmän painoa tulee sille, millainen on henkilökohtainen tai yritysten läsnäolo verkossa. Tulevaisuudessa on pystyttävä valitsemaan ja tulkitsemaan tietoa oikein ja olennaista on se, kenen kanssa verkon kautta on yhteydessä. Verkon sisältö on lisääntynyt viimeisen vuoden yhtä paljon kuin kaikkien maailman kirjojen sisältö oli kymmenen vuotta sitten.

Peerindex ja Klout ovat palveluja joiden avulla ihmiset ja organisaatiot voivat mitata verkkovaikuttavuuttaan, tavoittavuuttaan ja seurantaansa. Tulevaisuudessa esimerkiksi yritykset saattavat käyttää rekrytointiperusteinaan ihmisten kykyä vaikuttaa verkossa samoin kuin yritysten suorituskyky riippuu yhä enemmän niiden verkkopresenssistä kokonaisuudessaan.  Jos tämä trendi toteutuu, siinä tapauksessa se mitä viestimme, mikä viestintämme sisältö, säännöllisyys ja yleisö on tulee olemaan yhä tärkeämpää niin yksilöille että yrityksille ja yhteisöille.

Työvoima

Yhä enemmän työnteosta liittyy globaaleihin verkostoihin ja on ennustettu, että kansainväliset tehtävät yrityksissä kasvavat yli 50 prosenttia 2020 mennessä. Ilmastonmuutos tulee kuitenkin asettamaan rajoja matkustamiselle. Yhä enemmän käyttöön otetaan videoneuvotteluja, avatareja  ja mukana olon mahdollistavaa teknologiaa korvaamaan matkustamista. EU:ssa oman haasteensa työlle asettaa myös työväestön pienentyminen. Seuraavan neljänkymmenen vuoden aikana EU:n työväestöstä katoaa 68 miljoonaa ihmistä. Tämä tulee vaatimaan selkeyttä siinä, mikä on automatisoitua mitkä toiminnot vaativat ihmistä ja miten näitä toimintoja fasilitoidaan.

Työ

Työ itsessään on muutoksessa ja uusia töitä joita ei ollut olemassakaan kymmenen vuotta sitten syntyy kaupungistumisen, elinajan pidentymisen, uuden teknologian, globalisaation ja ilmastonmuutoksen myötä. Palvelualat tulevat kasvamaan merkittävällä vauhdilla. Työpaikoilla työvoiman moninaisuus tulee kasvamaan; ensimmäistä kertaa työpaikoilla voi olla neljänkin sukupolven edustajia ja työelämässä ovat yhä enemmän mukana myös ikääntyneet ja vajaatyökykyiset. Työvoiman moninaisuus ja heidän roolinsa työpaikolla tulee vaatimaan massiivisia muutoksia siine millaisissa olosuhteissa ja miten työtä tehdään. Tällä hetkellä stressin aiheuttamat kustannukset ovat esim. EU:n alueella 4 prosenttia koko EU:n bruttokansantuotteesta.

Hallinto ja politiikka

Vuoteen 2020 mennessä esimerkiksi Iso-Britannian julkinen velka saavuttaa 83 prosenttia BKT:stä, Ranskan 114 prosenttia ja Saksan 97 prosenttia. Vertailukohtana voidaan käyttää Intiaa, jossa julkinen velka on vain 55 prosenttia. Hallitukset Euroopassa ovat haasteiden edessä julkisen velan haasteiden kansaa. Useissa maissa eläkeikää tullaan nostamaan ja todennäköisesti tulevaisuudessa töitä tehdään seitsemänkymppiseksi. Useita julkisia palveluja siirretään verkkoon ja pilveen. Työvoiman määrän lasku alkaa näkyä dramaattisesti jo nyt, elleivät hallitukset muuta radikaalisti maahanmuuttopolitiikkaansa. Mielenkiintoista on myös EU:n kaavailema politiikkahanke autottomista kaupungeista vuoteen 2050 mennessä.

Tässä blogissani kiinnitän siis huomiota uusinpaan trenditutkimukseen ja koostan yleisarviota siitä, mitkä ovat tällä hetkellä merkittäviä globaaleja muutosaaltoja. Keskityn arviossani viiteen kokonaisuuteen: (1) Teknologiakehitykseen, (2) globalisaatioon, (3) väestö- ja ikärakennekehitykseen, (4) yhteiskuntien rakennetekijöihin ja (5) energiatalouden murrostekijöihin. Lähtökohtanani on ”The Shift”- analyysit, joita täydennän joillakin omilla huomioillani.

Tässä yhteydessä tarkoituksenani ei ole esittää globaalin talouden STEEPV-analyysiä, vaan esittää kokonaisarvio globaaleista muutosaalloista, jotka on tarkemmin eritelty Lynda Grattonin teoksessa ”The Shift”.

Teknologiakehitys

Kun arvioimme teknogiakehitystä, voimme yleisellä tasolla todeta, että teknologiakehitys on yksi keskeisin driveri, joka on vaikuttanut kansantalouksien pitkän aikavälin kasvuun, väestön määrän kehitykseen, odotettavissa olevaan ikään ja koulutusmahdollisuuksiin. Teknologia tulee edelleen vaikuttamaan työelämän käytäntöihin ja tapoihimme kommunikoida. Teknologia vaikuttaa tulevaisuudessa voimakkaasti siihen, miten teemme työtä, miten suhtaudumme työkavereihimme ja miten arvioimme arvo- ja moraalikysymyksiä. Teknologialla on sekä suoria että epäsuoria vaikutuksia työelämään. Globaalista näkökulmasta arvioituna on ilmeistä, että tulevaisuudessa kaikkialla ei ole käytössä yhtä korkeatasoista teknologiaa, vaan esiintyy isojakin alueellisia eroja teknologioiden käytettävyydessä. Digitaalinen jako  on tosiasia globaalissa kontekstissa. Ihmiskunnan tulevaisuus ja kulttuurinen evoluutio riippuuvat siitä, miten hyvin teknologiaa osataan käyttää eri yhteiskunnissa. Kuten pitkän linjan tulevaisuudentutkija Marja-Liisa Viherä on arvioinut, ihmisten motivoituneisuus, pääsy teknologisiin järjestelmiin ja koulutuksella luodut taidot ratkaisevat sen miten hyvin teknologian tuottamat hyödyt voidaan realisoida alueellisissa työyhteisöissä. Tuloerojen kasvu ja digitaaliset kuilut voivat vaikuttaa myös siten, että ihmisten motivaatiotekijät, pääsy tietoverkkoihin ja taidot eriytyvät voimakkaasti.

Teknologiakehityksen alueella pilvilaskentajärjestelmät ovat muuttamassa monia digitaalisen teknologian alan sovellutuksia ja resursseja paremmin yrityksille ja yksilöille saataville. On odotettavissa, että pilvisovellutuksista tullaan siirtymään ubiikkiteknologisiin sovellutuksiin yhä enemmässä määrin tulevaisuudessa.

Teknologian alan muutosprosesseja ovat:

1. Teknologinen kapasiteetti ja teknologioiden käytettävyys kasvaa eskponentiaalisesti.
2. Ainakin 5 miljardia ihmistä tulee verkottumaan ja kytkeytymään Internetin ja verkostotalouden piiriin.
3. Pilvilaskentajärjestelmät kehittyvät ubiikkiteknologian kehityksen myötä siten, että paljon erilaisia palveluja on käytössä suhteellisen edullisesti kaikkialla maailmassa.
4. Tuottavuus kehittyy myönteisesti teknologiakehityksestä johtuen.
5. Sosiaalinen osallistuminen lisääntyy kun se helpottuu teknologisen kehityksen myötä.  E-demokratia kehittyy saaden uusia muotoja. Eduskunnan ja kuntien poliittisten äänestysten rinnalle tulevat www-äänestykset, joiden merkitys voi kasvaa.
6. Maailman tietovarannot digitalisoituvat kokonaan. Digitaalisia tietovarantoja hyödynnetään kouluissa, ammatillisessa koulutuksessa ja yliopistoissa. Samoin digitaalisia tietovarantoja hyödynnetään yrityksissä ja julkisella sektorilla. Ns. ”Big Data” – ajattelu ja siihen kytkeytyvä liiketoiminta yleistyy.
7. Yritykset jakaantuvat mega-yrityksiin ja mikroyrittäjäyrityksiin. Liiketoimintaympäristöt muuttuvat yhä vaikeammin hahmotettaviksi ja kompleksisiksi. Yritysten markkina-arvoon tulee yhä enemmän vaikuttamaan niiden robotisoitumisaste. Vastavoimaksi robosoitumistrendille nousee ihmisten autenttisuus ja boheemius.
8. Virtuaalityö yleistyy ja työelämässä aletaan hyödyntämään yhä enemmän avatareja, virtuaalisia toimijoita.
9. Ns. kognitioassistenttien käyttö yleistyy tiedon ja informaatiovirtojen käsittelyn helpottamiseksi.
10. Teknologiakehitys mm. robotisoitumisen myötä tekee joistakin töistä turhia ja tarpeettomia ja siten se vaikuttaa työllisyyteen ja työmarkkinoiden dynamiikkaan.

Tämä teknologiseen kehitykseen liittyvät muutokset aiheuttavat suoria ja epäsuoria vaikutuksia talouteen, politiikkaan ja sosiaalisiin suhteisiin. Robotisoituminen on siirtymässä uuteen dynaamiseen vaiheeseen. Esimerkiksi Stanfordin yliopiston STAIR-projekti (STanford AI Robot) on hyvä esimerkki siitä, mitä robotit voivat jo nyt tehdä. Tekoälytutkimuksessa on käynnissä isoja muutoksia.

Ennakointitutkimuksia tarvitaan näiden vaikutusten tunnistamisessa ja hallinnassa. Tarvitaan sekä strategista ennakointia että osallistuttavaa ennakointia.

Globalisaatio

Globalisaatio on erittäin moniulotteinen ilmiö, joka vaikuttaa monin tavoin tulevaisuuden yhteiskuntien kehitykseen. Globalisaation aikakauden on katsottu alkaneen Bretton Woodsin sopimuksesta vuonna 1944.  Bretton Woodsin talouden hallintajärjestelmän tarkoituksena oli kansainvälisten talousinstituutioidensa avulla pitää maailmantaloutta, erityisesti valuuttakursseja, vakaana. Bretton Woodsin sopimuksen myötä syntyi joukko kansainvälisiä kauppajärjestöjä, kuten Maailmanpankki ja Kansainvälinen valuuttaarahasto sekä muita järjestöjä, jotka edelleen ovat merkittäviä globalisaation hallinnan kannalta. Toki ennen vuotta 1944 voitiin nähdä selkeitä merkkejä globalisaatiosta ja sen voimistumisesta.

Tänään globalisaatio on todellinen muutosvoima maailmassa. Professori Lynda Gratton (2011) on esittänyt ”The Shift”-kirjassaan, että vuosina 1950-2010 teollisen kaupan arvo 60-kertaistui. Tämä tosiasia kertoo siitä, miten merkittävä muutosvoima globalisaatio on ollut toisen maailmansodan jälkeen. Globalisaatioilmiöön liittyvät keskeiset muutokset ovat:

1. Reaaliaikaisten 24/7-yhteiskuntien synty, johon on liittynyt erityisesti internetin kehitys ja poliittiset sopimukset globaalista hallinnasta.
2. Isojen kasvutalouksien, BRICSA-maiden läpimurto.
3. Kiinan ja Intian jo vuosikymmeniä jatkunut voimakas taloudellinen kasvuprosessi.
4. Kehitysmaiden kasvava osallistuminen innovaatiotoimintaan, mikä on johtamassa hyvin alhaisten kustannusten tuotantoon ja palvelutoimintaan. Ns. säästäväisen innovaation (frugal innovation)-mallin läpimurto kehitysmaissa merkitsee monia yllättäviä muutoksia markkinoilla.
5. Globaalien koulutusmahtivaltioiden ja lahjakkuusjoukkovoiman synty konkretisoituu Kiinassa ja Intiassa. Kiina ja Intia muodostivat vuonna 2010 2,2 miljardin ihmisen väeston. Näiden valtioiden yhteenlaskettu väestö tulee olemaan vuonna 2025 noin 2,8 miljardia ja vuonna 2050 noin 3 miljardia ihmistä. Kiinan ja Intian yhteenlasketut lahjakkuusvarannot ovat mittakaavaltaan maailman merkittävimmät. Kilpailu osaamispääomamarkkinoilla tulee eittämättä kiristymään.
6. Maailma muuttuu globalisaation myötä urbaaniksi, kaupunkikulttuurin kyllästämäksi. Vuodesta 2008 lähtien maailma on tosiasiallisesti ollut urbaani, koska silloin urbaanin väestön määrä ylitti maaseutuväestön määrän maailmassa. Nyt yli 50% maailman väestöstä asuu nyt kaupungeissa ja tulevaisuudessa tämä prosenttiluku on isompi.
7. Jatkuvien ylikansallisten talouskuplien syntyminen ja niiden ketjumaisen romahtamisen jatkuminen. Edellä mainituista syistä johtuen paineet lisätä säästämistä kulutuksen sijaan ovat selvästi voimistumassa. Myös taloudelliset paineet lisätä pankkien sääntelyä ovat voimistumassa edellä mainituista syistä johtuen.
8. Globaalin köyhän alaluokan väestön lisääntyminen sekä kehittyneissä jälkiteollisissa maissa että kehitysmaissa.

Väestö- ja ikärakennekehitys

Väestörakenne muuttuu monin tavoin kaikkialla maailmassa ja samoin myös Euroopassa.  Vuonna 2010 maailmassa voitiin tunnistaa viisi eri sukupolvea: (1) ns. Traditionalistit (vuosina 1928-45 syntyneet). (2) Baby Boomers-sukupolvi (vuosina 1945-1964 syntyneet), (3) Sukupolvi X (vuosina 1965-1979 syntyneet) ja (4) Sukupolvi Y (vuosina 1980-1995 syntyneet) ja Sukupolvi Z (vuoden 1995 jälkeen syntyneet).

Voidaan esittää, että jokaisella näillä sukupolvella on omat erityiset sukupolvikokemuksensa, henkilöikonit ja tyypilliset elämäntapavalinnat. Esimerkiksi X-sukupolven kokemuksina ovat olleet mm. taloudellisen epävarmuuden vuodet, vuoden 1973 öljykriisi, Vietnamin sota, Berliinin muurin purku, dotcom-kupla, Iran-kriisi ja alentuneet oletukset työnantajan ja työntekijän lojaalisuudesta toisiaan kohtaan. Vielä BabyBoomers-sukupolven synnyn aikana voitiin yleisesti olettaa työurien olevan pitkiä ja pysyviä. Uudemmat sukupolvet X, Y ja Z eivät voi olettaa näin olevan.

Väestörakenteiden muutoksiin liittyvät keskeiset muutosilmiöt ovat:

1. Sukupolvi Y:n merkityksen kasvu työpaikoilla eli vuoden 2025 jälkeen sukupolvi Y astuu vastuuseen työelämässä. Tämä sukupolvi tulee haluamaan tasapainoista työ/vapaa-aika-suhdetta. Tämän sukupolven myötä työelämän pelisääntöja joudutaan todennäköisesti muuttamaan monissa asioissa.
2. Ihmisen keski-iän kasvu, mikä merkitsee sitä, että kasvava 60-vuotiaiden joukko haluaa jatkaa aktiivisina työelämässä. Eläkeikärajan määräytyminen on iso poliittinen kysymys tästä näkökulmasta arvioituna.
3. Köyhän ikääntyvän väestön osan määrällinen kasvu. Kaikille eläkkeelle vetäytyville kansalaisille ei voida taata hyviä eläkkeitä, joiden varassa heillä olisi mahdollisuus laadukkaisiin hyvinvointia täynnä oleviin eläkevuosiin. Maailmaan syntyy kasvava köyhien eläkeläisten väestön osa, joiden oikeudet hyvinvointiin ja säädylliseen elintasoon ovat iso haaste poliittiselle päätöksenteolle.
4. Globaalien muuttoliikkeiden merkityksen kasvu.  Maailmassa on kasvava joukko ihmisiä, jotka haluavat muuttaa omasta maastaan ja kodistaan muualle parempien työ- ja elintasomahdollisuuksien ääreen. Myös muuttoliike maaseudulta kaupunkeihin jatkuu voimakkaana.
5. Ilmastonmuutos ja ympäristöongelmat voivat lisätä ns. ilmastopakolaisuutta maapallolla.

Monissa jälkiteollisissa maissa ihmiset tulevat elämään yli 80 vuotiaiksi johtuen mm. lääketieteen, ravintotietämyksen ja elintason yleisestä kehityksestä. Vuonna 2010 maailmassa odotettavissa oleva keski-ikä oli 67,2 vuotta, kun vielä Rooman vallan aikoihin se oli vain 28 vuotta. Tämä iso demografinen muutos aiheuttaa tarvetta säätää eläkeikää koskevia säädöksiä ja korottaa eläkkeelle lähdön keski-ikää, koska verotulot eivät tule kattamaan kasvavan eläkeläismäärän hyvinvointitarpeita. Sosiaalinen huoltosuhde ei ole ainoastaan Suomen kansallinen ongelma, vaan sama ongelma on kohdattava kaikissa maissa ympäri maapalloa. Eräs itsestään selvä ratkaisu on lisätä robotisaation astetta teollisessa tuotannossa, jolloin pienemmällä työntekijäjoukolla saavutetaan isompi tuotanto. Tässä mielessä tehtävät poliittiset ratkaisut vaikuttavat myös kansantalouksien kilpailukykyyn ja elintasoon, joka on oletettavissa tulevaisuuden yhteiskunnissa.

Voimme perustellusti esittää, että demografiset kysymykset ja robotisaation sääntely nousevat keskeisimmiksi kysymyksiksi politiikan agendalla.

Yhteiskuntien rakennetekijät

Olisi suuri yhteiskuntapoliittinen virhe olettaa, että yhteiskuntien rakennetekijät pysyvät muuttumattomina, kun edellä esitetyt muutokset teknologiakehityksessä, globalisaatiossa ja väestörakenteissa toteutuvat tulevaisuudessa.

Yhteiskuntien rakennetekijöihin liittyvät keskeiset muutokset ovat:

1. Perinteinen perheinstituutio organisoituu uudella tavalla. Keskimäärin perheet ovat aikaisempaa pienenpiä kooltaan. Uusioperheiden määrä kasvaa – samoin kuin sinkkutalouksien ja yksinhuoltajaperheiden määrä.
2. Ihmiset ovat yhä itsetietoisempia ja ihmisten reflektiivisyys lisääntyy. Ultraindividualismi tulee edelleen yleistymään. Kun perheet organisoituvat uudella tavalla ja väestörakenne muuttuu, myös yksilöiden tapa ajatella sosiaalisista suhteista muuttuu. Ystävyyssuhteet ovat erittäin tärkeitä, elleivät jopa tärkeämpiäkin kun perhe- tai sukulaisuussuhteet. Ihmissuhteiden syvyys ja autenttisuus ovat keskeisiä ihmisten hyvinvoinnin lähteinä. Ihmiset tekevät yhä enemmän rohkeita päätöksiä omissa ihmissuhteissaan ja ns. toimimattomat kulissisuhteet vähenevät.
3. Vaikutusvaltaisten naisten määrä kasvaa maapallolla. Voimme olettaa, että erityisesti naisten yleisen koulutustason ja työelämään aktiivisen osallistumisen kautta vaikutusvaltaisten naisten määrä kasvaa. Myös naisten uusilla roolimalleilla on vaikutusta vaikutusvaltaisten naisten määrän lisääntymiseen. Naisten asema suuryrityksissä, politiikassa ja elinkeinoelämässä voimistuu. Naisten asemana voimistuminen vaikuttaa työelämän pelisääntöihin, mutta myös elämään työelämän ulkopuolella vapaa-aikana. Ns. ”puumanaiset” on laajentuva sosiaalinen ilmiö.
4. Miesten asenteet ja toimintatavat muuttuvat. Miesten asema työelämässä ja yhteiskunnassa on muutoksessa johtuen jo naisten aseman muutoksesta. Yleisesti ottaen miehet etsivät uutta, tasapainoisempaa roolia yhteiskunnassa. Isoja kysymyksiä miehille on vapaa-ajan ja työhon käytettävän ajan suhde, ihmissuhteiden laatu ja valinnat ei työuran vaiheissa. Keskustelu miesten uusista roolimalleista lisääntyy.
5. Luottamus on tärkeä tekijä yhteiskunnan toiminnalle. Francis Fukuyama  toi luottamuksen käsitteen laajenpaan kansainväliseen keskusteluun. Uusimmassa Samuel Huntingtonille omistetussa teoksessaan ”The Origins of Political Order Prehuman Times to the French Revolution” -Fukuyama palaa tämän tuotansa perusteeman äärelle ja näkee luottamuksen olevan keskeinen kysymys poliittiselle järjestelmälle ja sen uskottavuudelle. Ihmisten usko ja luottamus isoihin instituutioihin ja järjestelmiin on laskenut ja osittain pahasti murentunut. Luottamus tuottaa uusia, toimivia ja innovatiivisia ratkaisuja politiikan keinoin on laskenut kansalaisten joukossa. Samoin luottamus yritysten pyyteettömään yhteiskuntavastuullisuuteen on laskenut. Luottamusvaje johtajiin ja politiikkoihin ei jää tulevaisuudessa ilman seuraamuksia sosiaalisessa järjestelmässä.
6. Ihmisten onnellisuus ja hyvinvointi ei korreloi yksiselitteisesti taloudellisen kasvun kanssa. Päinvastoin –  on nähtävissä negatiivista korreloituneisuutta hyvinvointi-indikaattoreiden ja talouskasvun välillä. Tämä muutos on herättänyt värikästä keskustelua ns. talouskasvusta ja degrowth-strategiasta  ja down-shifting-elämäntapavalinnoista..
7. Passiivinen vapaa-ajan käyttö lisääntyy. Ihmiset käyttävät yhä enemmän aikaa passiviseen oleiluun ja TV:n katsomiseen. Sosiaalinen media voi muuttaa tätä trendiä aktiivisempaan suuntaan tulevaisuudessa. Jotta sosiaalinen media voisi aktivoida kansalaisia, olisi sen tarjottava riittävän erilaisia sosiaalisen median palveluita. Sosiaalisen media tulisi olla oikeasti sosiaalinen.

Sosiaalisten kysymysten osalta voimme nähdä monia huolestuttavia kehityskulkuja. Horisontissa on paljon hajonneita perheitä, alentuvaa luottamusta yhteiskunnan perusinstituutioihin ja yleistä ihmisten onnellisuuden tunteen katoamista. Toisaalta voimme nähdä monia lupaavia mahdollisuuksia parantaa näitä huolestuttavia kehityskulkuja. Voimme keskittyä itsemme kehittämiseen ja ohjaamiseen, vaatia luotettavempia päättäjiä politiikkaan ja suuryrityksiin - tai vaikka tukea yhteiskunnallista yrittäjyyttä.  Psykologi David Mayersin mukaan onnellisuus on läpitunkeva tunne siitä, että elämä on hyvää. Vain yksilöt voivat tunnetasolla arvioida omaa onnellisuuttaan. Jokainen meistä on siis viime kädessä vastuussa omasta onnellisuudestamme.

 Energiatalouden murrostekijät

Energiatalous vaikuttaa monin tavoin arkiseen elämäämme. Asuminen ja liikkuminen perustuvat pitkälti energiaan. Yhteiskunnan infrastruktuuri rakentuu pitkälti energian saatavuudelle. Energiataloudessa on nähtävissä kaksi keskeistä trendiä: energian hinnan jatkuva nousu ja ilmastonmuutoksen eteneminen. Nämä trendit eivät voi olla vaikuttamatta siihen, miten teemme työtä tai vietämme vapaa-aikaa tulevaisuudessa. Itse asiassa nämä trendit ovat olleet osa yhteiskuntien todellisuutta teollisesta vallankumouksesta lähtien. Tässä yhteydessä voidaan puhua jopa megatrendeistä. Vuonna 1973 koettu globaali öljykriisi oli eräs kulminaatiopiste näiden kahden trendin osalta.

Energiatalouden murrokseen liittyvät keskeiset isot muutokset ovat:

1. Energian hintataso nousee.
2. Ilmastonmuutoksen aiheuttamat ympäristökatastrofien vaikutukset ovat merkittäviä ja heikentävät ihmisyhteisöjen elinmahdollisuuksia eri puolilla maailmaa.
3. Kestävän kehityksen kulttuuri kehittyy ja vahvistuu.

On odotettavissa, että energiatalouden murros merkitsee saman mittakaavan muutosta yhteiskuntien kehitykseen mitä teollinen vallankumous oli aikanaan. Kyse ei ole siis marginaalisesta muutoksesta, vaan lähes kaikille elämän alueille vaikuttavasta ison mittakaavan muutoksesta, joka tulee edellyttämään monia systeemisiä innovaatioita ja transitiojohtamista. Energiatalouden murrokseen liittyen on hyvä olla tietoinen siitä, että IEA:n pääekonomisti Fatih Birol  ennakoi maailmantalouden ajautuvan uuteen öljykriisiin vuonna 2015. Jos tämä varsin uskottava asiantuntija-arvio pitää paikkansa, on meillä todellinen energiatalouden murros koettavana hyvin pian.

Tässä blogissa olen tehnyt yhteenvetoa maailman keskeisistä kehityskuluista ja muutosvoimista. Paikallisella tasolla nämä globaalit kehityskulut saavat omanlaisiaan ilmentymiä. Suomessa on hyvä tiedostaa tässä blogissa esitetyt globaalitason muutosilmiöt ja miettiä kansallisia ratkaisuja tulevaisuuden haasteisiin.

Epilogi

On hyvä muistaa, että jokaisella trendillä on olemassa oma antitrendinsä. Kehitys ei ole aina lineaarista. Tämä tosiasia mutkistaa trendianalyyseistä johdettavien johtopäätöksien tekemistä, strategia- ja politiikkasuosituksien tekoa. Maailmassa on yhä enemmän toimijoita, jotka laativat strategiansa sekä trendien pohjalta että vastatrendien pohjalta.

Minä kutsun tätä syntyvää konetta älykoneeksi. Toinen vaihtoehto voisi olla aivokone. Mielestäni älykone  on sekä johdonmukainen että perustelu termi tietokoneen rinnalle. Tietokoneessa suomen kieli teki kepposen ja antoi tälle laiteelle turhaa arvoa. Onhan englannin kielen termi computer laskemiseen viittaavine juurinen paljon oikeampaa mielikuvaa luova. Nyt kyseessä on kuitenkin hyvin pitkälle menevä aivosimulaatio, jonka lopputuloksena on oppiva kone.

IBM on tehnyt merkittävän teknologiajulkistuksen elokuussa 2011. IBM:n tutkimuslaboratorio Almaden on kehittänyt kaksi neuropiiriä, joissa kummassakin on 45 nm: SOI-CMOS- tekniikalla toteutettua 256   hermosolua. Toisessa piirissä on 262144 ohjelmoitavaa synapsia ja toisessa 65 536 oppivaa synapsia. Näitä käyttäen on kehitetty yksinkertaisia testisovelluksia seuraaville alueilla: navigaatio, konenäkö, hahmontunnistus assosiatiivinen muisti ja luokittelu.

Tämä käytännössä merkitsee älykonekehitykseen ratkaisevaa läpimurtoa. Tämä aloittaa täysin uuden teknologian. Tämä teknologian perusteet ovat tietokonepiirien tuotantoteknologiassa, aivotutkimuksessa ja kognitiivisessa tutkimuksessa. Koko teknologia on kuitenkin samalla täysin uutta.

Tämän teknologian hyödyntäminen tarkoittaa merkittävintä mullistusta sitten tietokoneen kehittämisen. Tämä teknologian taloudellinen merkitys tulee ylittämään koko tietokone- ja mobiiliteollisuuden yhteenlasketun volyymin. Tämä teknologian kokonaisvaikutusten ennakointiin ei mielikuvitus riitä.

Taustaa

Ajatus tekoälyn toteuttamisesta on vähintään yhtä vanha kuin tietokonetekniikka. Kesti itse asiassa melko kauan, ennen kuin ymmärrettiin, että nykyinen von Neumann arkkitehtuuriin perustuva tietokone on todellakin vain ”nopea nelilaskin” eikä tämän avulla voida – edes teoriassa saatikka sitten käytännössä – toteuttaa tekoälyä. Tosi tähän viittaavaa huiputusta alalla kyllä esiintyy. Tämä taustalla on koko nykytietokoneen arkkitehtuuri ja perustoimintatapa. Tässä lähtökohta on ohjelmoijan kirjoittama ohjelma, joka on tämän jälkeen muuttumaton. Näin ollen periteinen ohjelma ei edes teoriassa voi oppia mitään mitä sen ohjelmoija jo ohjelmointivaiheessa ole päättänyt. Tätä peruprinsiippiä ei voi millään keinoin kiertää tai muuttaa.

Näin siis varsin varhain ymmärrettiin, että älykone tulee rakentaa aivoja simuloivaksi rakenteeksi. Tästä ideasta käynnistyi hermoverkkojen tutkimus.

Älykone

IBM:n Almaden tutkimuskeskuksen älykoneen tärkein rakenneosa on 45 nm CMOS- tekniikalla toteutettu ”silikonihermosolu”. Tässä synapsi on toteutettu puolijohdekytkimellä ja synapsiin liittyvät hermosäikeet on toteutettu johtimina joiden  välissä kytkin on.

Tämän lisäksi IBM julkistuksessaan kertoi, että tämä piiriratkaisu sisältää vastineet hermosolun eri osille ja toiminnoille. Siitä miten paljon toteutuksessa on päästy kokeilemaan aivojen kokonaisrakennetta, ei tiedote kerro. IBM Almaden tutkimuskeskuksen Cognitive computing laboratorion johtaja Dharmendra S Modha esitti nämä tulokset Design Automation konferenssia 9.6. 2011 San Diegossa.

On sanomattakin selvää, että näillä älykoneilla tulee hyvin todennäköisesti olemaan useaan kertaan suurempi liikevaihto ja taloudellinen kokonaismerkitys kuin kaikilla menneillä ja nykyisillä tietokoneilla yhteensä.

IBM Californian isot ylipistot ja US hallinto yhdessä on panostamassa nyt massiivisesti tähän. Tämä on yksi varmimpia tulevaisuuden nokioita . Tästä syystä uskon, että kaikki, jotka nyt tajuavat tämän alkavan kehityksen merkityksen, pyrkivät olemaan siinä mukana.

Mielestäni Suomessakin, vaikka meillä ei ole lähimainkaan Yhdysvaltain voimavaroja tulisi muodostaa samanlainen riittävän voimakas poikkitieteellinen lähestymistapa: kognitiivisen neurotieteen, aivotutkimuksen, piiri- ja nanoteknologian yhteisominnallinen  yritys (yksikkö), jonka selkeänä tavoitteena tulisi olla kehittää aivoja simuloiva ajatteleva tietokone.

Kirjoittaja on pitkän linjan IT-ammattilainen jonka erityisenä kiinnostuksen kohteena on jo vuosia ollut tekoälyn kehitys

Nämä vaikutukset voivat olla joko kielteisiä tai myönteisiä.

Valiokunta etsii ajatuksia, näkemyksiä ja visioita siitä, minkälainen maailma ja millaista elämä tulevaisuudessa on. Musta joutsen -termi juontaa vanhasta länsimaisesta käsityksestä, jonka mukaan kaikki joutsenet ovat valkoisia. 1600-luvulla saatiin kuitenkin tietää Australiassa olevan myös mustia joutsenia.  Taloustieteilijä Nassim Talebin mukaan maailmaa muuttavat eniten hyvin epätodennäköiset ja odottamattomat tapahtumat.

Maailmaa muuttavat tapahtumat voivat toteutua millä alueella vain – luonnossa, teknologiassa, politiikassa, kulttuurissa, ihmisten välisessä kanssakäymisessä, tavoissa ja tottumuksissa, käsityksissä siitä keitä me olemme ja millaiset asiat ovat meille tärkeitä. Ne voivat olla asioita, joita ihminen aktiivisesti tekee tai ne voivat olla tahattomia seurauksia hänen toiminnastaan. Ne voivat olla myös asioita, joihin ihminen ei voi vaikuttaa.

Esimerkkejä mustista joutsenista ovat Neuvostoliiton romahdus, 11.9. terrori-iskut ja mahdollisesti myös arabikevät. Merkittäviä murroskohtia teknologian näkökulmasta ovat olleet myös rautatiet, sähkö ja polttomoottori sekä kemianteollisuus, transistoriteknologia, viihde-elektroniikka, radio ja tv sekä mikrotietokoneiden ja matkapuhelimien laajamittainen käyttö, tietoverkot, ohjelmat ja sosiaalisen median nousu.

Haluatko jäädä historiaan edelläajattelijana, joka ymmärsi ja näki tulevaisuuden ennen muita? Mikä muuttaa maailmaa seuraavaksi? Ehdota tulevaisuusvaliokunnalle mikä on seuraava musta joutsen ja kirjoita lyhyt tarina siitä, minkälainen tulevaisuus meillä on edessä.

Kilpailun säännöt:

1.      Kilpailu on avoin kaikille

2.      Kilpailuun osallistutaan lähettämällä tulevaisuusvaliokunnalle lyhyt, korkeintaan 10 sivun ja 21 000 merkin (fonttikoko 12, riviväli 1,5) tarina yllättävästä tulevaisuudesta.

3.       Tekstin lajityyppi ja aiheen käsittelytapa ovat vapaasti valittavissa. Kirjoitukset voivat hyödyntää kaunokirjallista, esseemäistä tai vaikkapa reportaasimaista kerrontaa. Kirjoitukset voivat olla suomenkielisiä tai ruotsinkielisiä.

4.       Kilpailutyöt on toimitettava tulevaisuusvaliokunnalle sähköpostilla viimeistään 31.8.2012 kello 16.00 mennessä osoitteeseen: mustat.joutsenet@eduskunta.fi. Työt postitetaan MS Word- tai OpenOffice-muodossa [ei pdf] sähköpostin liitteenä.

5.       Kilpailutyöhön on merkittävä oma nimi ja yhteystiedot. Nimimerkkejä ei saa käyttää.

6.       Kilpailun raati arvioi kilpailutyöt 31.10.2012 mennessä. Raatina toimii tulevaisuusvaliokunta yhteistyössä kutsuttavien asiantuntijoiden kanssa. Raadin edustajat voivat ehdottaa julkaistaviin kirjoituksiin parannuksia tavanomaisen kustannustoimittamisen mukaisesti ja tekstejä voidaan kielelli-sesti hioa suomen kielen oikeinkirjoitussääntöjen mukaisesti.

7.      Voittajat kutsutaan eduskuntaan tulosten julkistamistilaisuuteen. Kilpailun voittaja saa 1000 euron arvoisen lahjakortin opintomatkaan. Lisäksi jaetaan kaksi kunniamainintaa, joiden saajat palkitaan kumpikin 500 euron opintomatkalahjakortilla.

8.       10–30 parasta työtä valitaan tulevaisuusvaliokunnan julkaisemaan kirjaan sekä mahdollisesti myös Tulevaisuusvaliokunnan nettisivuilla tai muilla foorumeilla, kun kilpailun jälkeen jatketaan keskustelua mustista joutsenista yhteistyössä esimerkiksi koulujen kanssa. Kirjasta voidaan julkaista eri kieliversioita (suomi, ruotsi ja englanti) sekä myös e-versio. Tulevaisuusvaliokunnan yhteistyökumppanina julkaisemisessa toimii Kustannusosakeyhtiö Tammi.

9.      Tulevaisuusvaliokunta saa vapaan käyttöoikeuden raadin valitsemiin kilpailutöihin (voittaja, kunniamaininnat ja muut julkaistavaksi valikoidut työt). Eri foorumeilla julkaistuissa teksteissä mainitaan kunkin tekstin kirjoittaja. Lisäksi näistä julkaistavaksi valituista kirjoituksista maksetaan 50 euron julkaisupalkkio. Tämä palkkio maksetaan vain kerran riippumatta siitä, kuinka usein ja kuinka monessa mediassa kirjoitus julkaistaan. Kirjoittajat eivät saa julkaista valittuja tekstejä muualla ennen kuin kaksi vuotta on kulunut niiden ilmestymisestä tässä julkaisussa.

10.     Kirjoittajat hyväksyvät nämä säännöt ja luovuttavat em. julkaisuoikeudet osallistuessaan kilpailuun.

- Toivomme keskustelijoilta ennakkoluulottomia ajatuksia ja uusia näkökulmia Suomelle vuonna 2030 ja matkasta sinne pääsemiseksi, sanoo tulevaisuusselontekotyön pääsihteeri Pekka Lindroos valtioneuvoston kansliasta. Keskeisiä näkökulmia tulevaisuuden pohdinnassa ovat kestävän talouden, hyvinvoinnin ja ympäristön näkökulmat globaaleja kytkentöjä unohtamatta.

Hallituksen tulevaisuusselonteko valmistellaan avoimesti, osallistavasti ja ennakkoluulottomasti tulevaa ennakoiden sekä kansalaisia ja erilaisia sidosryhmiä kuullen. Sen lähtökohtana ovat tutkimus- ja asiantuntijatieto sekä tulevaisuutta koskevat arviot ja odotukset. Selonteon rinnalla toteutetaan myös kansainvälinen tutkimushanke kestävän kasvun mallista.

Tulevaisuus 2030 -osallistumiskanava on Fountain Parkin toteuttama, ja se on verkko-osoitteessa www.fountainpark.fi/tulevaisuusaivoriihi. Kanava on 12.3.2012 asti.

Lisää tietoa hallituksen tulevaisuusselonteon valmistelusta www.vnk.fi/hankkeet/tulevaisuusselonteko343008/fi.jsp.

Tulevaisuudentutkimuksessa on tätäkin mahdollisuutta pohdittu 100% robotunisoituneen ubiikkiyhteiskunnan yhteiskunnan tilassa. Tällaisessä yhteiskunnassa voisimme delegoida päätöksentekovallan roboteille, jolloin meidän ei tarvitsisi tehdä päätöksiä. Eittämättä tällainen yhteiskunta olisi vähän stressiä kansalaisilleen tuottava, mutta miten demokratia toimisi yhteiskunnassa, jossa robotit hoitavat päätöksenteon? Täydellisesti robotisoituneessa yhteiskunnassa kansalaiset voisivat edelleen joutua stressaantumaan robottien vääristä päätöksistä. Päätöksenteko on edelleen ihmisten asia ja keskeinen haaste.

Valitettavasti vielä toistaiseksi elämä ja yhteiskunta, jossa elämme, on pääosin rakennettu niin, että joudumme tekemään päätöksiä päivittäin ja viikottain. Mitä enemmän valtaa toimijalla on, sitä enemmän hän yleensä joutuu tekemään päätöksiä. Päätöksentekijä voi myös delegoida osan päätöksentekovallasta ulkopuolisille tahoille kuten konsulteille, asiantuntijoille tai alihankkijoille. Jokaiselle meille yksilöinä tulee eteen päätöksentekotilanteita, joissa meidän on päätettävä joistakin asioista. Joskus päätöksentekotilanteet ovat varsin yksinkertaisia (kyllä tai ei-päätöksiä), joskus hyvin monimutkaisia (jos A, niin B -päätöksiä).

Päätöksenteon yhteydessä olisi aina syytä erotella rutiinipäätöksentekotilanteet vaativimmista päätöksentekotilanteista. Usein päättäjät käyttävät luvattoman paljon aikaa pienten asioiden käsittelyyn, kun samaan aikaan olisi tarvetta käyttää aikaa huomattavasti merkittävempien ja isompien asioiden käsittelyyn.

Tulevaisuudentutkimuksen piirissä on käytetty paljon tutkimuspanoksia erilaisten päätöksentekomallien kehittelyyn. Useat päätöksentekomallit liittyvät skenaarioanalyyseihin, peliteoriaan ja laajemmin neuvottelututkimukseen.  Monet päätöksentekomallit keskittyvät vaihtoehtojen priorisointiin  Jotkut päätöksentekomallit perustuvat monikriteeriseen päätöksentekoon ja tämän alueen formaaleihin päätöksentekomalleihin.

Tulevaisuudentutkimuksen alueella Saatyn Analyyttisen hierarkiaprosessimalli on ollut yleisesti hyväksytty päätöksentekomalli tulevaisuudentutkimuksessa. Edesmennyt tulevaisuudentutkija Mika Mannermaa teki 1980-luvun puolessa välissä varsin merkittävän lisensiaattityönsä Saatyn AHP-mallista ja osoitti mallin laajat sovellutusmahdollisuudet tulevaisuudentutkimuksen alalla. Hän myös integroi skenaarioanalyysin AHP-menetelmään. AHP-malli sisältää idean ristiriitaisten päätöksentekokriteerien yhteensovittamisesta.

AHP-mallia on sovellettu useiden vaikeiden päätöksentekotilanteiden yhteydessä kuten valintatilanteissa, järjestyksen valinnassa, priorisointitilanteissa, resurssien allokaatiotilanteissa, laatujohtamisessa ja benchmark-arvioinneissa. AHP- mallia soisi käytettävän laajemminkin isojen poliittisten valintojen tekemisen yhteydessä. Väittäisin, että jos AHP-mallia sovellettaisiin Suomessa kuntauudistuksen suunnittelussa monitieteellisen tutkijaryhmän toimesta,  olisi tämä merkittävä yhteiskunnallinen muutosprosessi huomattavasti helpommin toteutettavissa ja hallittavissa.

Päätöksentekomallit voivat helpottaa yksilöiden ja organisaatioiden pulmallisia päätöksentekotilanteita. Myös yrityksissä olisi hyödyllistä käyttää päätöksentekomalleja. Hyvät päätöksentekomallit ovat yleensä ymmärrettäviä, tiivistäviä,  yksinkertaistavia, visuaalisia, käytännönläheisiä, selkiinnyttäviä, järjestystä tuottavia ja niiden avulla herätetään relevantteja kysymyksiä. Vastaukset päätöksenteon ongelmiin syntyvät, kun sovellamme jonkun päätöksentekomallin mukaista kysymyksen asettelua. Hyvä käytännön opas päätöksenteon pulmatilanteisiin on Mikael Krogeruksen ja Roman Tschäppelerin tuore teos ”Päätösten kirja”, jotka monet ovat kokeneet hyödylliseksi . Monet arkisetkin päätöksenteon haasteet voidaan jäsentään tämän selkeän teoksen avulla. Tässä blogissa avaan joitakin ennakointiin liittyviä päätöksentekohaasteita - osittain myös tämän hyödyllisen, pienen ja musta-kultaisen kirjan pohjalta.

Päätöksentekomalleja on kehitetty erilaisiin tarpeisiin useita kymmeniä. Niiden soveltamisen yhteydessä on tärkeää pohtia päätöksenteon peruskysymyksiä, jotka ovat:

• Kuinka teen parempia päätöksiä?
• Kuinka motivoin toisia ihmisiä päätöksenteon yhteydessä?
• Kuinka ymmärrän itseäni paremmin päätöksenteon yhteydessä?
• Kuinka ymmärrän toisia paremmin päätöksenteon yhteydessä?

Tärkeitä päätöksenteon haasteita ovat päätösten laadun varmistaminen ja toisten ihmisten huomioiminen. On tärkeää päättää pyrkiikö päättäjä vaikuttamaan yksiöihin vai sosiaalisiin ryhmiin. Tässä yhteydessä voi verkostoanalyyseistä ja sidosryhmäanalyyseistä olla hyötyä päätöksentekijälle. On tärkeää osata valita oikea päätöksentekomalli räätälöidysti oikeisiin päätöksentekotilanteisiin.

Jos tavoiteena on päätösten laatu toiminnan yhteydessä, voidaan käyttää esimerkiksi (1) morfologista kenttää, (2) projektiportfoliomatriisia, (3) SWOT-analyysiä tai (4) riidanratkaisumallia.

Jos tavoitteena taas on päätösten laatu itseymmärryksen lisäämisen tilanteessa, hyviä ja suositeltavia päätöksenteon malleja ovat (1) Tulevaisuuden perustamalli, (2) poliittinen kompassimalli, (3) kognitiivinen disonanssimalli tai (4) henkilökohtainen suoritustaso –malli.

Jos taas tavoitteena päätöksentekotilanteessa on toisten ihmisten motivointi toiminnallisesti painottuneesti, järkeviä käytettäviä päätöksentekomalleja ovat: (1) Tuloksen optimointimalli, (2) roolinvaihtomalli, (3) tiimimalli ja (4) Hersey-Blanchar-malli.

Jos päätöksentekotilanteessa tavoitteena on toisten ihmisten parempi ymmärtäminen ja reflektiivisen ajattelun painottaminen, hyviä ja suositeltavia päätöksentekomalleja ovat (1) Pareton malli, (2) Monte Carlo-simulaatio, (3) kaksikehäisen oppimisen malli tai (4) Bourdieun Sinus-malli.

Erilaisiin päätöksentekotilanteisiin on siis olemassa erilaisia päätöksentekomalleja, joita käsitellään ansiokkaasti edellä mainitussa ”Päätösten kirjassa”. Päätöksentekoon liittyy aina dialogin haaste,  koska päätöksillä on yleensä vaikutuksia muihin ihmisiin. Itseymmärrys ja sen kehittäminen on myös tärkeä osa päätöksentekoprosessia. Itsestään tietoinen päätöksentekijä on aina parempi päätöksentekijä kuin päätöksentekijä, joka ei reflektoi itsenäisesti omia päätöksiään. Päätöksentekijä, joka on helposti johdateltavissa ja toisten päätöksentekijöiden vallassa, ei ole yleensä hyvä päätöksentekijä.

Päätöksenteko ei ole koskaan helppoa. Vaikka meillä on käytettävissä erilaisia päätöksentekomalleja, on lopullisten sitovien päätösten tekeminen aina vaikeaa. Päätöksentekijä joutuu myös miettimään, miten hän painottaa asioita ja intressejä aikakriteerin pohjalta. Jos päätöksentekijä haluaa painottaa lyhyen aikavälin intressejä, kyseessä on ns. opportunistinen päätöksentekijä. Jos päätöksentekijä on painottamassa keskipitkän aikaviiveen asioita ja intressejä, hän on strategisen tason päätöksentekijä, strategi. Jos päätöksentekijä ottaa vakavasti pitkän aikaviiveen kysymykset kuten vaikka kestävän kehityksen haasteet tai Kondratieffin syklit, hän on visionäärinen päätöksentekijä. Politiikan ja talouden päätöksentekijät voidaan aina kategorisoida näihin kolmeen perusryhmään, opportunisteihin, strategisteihin ja visionäärisiin päättäjiin.

Päätöksentekijät voidaan luokitella riskien oton suhteen kolmeen ryhmään: (1) Riskien rakastajiin/riskien etsijöihin (risk-loving, risk-seeking), (2) riskien välttäjiin (risk-averse) ja (3) neutraalisti riskeihin suhtautuviin (risk-neutral). Päätöstentekijöiden suhde riskien ottoon vaikuttaa siihen, millaiseen projektiportfolioon kukin päätöksentekijä lopulta päätyy.

Opportunistinen päätöksentekomalli johtaa helposti isojen ongelmien siirtämiseen tulevaisuuteen. Visionäärinen päätöksentekomalli taas voi johtaa akuuttien ongelmien vähättelyyn. Yleensä kiireelliset ja tärkeät asiat kannattaa hoitaa ja päättää heti. Vähemmän tärkeät ja ei-kiireelliset asiat voidaan hoitaa myöhemmin. Jos asia on tärkeä, mutta ei kiireellinen, on syytä päättää milloin asia voidaan myöhemmin hoitaa. Vähemmän tärkeä asia, joka on kiirellinen, on syytä delegoida muille luotettaville toimijoille. Tämä lyhyesti esitetty päätöksentekomalli tunnetaan Yhdysvaltojen entisen Dwight D. Eisenhowerin päätöksentekomallina.  Hänen kuuluisa lausahduksensa oli: ”Kiireellisimmät päätökset ovat harvoin tärkeimpiä”.

Oikean ratkaisun löytämiseen on kehitetty SWOT-malli.  SWOT- malli perustuu Yhdysvalloissa, Stanfordin yliopistossa 1960-luvulla tehtyyn tutkimukseen, jossa tutkittiin Yhdysvaltain menestyneimpiä yrityksiä ja sitä miksi ne eivät saavuta asetettuja tavoitteitaan. Mallin kehitti konsultti Albert Humphrey, joka työskenteli STI:ssä, Stanford Research Institutessa, Menlo Parkissa Kaliforniassa, eräässä maailman isoimmassa tilaustutkimusyksikössä. Se on ehkä yleisin päätöksentekomalli yrityksissä ja myös julkisella sektorilla. SWOT-mallissa ideana on arvioida organisaatioiden vahvuuksia (Strengths), heikkouksia (Weaknesses), mahdollisuuksia (Possibilities) ja uhkia (Threats). Tätä SWOT-mallia sovelletaan yhä hyvin usein myös ennakointihankkeiden yhteydessä. On todella tärkeää tehdä SWOT-analyysit huolella, koska päätöksenteon laatu riippuu SWOT-analyysien laatutasosta.

Boston Consulting Groupin  kustannusten ja tuottojen suhdetta käsittelevä malli on myös käyttökelpoinen päätöksentekomalli edelleen. BSG-mallissa tuotteet ja palvelut voidaan jakaa neljään ryhmään: (1) Lypsylehmiin (kustannukset alhaiset, tuotot isot), (2) tähtiin (kustannukset isot, tuotot isot), (3) kysymysmerkkeihin (kustannukset isot, tuotot alhaiset) ja (4) koiriin (kustannukset alhaiset, tuotot alhaiset). Päätöksentekosuositukset ovat selkeitä näiden eri BCG-matriisin kategorioiden osalta: (1) lypsylehmät (ohjeena ”lypsä”), tähdet (ohjeena ”investoi”), (3) kysymysmerkit (ohjeena ”harkitse tarkkaan”) ja (4) koirat (ohjeena ”poista valikoimasta”). Yleensä talouselämässä ajatellaan siten, että kysymysmerkeistä toivotaan kehittyvän tähtiä ja tähdistä toivotaan kehittyvän lypsylehmiä. Lopulta lypsylehmästä odotetaan muotoutuvan koiria.

Käytännössä prosessit markkinoilla voivat olla monimutkaisempia ja yleensä ne ovatkin. Esimerkiksi koirista voi kehittyä tähtiä tai lypsylehmästä voikin kehkeytyä tähti. Prosessit voivat markkinoilla olla dynaamisia ja yllättäviä. Voi olla esimerkiksi niin, että yritysmaailmassa tarvitaan tietty määrä epäonnistumisia ennen kuin voidaan odottaa isoa menestystä markkinoilla. Näin useat huippukonsultit ja tutkijat arvioivat markkinoiden kehitysprosesseja mm. start-up-yrityksiä käsittelevissä tutkimuksissaan ja arvioissaan.  Markkinoiden verkostuminen ja kytkeytyminen toisiinsa tekevät BCG-mallin tuloksellisesta soveltamisesta aikaisempaa haasteellisempaa. Kuuluisa amerikkalainen koomikko Jerry Lewis on kommentoinut markkinoiden toimintaa seuraavasti: ”Miljardöörit ovat ihmisiä, jotka ovat aikoinaan aloittaneet ihan tavallisina miljönääreinä”. Institutionaalisilla ja taloudellisilla taustatekijöillä on aina oma vaikutuksensa tuotteiden ja palveluiden tulevaisuuden kehitykseen.

Projektiportfoliomatriisi on myös käyttökelpoinen päätöksentekomalli. Projektiportfoliomallimatriisi laaditaan sen mukaan, miten hyvin projektit ovat aikataulussa (aika) ja miten hyvin ne ovat pysyneet budjetissa (kustannukset). Projektit, jotka ovat myöhässä ja budjetti on ylitetty, vaativat yleensä aina pikaisia toiminpiteitä. Vastaavasti projektit, jotka ovat etuajassa ja joiden budjetti on alitettu, eivät vaadi lisätoimenpiteitä tai erityisiä uusia päätöksiä. Projektiportfoliomatriisin avulla toimijat voivat tehostaa toimintaansa ja lisätä toiminnan tuottavuutta. Siksi se on varsin käyttökelpoinen päätöksenteon tuki- ja apuväline. Projektiportfoliomatriisin käyttö voidaan myös yhdistää projektiportfoliojohtamiseen.

Päätöksentekoon liittyy keskeisenä asiana tavoitteet, joihin päätöksillä pyritään. Eräs päätöksentekomalli, joka auttaa tavoitteiden saavuttamista, on ns. SMART-PURE-CLEAR-malli,  joka sisältää 14 edellytystä tavoitteiden saavuttamiselle.

SMART-kriteeri sisältää edellytykset täsmällisyydestä (specific), mitattavuudesta (measurable), saavutettavissa olemisesta (attainable), realistisuudesta (realistic), aikataulultaan mahdollisesta (time phased).

PURE-kriteeri sisältää edellytykset positiivisesta muotoilusta (positively stated), ymmärrettävydestä (understood), merkityksellisyydestä (relevant) ja eettisestä korrektiudesta (ethical).

CLEAR-kriteeri sisältää edellytykset haastavuudesta (challenging), laillisuudesta (legal), ympäristöä säästävyydestä (environmentally sound), sovitusta (agreed) ja muistiin merkitystä (recorded).

Päätöksentekijän kannattaa arvioida omia tavoitteitaan suhteessa yllä kuvattuihin SMART-, PURE- ja CLEAR-kriteereihin. Jos jotkut kriteerit eivät täyty, kannattaa pohtia uudelleen tavoitteiden järkevyyttä. Huonosti perustellut tavoitteet ja niistä johtuvat väärät valinnat voivat syödä päätöksentekijän uskottavuutta toimijana ja asiantuntija.

Jos päätöksentekijän tavoite on epärealistinen, hän ei tule saavuttamaan tavoitetta. Jos taas tavoite ei ole vaativa, se ei motivoi muita toimijoita toimimaan tavoitteen saavuttamiseksi. Nämä perusasiat kannattaa pitää mielessä asetettaessa tavoitteita päätöksenteon yhteydessä.

Tässä blogissa olen käsitellyt päätöksentekoa ja ennakointia. Päätöksentekomallit liittyvät olennaisena asiana ns. DPP-paradigmaan, jota käsittelin viime vuoden ensimmäisessä blogissani.  Diagnoosit (diagnosis), prognoosit (prognosis) ja päätöksentekomallit (prescription) muodostavat yhdessä metodologisen ennakointitutkimuksen kokonaisuuden. Hyviä ja laadukkaita päätöksiä ei synny pelkästään päätöksentekomallien pohjalta.  Tarvitaan myös diagnooseja ja prognooseja, jotta päätöksentekijällä olisi riittävä tietopohja päätöksilleen. Asioiden toteutus sinänsä on oma tärkeä osa päätöksenteon onnistumista. Tämä on aina syytä muistaa.

Lopuksi voin todeta, että päätöksentekomallit ovat kaikin puolin hyödyllisiä apuvälineitä mietittäessä tulevaisuuteen vaikuttavia päätöksiä ja vaihtoehtoja. Tietoisuus niistä ja niiden soveltava hyödyntäminen ovat tärkeä osa laadukasta tulevaisuudentutkimusta.