Foresight Fridayssa luotiin tulevaisuususkoa

Perjantaina huhtikuun ensimmäisenä päivänä järjestettiin etätapahtumana Foresight Friday. Tapahtuman kantavana teemana oli vuoropuhelu historian, nykyhetken ja tulevaisuuden rajapinnoissa, sekä tulevaisuususko ja -toimijuus. Tilaisuutta juonsi Jaana Tapanainen-Thiess, joka toimii valtioneuvoston tulevaisuusselonteon pääsihteerinä.

Tilaisuudessa kuultiin puheenvuorot Dynamo-hankkeesta, historian ja tulevaisuudentutkimuksen rajapinnoista, ja Dubain tulevaisuusmuseosta.

Dynamo-hankkeessa luodaan tulevaisuutta yhdessä

Ensimmäisen puheenvuoron pitivät Dynamo-hankkeen Katriina Siivonen ja Pauliina Latvala-Harvilahti. Katriina ja Pauliina kertoivat hankkeessa olevan kyse kestävän tulevaisuuden yhteisluomisesta ja kulttuurisen kestävyysmurroksen edistämisestä.

Hanke pohjaa tulevaisuuden tutkimuksen ja ekososiaalisen sivistyksen näkökulmille, mutta sen toimintaa ohjaava arvopohja on laaja ja moninainen. Hanketta vetää Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuksen keskus ja rahoittajina toimivat Sitra ja Museovirasto. Lisäksi hankekumppaneina toimivat Suomen Metsämuseo Lusto ja Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden osasto.

Katriina ja Pauliina kertoivat myös hankkeen tärkeästä ja konkreettisesta osa-alueesta: tulevaisuusperintöverstaista. Tulevaisuusperintö on yksi kulttuuriperinnön muoto. Kulttuuriperinnön tavoin se on laajasta kulttuurin virrasta esille nostettuja ja merkityksellistettyjä asioita, joilla aina vaikutetaan tulevaisuuteen. Tulevaisuusperinnön vaikuttamisen tapa on muuttaa kulttuuria kestävyysmurroksen edistämiseksi.

Tulevaisuusperintöverstailla on kiinteä, noin kolmen tunnin muoto, joissa sisältö voidaan soveltaa erilaisten teemojen mukaiseksi. Verstaassa osallistujat luovat yhdessä oivalluksia tulevaisuusperinnöistä. Menneisyyteen sukeltamalla havainnollistetaan kulttuurin väistämätöntä muutosta ja tulevaisuushypystä haetaan tulevaisuusperinnön aineksia, jotka lopuksi muodostetaan nykyhetkessä käyttöön otettaviksi tulevaisuusperinnöiksi.

Lähtökohtana on yhdessä tulevaisuusperintöverstaiden keskusteluissa muodostettavan tiedon arvostaminen. Verstaita on pidetty hankkeen tiimoilta museoiden näyttelytiloissa, etäverstaina ja jopa luonnossa.

Historia tulevaisuuden opettajana

Seuraavaksi oli Otto Tähkäpään, tulevaisuuskoulun perustajan, puheenvuoron aika. Oton esitys käsitteli sitä, mitä historia voi opettaa tulevaisuudesta. Otto herätteli yleisöä pohtimaan sitä, miksi sodan jälkeisessä Suomessa tulevaisuususko oli suuri, vaikka taloudellinen tilanne sotakorvausten myötä oli huono. Ja miksi nyt, huomattavasti paremman hyvinvoinnin aikakaudella nuorilta tuntuu puuttuvan uskoa tulevaisuuteen.

Muun muassa näihin haasteisiin tarttuu Oton perustama tulevaisuuskoulu, jonka tarkoituksena on lisätä lasten ja nuorten tulevaisuuslukutaitoa eli taitoa käyttää tulevaisuutta nykyhetkessä päätöksen teon tukena.

Tulevaisuuslukutaidon kautta voidaan avartaa käsitystä mahdollisista tulevaisuuksista. Tällainen taito on erityisen tärkeää, jotta voidaan löytää ulospääsy monimutkaisista ongelmista, kuten kestävyyskriisi.

Menneisyys voikin toimia inspiraationa tulevaisuuden ajattelulle; mitkään instituutiot eivät ole ikuisia, eivätkä nykyisyys ja todennäköisimmät kehityskulut ole itsestäänselvyyksiä.

Dubain tulevaisuuden museo antaa ihmisille toivoa

Viimeiseksi saimme nauttia Lath Carlsonin mieleenpainuvasta Dubain tulevaisuuden museota (Museum of the Future) esittelevästä puheenvuorosta.

Upean visuaalisen esityksen kautta Lath kertoi helmikuussa avatusta museosta, jonka tarkoitus on tuoda ihmisille toiveikas visio tulevaisuudesta näinä epävarmuuden aikoina. Tulevaisuuden museo on moniaistillinen, immersiivinen kokemus, jonka tarkoitus ei ole tehdä vaikutusta vain älyllisellä tasolla vaan myös emotionaalisesti ja sosiaalisesti.

Museon tarkoitus on toimia ihmisten kohtaamisen tilana, jossa he voivat voimaantua ajattelemaan tulevaisuutta erilaisia päätöksiä tehdessään. Lathin mukaan museo jopa mittaa suosionsa kävijämäärien sijasta sillä, mitä ihmiset tekevät lähtiessään museosta. Museon keskeinen ajatus on, että teknologian sijasta ihminen on tulevaisuuden keskiössä ja sen tärkein ajuri.

Esitykset herättivät monenlaisia ajatuksia

Esitykset aikaansaivat kuulijoissa monenlaisia kysymyksiä ja pohdintoja. Yleisöstä nousi kysymys esimerkiksi siitä, voidaanko kulttuuria suunnata tietoisesti johonkin tiettyyn suuntaan. Vastauksena kysymykseen Dynamo-hankkeen Katriina ja Pauliina totesivat, että kulttuuri kietoutuu vahvasti yhteisen suunnan valintaan. Esimerkiksi kestävyysmurroksen saavuttaminen olisi mahdotonta ilman kulttuuria ja sen muutosta.

Saman teeman ympärille kietoutui yleisöstä esitetty kysymys siitä, miten Dubain tulevaisuuden museossa itsessään on otettu kestävyysajattelu huomioon. Lath kertookin rakennuksen erilaisista älykkäistä teknologisista ratkaisuista, joiden kautta itse rakennus on esimerkki uudenlaisesta ja tulevaisuuden huomioivasta tavasta tehdä asioita.

Myös Oton esitykseen liittyvä keskustelu nivoutui ajatukseen nykyhetken toimien kriittisyydestä suhteessa tulevaisuuden rakentamiseen. Otto muistuttaa, että esimerkiksi yrityksissämme ratkaista ekologista kriisiä, olemmekin osittain myös aiheuttaneet haittaa esimerkiksi luonnon monimuotoisuudelle.

Kun kaikkia esityksiä tarkastelee yhdessä, tuntuvat ne kietoutuvan kolmen ydinajatuksen ympärille. Ensinnäkin toivottua tulevaisuutta täytyy lähteä rohkeasti ja tietoisesti rakentamaan yhdessä. Toiseksi, tulevaisuustaito on ennen kaikkea ajattelun ja kuvittelun taitoa. Ja kolmanneksi, oleellista on säilyttää usko siihen, että oma toimijuus ja vaikutusmahdollisuudet ovat riittävät. Näin säilytetään toiveikkuus positiivisesta tulevaisuudesta –tulevaisuususko.