Pääsisältö Haku

Foresight.fi

Kansallinen ennakointiverkosto nostaa suomalaisen yhteiskunnan uudet haasteet ja mahdollisuudet keskusteltaviksi, tutkittaviksi ja päätettäviksi. Foresight.fi on avoin kohtaamispaikka asiantuntijoille, päätöksentekijöille ja tulevaisuuskeskustelusta kiinnostuneille kansalaisille.

Eräs ennakointitutkimuksen merkittävä tutkija, kreikkalainen George Boretos, esitti vuonna 2009 julkaistussa tulevaisuudentutkimuksessaan ”The Future of Global Economy” monia mielenkiintoisia näkemyksiä maailmantalouden tulevaisuudesta. Hän esitti huikean analyysin maailmantalouden tulevaisuudesta pitkällä aikavälillä. Hänen tutkimuksensa on loogista jatkoa Kondratieffin pitkän aikavälin syklien tutkimukselle, jota Suomessa on harjoittanut merkittävä ekonomistimme Pekka Korpinen (ks. mm. Korpisen väitöskirja Kriisit ja pitkät syklit ja hänen 60-vuotisjuhlajulkaisunsa Metropolien rakentaja). Borotosin ennakointimetodologian perustuu S-käyrien analysointiin. Hän on aikaisemmin esittänyt kattavan ennakointianalyysin mm. matkapuhelinten käytön tulevaisuudesta.

Artikkelinsa hän aloitti 6. vuosisadalla ennen ajanlaskua elänyttä kreikkalaista filosofia Herakleitosta lainaten: ”Kaikki virtaa ja mikään ei jää ennalleen maailmassa.” Historiatutkimuksen perusteella arvioituna nopeinta muutos maailmassa on ollut viimeisimmän 200 vuoden aikana, kun teollinen vallankumous alkoi muuttaa maailmaa ja sen kehitystä.

Boretosin tilastollinen ennakointitutkimus perustuu kuuluisan S-käyrähypoteesin mukaiseen arvioon maailman bruttokansantuotteen kehityksestä. Tämän hypoteesin mukaan taloudet käyvät säännönmukaisesti 4 vaihetta lävitse: (1) Talvikauden, (2) kevätkauden, (3) kesäkauden ja lopulta (4) syyskauden. Näiden eri kausien aikana kansantaloudet kypsyvät, kasvavat nopeasti, kukoistavat ja lopulta taantuvat.

Analyysissään hän jakoi maailman 4 sektoriin: (1) 29 teollisuusmaan muodostamaan ryhmään, (2) Yhdysvaltain, Kanadan, Australian ja Uuden Seelannin muodostamaan maaryhmään, (3) Kiinan ja Hong Kongin maaryhmään sekä (4) muiden kehitysmaiden maaryhmään. Tilastoaineisto oli koottu useammasta tietolähteestä: GGDC-tietokannasta ja Prof. Angus Maddisonin arvostetusta talouskasvutietokannasta.

Mitä uutta näkemystä Boretosin tutkimus tuo globalisaation tulevaisuuteen? Boretosin mukaan vuoden 2017 aikana maailman talouden nykyinen kasvusykli on saavuttanut kulminaatiopisteensä, kun Kiinasta tulee vapaan markkinatalouden keskeinen maa. Kasvusykliä ovat voimistaneet myös EU27-maaryhmän muodostuminen Eurooppaan ja kylmän sodan ilmapiirin häviäminen merkittävimpien maailmantalouden toimijoiden väliltä. Samanaikaisesti uutta kasvuvaihdetta ovat pohjustaneet: (1) Internetin läpimurto, (2) mobiilin langattoman puhelimen yleistyminen ja läpimurto, (3) henkilökohtaisten tietokoneiden määrän yleistyminen sekä (4) ihmisten geenien löytäminen ja dekoodaus.

Mielenkiintoista Boretosin arviossa on se, että hän ei nimeä vielä vuosien 2030-2070 kasvun moottoreita. Boretosin mukaan maailman tuleva BKT per capita väestökehitys sekä niiden vuosittainen kasvu näyttävät seuravaanlaiselta ennen vuotta 2050:

Maailman väestö % kasvu a KA d Maailman BKT per cap c % kasvu KA d
1950 (todellinen data) 2.555.949 2.1
1975 (todellinen data) 4.082.960 60% 4.7% 4.0 60% 2.7%
2000 (todellinen data) 6.070.588 49% 3.2% 6.0 49% 1.6%
2025 (ennakoitu data) 7.951.974 31% 2.4% 8.3 31% 1.3%
2050 (ennakoitu data) 9.154.332 15% 1.2% 9.7 15% 0.6%

Taulukko 1. Maailman väestö ja bruttokansantuote ennen vuotta 2050

a = miljoonaa Yhdysvaltain dollaria, Geary Khamis -ostovoimapariteetin pohjalta laskettuna
b = 1 000 henkilöä
c = 1 000 Yhdysvaltain dollaria, Geary Khamis -ostovoimapariteetilla laskettuna
d = CAGR, yhteenlaskettu vuosittainen kasvuaste

Tällä hetkellä elämme maailmantalouden kesävaihdetta, joka kestää ajallisesti vuodet 1995-2034. Tämän vaiheen johtava kansantalous tulee olemaan Kiina. Eurooppa ja Yhdysvallat joutuvat luopumaan omista asemistaan tänä ajanjaksona. Keskeinen tämän aikakauden innovaatio on Internet, jota käytti vuonna 2009 jo 45% Euroopan väestöstä ja 68% Yhdysvaltain väestöstä. Maailmassa oli vuonna 2009 noin 1,5 miljardia kännykän käyttäjää. Kun Kiina ja Intia muuttuvat moderneiksi tietoyhteiskunniksi tulevina vuosikymmeninä, Euroopan ja Yhdysvaltojen on luovuttava monista valta-asemistaan globaalitaloudessa.

Taulukossa 2 on esitetty Boretosin arviot maailman eri alueiden prosenttiosuuksista maailman bruttokansantuotteesta. Se kertoo Kiinan nousemisesta maailman johtavaksi talousmahdiksi ennen vuotta 2050.

Vuosi Kiina Länsi Muut maailman valtiot
1700 22% 22% 56%
1820 33% 25% 42%
1870 17% 43% 40%
1900 11% 52% 37%
1950 5% 57% 39%
1975 5% 49% 46%
2000 12% 46% 42%
2005 17% 42% 42%
2025 32% 41% 28%
2050 51% 36% 13%

Taulukko 2. Maailman eri alueiden prosenttiosuus (%) maailman BKT:sta

Taulukon 2 pohjalta eräs selkeä strateginen johtopäätös kauppapolitiikan kannalta on se, että Suomen on suhtauduttava todella erittäin vakavasti ns. BRIC-markkinoihin eli Brasilian, Venäjän, Intian ja Kiinan vientimarkkinoihin. Erityisesti Kiinan markkinat vaativat omaa tarkkaan harkittua kauppapolitiikkaa. On naiivia uskoa Euroopan Unionin sisämarkkinoiden olevan pitkällä aikavälillä riittävä tukijalka Suomen viennille. Euroopan Unionin on laadittava oma kauppapoliittinen strategia Kiinaa ajatellen. Suomen olisi syytä olla proaktiivinen toimija tässä kansainvälisessä prosessissa.

Toinen selkeä strateginen johtopäätös on se, että tulevaisuudessa BKT:n kasvuaste jää selvästi aikaisempaa alhaisemmalle tasolle maailmassa. Niin tulee todennäköisesti tapahtumaan myös Suomessa ja muualla Euroopassa.

Boretosin esittämän ennakointitutkimuksen mukaan Kiinassa tuotetaan jo yli 50% maailman BKT:sta vuonna 2050. Samalla läntisten maiden osuus kutistuu 36%:iin. Muun maailman osuus kutistuu 13%:iin. Nämä ovat karuja prosenttilukuja, jotka kannattaa huomioida Suomen tulevaisuutta koskevissa keskusteluissa. Ennen vuotta 2050 maailmantalous on muuttunut vahvasti Kiina-vetoiseksi. Suomelta sopeutuminen tähän isoon muutokseen vaatii monenlaisia uusia ennakointistrategioita.

Valtioneuvoston ennakointiverkosto  julkaisi vastikää toimintaympäristökuvauksen Yhdessä ja erikseen – maailma ja Suomi 2010-luvulla, jossa tarkastellaan maailmaa muuttavia tekijöitä ja niiden merkitystä. Todennäköisten kehityskulkujen lisäksi tarkastellaan myös äärimmäisiä vaihtoehtoja - nämä viisi mahdollista kuvaa vuodesta 2020 nostavat esiin muun muassa maailman moninapaistumisen ja yhteiskunnan monimutkaistumisen. Lisäksi tarkastellaan vastuullista luonnonvarataloutta,  paremminvointiyhteiskuntaa ja eurooppalaisiin arvoihin pohjautuvaa globalisaatiota.

Aikamoinen paketti!

Tulevaisuuden työmarkkinat puhuttavat, sillä kaikki työ ei tosiasiassa päädy roboteille. Muutaman viime vuoden aikana etenkin sosiaalisen median käytön yleistymisen myötä on eri lähteistä saanut lukea useita artikkeleita, joissa ennakoidaan (ja arvaillaan) tulevaisuuden ammatteja. Niin ikään paljon puhetta on ollut siitä, minkälaisia taitoja työntekijä tarvitsee tulevaisuudessa säilyttääkseen ammattinsa tai saadakseen uutta työtä.

Tulevaisuudentutkija Rohit Talwar tutkijajoukkoineen julkaisi hiljattain viimeisimmän tutkimuksensa tulevaisuuden työpaikoista. Tulevaisuuden trendeistä, kuten väestönkasvusta ja ilmastonmuutoksesta sekä tieteen ja teknologian kehityksestä johdetut 20 tulevaisuuden ammattia (pdf) eivät korosta vain teknologiaosaamista, vaan joukkoon mahtuu myös mm. hyvinvoinnin ja ympäristön ammattilaisia. Miltä kuulostaisi työ esimerkiksi avaruuden matkaoppaana, vanhuuden hyvinvointikonsulttina tai virtuaaliasianajajana?

Lisää tulevaisuuden työstä:

Viisastuin taas eilen, kun istuin kollegan kanssa kahvilassa. Stefan on tutkinut rahoitusjarjestelmää ja rakentanut Agent Based Model (ABM) -simulaattorin aiheesta. Hänen tutkimustiiminsä tulos oli, että jos järjestelmää pyritään kontrolloimaan saattavat tulokset olla hyviä – jonkin aikaa. USA:n keskuspankin johtaja Alan Greenspania pidettiin pitkaan ehdottomana mestarina: hänen 19 vuoden johtajakautenaan Fed tasapainotti rahamarkkinoiden heilahteluja merkittävästi verrattuna vuosien 1960-1970 kehitykseen. Kunnes syyskuussa 2008 kaikki muuttui ja kansa kauhistui.

Opetus Stefanin masiinassa on se, että kontrolloitu järjestelmä tuudittaa meidät ensin siihen uskoon, että kaikki on kunnossa, ja sen jälkeen heilahtaa pois tasapainosta rajummin kuin koskaan ennen.

On luonnollista, etta finanssijärjestelmän kontrollia pyritään vahvistamaan kaiken koetun jälkeen, mutta onko se viisasta, kysyy professoriystäväni Stefan, ja jatkaa pohtimalla sitä, että millaisiin järistyksiin tässä pitää varautua. Ja siitä pääsimmekin asiaan; projektisuunnitelmaan, joka oli palaverin varsinainen aihe. Mutta ei siitä vielä tässä vaiheessa sen enempää.

PS. Istunto oli ainakin yhdessa suhteessa tehokas; meikämummo tuli taas kerran palvattua. Wieniläiset kahvilat ovat varsinaisia savustamoja! Maassa pitäisi huhupuheiden mukaan olla kahviloissa tupakointikielto.…

Eläkeiästä

25.1.2010

Eläkeneuvotteluissa ennakoidaan väestörakenteen muutoksen aiheuttamaa rasitusta eläkejärjestelmälle. Ongelman perussyy on se, että vuosittainen ansiotyötuntien määrä suhteessa eläketuntien määrään on pienenemässä. Koska eläkeläiset eivät ole oman työuransa aikana läheskään kokonaan maksaneet omia eläkkeitään, ansiotyöstä ulosmitattavat eläkemaksut ovat kasvamassa.

Ratkaisuksi on esitetty mm. työurien pidentämistä sekä alku- että loppupäästä. Työntekijäjärjestöt ovat olleet valmiita vapaaehtoiseen eläkkeelle siirtymisen myöhentämiseen, kun taas työnantajat sekä maan hallitus ovat halunnet pakottaa ihmiset pysymään työvoimassa aiempaa pitempään.

Jälkimmäisen strategian ongelmiin kuuluu, että eläke-etuuksien huonontaminen ei tee ihmisistä nuorempia tai terveempiä. Työelämästä ei tule myöskään houkuttelevampaa tai enemmän jaksamista auttavaa. Jo nyt yli 50-vuotiaiden riski menettää työpaikkansa on huomattava ja uuden työpaikan löytäminen on epätodennäköistä. Eläke-ehtojen heikennys johtaisi mahdollisesti vain siihen, että aiempaa suurempi osa ihmisistä siirtyisi eläkkeen sijaan työttömäksi. Myös palkkatasoon kohdistuisi painetta eli ihmiset olisivat valmiita tekemään työtä aiempaa huonommalla palkalla ja huonommilla työehdoilla.

Jos Suomea todella kohtaa työvoimapula johon ikääntyneiden työllistäminen on ratkaisu, yli 50-vuotiaskin voi tulevaisuudessa rekrytoitua helposti. Ikääntyneen työvoiman lisääntynyt kysyntä nostaa palkkatasoa ja parantaa työehtoja, ja lähes jokaiseen työhön kyllä löytyy tekijä, kunhan hinnasta sovitaan.

Mahdolliseen työvoimapulaan löytyy helpotusta paitsi palkkatasoa nostamalla myös siirtolaisuuden kautta. Maailmassa riittää työikäisiä ihmisiä yllin kyllin. Jostain syystä tällainen vaihtoehto ei kuitenkaan ole ollut mukana neuvotteluissa.

Mutta onko mitään työvoimapulaa edes tulossa? Julkinen sektori leikkaa työpaikkoja. Suurten ikäluokkien edustajan tilalle ei palkata nuorta vaan vaje paikataan työtahtia kiristämällä. Vaikka työvoimapula olisi todellinen, työtehtävien luonne muuttuu nopeaa tahtia eikä ikääntyvä työntekijä ole paras muutokseen sopeutuja, tai ainakin näin ajatellaan. Eläke-ehtojen heikennys ei välttämättä tuota työnantajien toiveiden mukaista joustavaa ja nopeasti oppivaa työvoimaa markkinoille.

Viime kädessä eläke-ehtojen heikennyksessä on kyse työvoimakustannusten kontrollista työvoimapulan oloissa. Työikäisille eläke-ehtojen heikennykset merkitsisivät paitsi suoria etujen menetyksiä, välillisenä seurauksena myös matalampaa palkkatasoa. Eläke-ehtojen heikennys saattaisi siten siirtää rahaa nykyisin työiässä olevalta väestönosalta työnantajille.