U.S. National Intelligence Council (NIC) ja Global Trends -raportti 2021

 USA:n kansallinen tiedusteluvaltuusto (National Intelligence Council, NIC) toimii ODNI:n (Office of the Director of National Intelligence) alaisuudessa, ja sen tarkoitus on tukea liittovaltion kansallisen tiedustelun johtoa pitkän aikavälin strategisen analyysin avulla.

NIC julkaisee joka neljäs vuosi julkisen globaaleja trendejä käsittelevän raportin (Global Trends Report) uuden presidenttikauden alussa. Raportin tarkoitus on antaa uudelle hallinnolle eväitä strategiseen suunnitteluun heti hallituskauden alussa. Raporttia on julkaistu vuodesta 1997.

Vuorovaikutteisuus mukana raportin valmistelussa

Raporttia tehdessä on pyritty vuoropuheluun niin tutkijoiden ja asiantuntijoiden, kuin elinkeinoelämän ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjen edustajien kanssa. Keskusteluja on käyty kansallisten toimijoiden lisäksi myös kansainvälisesti. NIC:n mukaan vuoropuhelun tarkoituksena on ollut haastaa ajattelua ja oletuksia, sekä välttää ajattelun vinoutumia.

Vuoden 2021 raportin valmisteluvaiheessa NIC vieraili myös Suomessa. Valtioneuvoston kanslia järjesti kansallisen ennakointiverkoston puitteissa Foresight Friday tilaisuuden 24.1.2020. Tilaisuudessa pureuduttiin globaaleihin muutoksiin viiden avainteeman ympärillä 14:ssa teematyöpajassa yli sadan asiantuntijan voimin. Tilaisuus toimi samalla syötteenä NIC:n vuoden 2021 raporttiin.

Viisi avainteemaa

Vuoden 2021 raportti, joka on nimetty ”A More Contested World” julkaistiin viime vuoden maaliskuussa. Raportti tiivistyy viiden avainteeman ympärille, jotka vaikuttavat tulevaisuuteemme seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana.

Ensimmäinen teema on globaalit haasteet, kuten ilmastonmuutos, sairaudet, talouskriisit ja teknologiset häiriöt. Toinen teema on elämäämme vaikuttava lisääntyvä yhteisöjen, valtioiden ja kansainvälisten systeemien sisällä tapahtuva pirstaloituminen. Kolmas meitä lähivuosikymmeninä haastava teema on lisääntyvä epätasapaino systeemien kohtaamien haasteiden ja ratkaisuun vaadittavien tarpeiden välillä. Neljäs teema toistuu raportin otsikossa ja viittaa yhä suurempiin ristiriitoihin yhteisöjen, valtioiden ja kansainvälisten systeemien sisällä. Viides ja viimeinen teema, sopeutuminen, on raportin mukaan välttämätön edellytys haasteista selviämiselle ja avain kehitykseen.

Näiden haasteiden taustalla on raportissa esitetty rakenteellisia muutosvoimia (structural forces), emergenttejä dynamiikkoja (emergent dynamics), sekä näiden pohjalta luodut viisi vaihtoehtoista skenaariota vuoden 2040 maailmasta.

Rakenteelliset muutosvoimat ja emergentit dynamiikat

Rakenteellisia muutosvoimia (structural forces) ovat ensinnäkin demografiset siirtymät väestön epätasaisesta ikääntymisestä johtuen. Itä-Aasiassa ja Euroopassa väestö ikääntyy nopeasti vaikeuttaen taloudellista kasvua, kun taas esimerkiksi Afrikka hyötyy suuresta työikäisen väestön määrästä. Viime vuosikymmeninä voimakkaasti vaikuttanut inhimillinen kehitys terveyden, koulutuksen ja kotitalouksien varallisuuden alueilla tulee raportin mukaan hidastumaan ja jopa saavutetun tason ylläpitäminen voi olla vaikeaa. Sen sijaan ilmastonmuutoksen vaikutukset voimistuvat lähivuosikymmeninä, erityisesti 2030-luvulla. Myös talouden trendit, kuten kasvava velka, yhä kompleksisempi ja hajanaisempi kauppaympäristö, kaupankäynnin muutos ja työvoiman häiriötekijät haastavat valtioiden sisäisiä ja välisiä olosuhteita. Teknologia voi auttaa helpottamaan muiden muutostekijöiden, kuten ilmastonmuutos, haittaa, mutta aikaansaada myös uusia haasteita kuten työpaikkojen siirtymää.

Emergentit dynamiikat (emergent dynamics) koskettavat yhteiskuntia, valtioita ja kansainvälistä systeemiä. Yhteiskuntien tasolla sirpaleisuus ja ristiriidat lisääntyvät taloudellisissa, kulttuurisissa ja poliittisissa asioissa. Valtioiden tasolla ristiriidat kansallisen ja alueellisen johtamisen ja ihmisten odotusten ja tarpeiden välillä kasvaa luoden jännitteitä ja kuormitusta. Kansainvälisen systeemin tasolla tullaan raportin mukaan yhden voimakkaan toimijan sijasta näkemään yhä useampia toimijoita, jotka tavoittelevat yhä kapeampia päämääriä.

Viisi skenaariota vuoteen 2040

Ensimmäinen skenaario, Demokratian renessanssi, kuvaa maailmaa, jossa avoimet demokratiat elpyvät USA:n ja sen liittolaisten johdolla. Demokratian renessanssi-skenaariossa erityisesti teknologinen kehitys siivittää maailman ihmiset yhä parempaan tulotasoon ja hyvinvointiin. Taloudellinen kasvu auttaa ratkomaan monenlaisia globaaleja ongelmia, vähentää eriarvoisuutta ja palauttaa luottamuksen viranomaisiin. Toinen skenaario, Maailma tuuliajolla, kuvaa sitä vastoin maailmaa, joka on kaoottinen ja vailla suuntaa, ja jossa toimijat eivät noudata kansainvälisiä sääntöjä.

Kolmannessa, Kilpailullisen yhteiselon skenaariossa Yhdysvalloilla ja Kiinalla on keskinäisen kilpailun rinnalla vahva kauppasuhde, joka vähentää riskiä suursodan syttymiselle sekä helpottaa joidenkin globaalien haasteiden selättämistä. Neljännessä skenaariossa, Erilliset siilot, maailma näyttäytyy sirpaloituneen omiin erillisiin turvallisuus- ja talousblokkeihin, joiden sisälle muodostuu myös omat informaatioympäristönsä. Viides ja viimeinen skenaario, Tragedian ja mobilisaation maailma, kuvaa tilannetta, jossa EU:n, Kiinan sekä ei-valtiollisten organisaatioiden ja multilateraalisten instituutioiden johdolla pyritään ratkaisemaan pitkän aikavälin haasteita, kuten ilmastonmuutos.

Skenaarioiden tarkoituksena ei ole pyrkiä ennustamaan tulevaisuutta, vaan esittämään mahdollisia tulevaisuuksia ja niihin johtavia kehityskulkuja.

Vuoden 2021 raportin, sekä aikaisemmat raportit voi lukea kokonaisuudessaan ODNI:n verkkosivuilta, alla olevan linkin takaa.

Lähde:

National Intelligence Council (2021) Global Trends Report. https://www.dni.gov/index.php/gt2040-home

Foresight Fridayssa luotiin tulevaisuususkoa

Perjantaina huhtikuun ensimmäisenä päivänä järjestettiin etätapahtumana Foresight Friday. Tapahtuman kantavana teemana oli vuoropuhelu historian, nykyhetken ja tulevaisuuden rajapinnoissa, sekä tulevaisuususko ja -toimijuus. Tilaisuutta juonsi Jaana Tapanainen-Thiess, joka toimii valtioneuvoston tulevaisuusselonteon pääsihteerinä.

Tilaisuudessa kuultiin puheenvuorot Dynamo-hankkeesta, historian ja tulevaisuudentutkimuksen rajapinnoista, ja Dubain tulevaisuusmuseosta.

Dynamo-hankkeessa luodaan tulevaisuutta yhdessä

Ensimmäisen puheenvuoron pitivät Dynamo-hankkeen Katriina Siivonen ja Pauliina Latvala-Harvilahti. Katriina ja Pauliina kertoivat hankkeessa olevan kyse kestävän tulevaisuuden yhteisluomisesta ja kulttuurisen kestävyysmurroksen edistämisestä.

Hanke pohjaa tulevaisuuden tutkimuksen ja ekososiaalisen sivistyksen näkökulmille, mutta sen toimintaa ohjaava arvopohja on laaja ja moninainen. Hanketta vetää Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuksen keskus ja rahoittajina toimivat Sitra ja Museovirasto. Lisäksi hankekumppaneina toimivat Suomen Metsämuseo Lusto ja Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden osasto.

Katriina ja Pauliina kertoivat myös hankkeen tärkeästä ja konkreettisesta osa-alueesta: tulevaisuusperintöverstaista. Tulevaisuusperintö on yksi kulttuuriperinnön muoto. Kulttuuriperinnön tavoin se on laajasta kulttuurin virrasta esille nostettuja ja merkityksellistettyjä asioita, joilla aina vaikutetaan tulevaisuuteen. Tulevaisuusperinnön vaikuttamisen tapa on muuttaa kulttuuria kestävyysmurroksen edistämiseksi.

Tulevaisuusperintöverstailla on kiinteä, noin kolmen tunnin muoto, joissa sisältö voidaan soveltaa erilaisten teemojen mukaiseksi. Verstaassa osallistujat luovat yhdessä oivalluksia tulevaisuusperinnöistä. Menneisyyteen sukeltamalla havainnollistetaan kulttuurin väistämätöntä muutosta ja tulevaisuushypystä haetaan tulevaisuusperinnön aineksia, jotka lopuksi muodostetaan nykyhetkessä käyttöön otettaviksi tulevaisuusperinnöiksi.

Lähtökohtana on yhdessä tulevaisuusperintöverstaiden keskusteluissa muodostettavan tiedon arvostaminen. Verstaita on pidetty hankkeen tiimoilta museoiden näyttelytiloissa, etäverstaina ja jopa luonnossa.

Historia tulevaisuuden opettajana

Seuraavaksi oli Otto Tähkäpään, tulevaisuuskoulun perustajan, puheenvuoron aika. Oton esitys käsitteli sitä, mitä historia voi opettaa tulevaisuudesta. Otto herätteli yleisöä pohtimaan sitä, miksi sodan jälkeisessä Suomessa tulevaisuususko oli suuri, vaikka taloudellinen tilanne sotakorvausten myötä oli huono. Ja miksi nyt, huomattavasti paremman hyvinvoinnin aikakaudella nuorilta tuntuu puuttuvan uskoa tulevaisuuteen.

Muun muassa näihin haasteisiin tarttuu Oton perustama tulevaisuuskoulu, jonka tarkoituksena on lisätä lasten ja nuorten tulevaisuuslukutaitoa eli taitoa käyttää tulevaisuutta nykyhetkessä päätöksen teon tukena.

Tulevaisuuslukutaidon kautta voidaan avartaa käsitystä mahdollisista tulevaisuuksista. Tällainen taito on erityisen tärkeää, jotta voidaan löytää ulospääsy monimutkaisista ongelmista, kuten kestävyyskriisi.

Menneisyys voikin toimia inspiraationa tulevaisuuden ajattelulle; mitkään instituutiot eivät ole ikuisia, eivätkä nykyisyys ja todennäköisimmät kehityskulut ole itsestäänselvyyksiä.

Dubain tulevaisuuden museo antaa ihmisille toivoa

Viimeiseksi saimme nauttia Lath Carlsonin mieleenpainuvasta Dubain tulevaisuuden museota (Museum of the Future) esittelevästä puheenvuorosta.

Upean visuaalisen esityksen kautta Lath kertoi helmikuussa avatusta museosta, jonka tarkoitus on tuoda ihmisille toiveikas visio tulevaisuudesta näinä epävarmuuden aikoina. Tulevaisuuden museo on moniaistillinen, immersiivinen kokemus, jonka tarkoitus ei ole tehdä vaikutusta vain älyllisellä tasolla vaan myös emotionaalisesti ja sosiaalisesti.

Museon tarkoitus on toimia ihmisten kohtaamisen tilana, jossa he voivat voimaantua ajattelemaan tulevaisuutta erilaisia päätöksiä tehdessään. Lathin mukaan museo jopa mittaa suosionsa kävijämäärien sijasta sillä, mitä ihmiset tekevät lähtiessään museosta. Museon keskeinen ajatus on, että teknologian sijasta ihminen on tulevaisuuden keskiössä ja sen tärkein ajuri.

Esitykset herättivät monenlaisia ajatuksia

Esitykset aikaansaivat kuulijoissa monenlaisia kysymyksiä ja pohdintoja. Yleisöstä nousi kysymys esimerkiksi siitä, voidaanko kulttuuria suunnata tietoisesti johonkin tiettyyn suuntaan. Vastauksena kysymykseen Dynamo-hankkeen Katriina ja Pauliina totesivat, että kulttuuri kietoutuu vahvasti yhteisen suunnan valintaan. Esimerkiksi kestävyysmurroksen saavuttaminen olisi mahdotonta ilman kulttuuria ja sen muutosta.

Saman teeman ympärille kietoutui yleisöstä esitetty kysymys siitä, miten Dubain tulevaisuuden museossa itsessään on otettu kestävyysajattelu huomioon. Lath kertookin rakennuksen erilaisista älykkäistä teknologisista ratkaisuista, joiden kautta itse rakennus on esimerkki uudenlaisesta ja tulevaisuuden huomioivasta tavasta tehdä asioita.

Myös Oton esitykseen liittyvä keskustelu nivoutui ajatukseen nykyhetken toimien kriittisyydestä suhteessa tulevaisuuden rakentamiseen. Otto muistuttaa, että esimerkiksi yrityksissämme ratkaista ekologista kriisiä, olemmekin osittain myös aiheuttaneet haittaa esimerkiksi luonnon monimuotoisuudelle.

Kun kaikkia esityksiä tarkastelee yhdessä, tuntuvat ne kietoutuvan kolmen ydinajatuksen ympärille. Ensinnäkin toivottua tulevaisuutta täytyy lähteä rohkeasti ja tietoisesti rakentamaan yhdessä. Toiseksi, tulevaisuustaito on ennen kaikkea ajattelun ja kuvittelun taitoa. Ja kolmanneksi, oleellista on säilyttää usko siihen, että oma toimijuus ja vaikutusmahdollisuudet ovat riittävät. Näin säilytetään toiveikkuus positiivisesta tulevaisuudesta –tulevaisuususko.

Tervetuloa kansalliseen ennakointiverkostoon!

Rakensimme Foresight.fi:n halustamme tuoda ajankohtaisen ennakointiyhteistyön- ja tapahtumat ulottuvillesi. Foresight.fi on ollut olemassa aiemminkin, joten saattaa olla, ettet törmää siihen ensimmäistä kertaa. Uudestaan avatulla sivustolla pääset perehtymään siihen, mitä Kansallisessa ennakointiverkostossa (tuttavallisemmin KEV) tapahtuu ja keiden toimesta sekä kuinka päästä mukaan toimintaan. Tarjolla on myös ensiapua ennakoinnin ja tulevaisuustietoisuuden nälkään: blogikirjoituksia, podcasteja sekä valikoima koulutuksia ja ennakointityökaluja käyttöösi.

Tavoitteenamme on vahvistaa ennakoijien yhteistyötä, emmekä pystyisi siihen ilman aktiivista verkostoamme. Sujuvamman tiedonvaihdon toiveissa lanseeraamme uuden sivuston yhteydessä myös uusia toimintatapoja: uutiskirjeen sekä entistä aktiivisemman vuoropuhelun ennakointitiedon tuottajien sekä siitä kiinnostuneiden kanssa.

Uutiskirjeessä pääset käsiksi ennakoinnin ajankohtaisimpiin kuulumisiin. Se toimitetaan kaikille ennakointiverkostolaisille, jotka rekisteröityvät uutiskirjeen tilaajiksi. Kirjeen ideana on toimia myös meidän ylläpitäjien suuntaan, sillä toivomme aktiivisia yhteydenottoja verkostolta ajankohtaisasioiden esille nostamiseksi. Tällä pyrimme siihen, että uutiskirje olisi mahdollisimman monipuolinen. Omista ennakointiuutisistanne, tulevista tapahtumista tai vaikkapa julkaistuista artikkeleista toivommekin yhteydenottoja tämän lomakkeen kautta tai vaihtoehtoisesti suoraan osoitteeseen kev@vnk.fi. Vastajulkaistu Foresight.fi elää ja kehittyy jatkossa entistä monipuolisemmaksi kokonaisuudeksi, joten toiveet ja ehdotukset sivuston sisällöistä ovat tervetulleita.

Kansallisen ennakointiverkoston tavoitteena on nostaa suomalaisen yhteiskunnan uudet haasteet ja mahdollisuudet keskusteltaviksi. Tämä päämäärä mielessämme toivotamme sinut tervetulleeksi uudelle sivustollemme ja ennen kaikkea mukaan yhteistyöhön!